voi perskules. Mulla hävettää välttävä enkuntaito ja nyt mulle tulee työkaveriksi intialainen, jolle
pitää opettaa hommat. Mä varmaan kuolen häpeästä kun pitää sille ruveta sönkkäämään, kirjoitan ja luen englantia kyllä päivittäin työssäni, mutta puhua ei ole tarvinnut muutamaan vuoteen työasioita enkuksi. Huh
Kommentit (9)
meikäläisen ei kannata hakea toista työpaikkaakaan koska kaikkialla vaaditaan sujuvaa englannin kielen taitoa. olen viisikymppinen ja aina kielitaitoiset ja atk taitoiset vie voiton vaikka olisivat juuri koulunpenkiltä tulleita.
Sen intialaisen enkku on usein aksentiltaan niin kamalaa, että moni natiivienkkulainenkin on lirissä kun ei siitä saa selvää. Eli rohkeasti vain, sun kielitaitos on varmaan paljon parempi :)
monet suomalaiset on turhan ujoja puhumaan, vaikka se sujuiskin. Aksenttihan ei useimmat suomalaiset ihan helpolla hukkaa, mutta ala anna sen lannistaa menoa, intialaisilla on usein vahva aksentti itsellakin. Tunnen useita intialaisia, niin toiden kuin vapaa-ajan merkeissa - ovat yleensa hurjan kivaa ja ystavallista sakkia. Kylla sa parjaat!
Pois turha kainous, pääasia on tulla ymmärretyksi ja saada asiat hoidetuksi. Se varmasti onnistuu, kun kirjoitettu kieli kerran on tuttu.
You can be quite certain that his / her English is not as good as yours. Pois turha kainous, pääasia on tulla ymmärretyksi ja saada asiat hoidetuksi. Se varmasti onnistuu, kun kirjoitettu kieli kerran on tuttu.
Itse asiassa koulutettujen intialaisten englanti on yleensä erinomasita. Aksentti on monella vahva, mutta ymmärtävät ja tuottavat hyvää kieltä. Opettajat ovat yleensä intialaisia ja siksi aksentti "perityy" ja pysyy. Koululaitoksesta iso osa pyörii englanniksi, siirtomaa-aikojen peruja.
Mutta jos ap_lla on periaaatteessa kieli hallussa, kyse on vain treenistä Ja mikä sen parempi tapa kuin oikeasti joutua käyttämään kieltä. Suorastaan lahja työnantajalta!
You can be quite certain that his / her English is not as good as yours. Pois turha kainous, pääasia on tulla ymmärretyksi ja saada asiat hoidetuksi. Se varmasti onnistuu, kun kirjoitettu kieli kerran on tuttu.
Itse asiassa koulutettujen intialaisten englanti on yleensä erinomasita. Aksentti on monella vahva, mutta ymmärtävät ja tuottavat hyvää kieltä. Opettajat ovat yleensä intialaisia ja siksi aksentti "perityy" ja pysyy. Koululaitoksesta iso osa pyörii englanniksi, siirtomaa-aikojen peruja. Mutta jos ap_lla on periaaatteessa kieli hallussa, kyse on vain treenistä Ja mikä sen parempi tapa kuin oikeasti joutua käyttämään kieltä. Suorastaan lahja työnantajalta!
kivempi jatkossa kun ei tarvitse tuollaisia tilanteita enää pelätä, kun on saanut ruosteen kieliopista pois :)
t.ap
You can be quite certain that his / her English is not as good as yours. Pois turha kainous, pääasia on tulla ymmärretyksi ja saada asiat hoidetuksi. Se varmasti onnistuu, kun kirjoitettu kieli kerran on tuttu.
Itse asiassa koulutettujen intialaisten englanti on yleensä erinomasita. Aksentti on monella vahva, mutta ymmärtävät ja tuottavat hyvää kieltä. Opettajat ovat yleensä intialaisia ja siksi aksentti "perityy" ja pysyy. Koululaitoksesta iso osa pyörii englanniksi, siirtomaa-aikojen peruja.
Mutta jos ap_lla on periaaatteessa kieli hallussa, kyse on vain treenistä Ja mikä sen parempi tapa kuin oikeasti joutua käyttämään kieltä. Suorastaan lahja työnantajalta!
että usein suomalaisten pitää hidastaa ja yksinkertaoistaa omaa puhettaan jotta intialaiset ymmärtävät. Ja tämä siitäkin syystä, että he itse puhuvat aika nopeasti. Eli näin ollen voi olla, että tankeroenglannilla tulee paremmin ymmärretyksi kuin sujuvalla englanninkielellä :-)
Olen eri mieltä. Siis taatusti lukutaito enkuksi on hyvä, mutta miehen kollegoita tavanneena niin voin sanoa, että nää yliopiston käyneet intialaiset puhuu aivan kamalaa enkkua osa. Sekä aksentin, että sanavalintojen suhteen. :D
Varmasti siihen miljardikansaan mahtuu monta soljuvastikin puhuvaa, itse en vain ole sellaisia tavannut :)
Pystyn kuvittelemaan tunteesi. Mä palasin juuri pitkän tauon jälkeen asiakaspalveluun, jossa käy jonkin verran ulkomaalaisia ja koko ajan paniikki päällä, että pitää alkaa hoitaa asioita englanniksi, suunnilleen näen tästä painajaisia ja ekana tulee mieleen, jos yöllä herään. Olen tässä kahden vaihtoehdon edessä: joko aloitan jollain konstilla kertaamaan enkuntaitojani tai yritän vaihtaa työpaikkaa, mutta missä nykyaikana ei tarvis kieliä yhtään!