Kuinka usein sut ymmärretään väärin - kun tarkoitat hyvää, motiivisi ymmärretään täysin päinvastoin?

Mulle käy noin jatkuvasti. Miehen, sukulaisten ja toisinaan jopa työkavereiden toimesta. Esimerkkejä: yritän ehdottaa jotain, joka säästäisi toisen voimia, se tulkitaan puuttumiseksi. Yritän antaa toiselle tilaa, se tulkitaan välinpitämättömyydeksi. Yritän olla vaatimatta mitään, se tulkitaan etten luota henkilön taitoihin tai kykyihin. Jatkuvasti! Mua niin väsyttää tällainen! Tänäänkin jo kaksi ihmistä on ymmärtänyt mut väärin vaikka kuinka yritän. Miksei kukaan näe, että tarkoitan käytännössä AINA hyvää?