Lue keskustelun säännöt.
Vaadinko kohtuuttomia?
09.01.2012 |
Vauva 3,5 kk ja koko sen ajan olen hoitanut vauvaa lähes yksin miehen tehdessä pitkää päivää eikä yhteistä aikaa tai siis kahdenkeskistä aikaa ole ollut ollenkaan. Menimme käymään äitini luona entisellä kotipaikkakunnallani, koska äiti halusi, että sukulaisemme saavat tavata vauvaa,koska eivät matkan 150 km takia ole meillä käyneet. Samalla reissulla ehdotin, että josko äitini katsoisi vauvaa, että pääsisimme kahdestaan ravintolaan syömään. Pitkin hampain suostui ja koko ajan tolkutti, miten meidän pitäisi oppia liikkumaan perheenä eikä viettää aikaa kahden.No,olemme kyllä perheenätehneet kaiken tätä ennen, käyneet kaupassa tms.
Olimme olleet poissa tunnin, matkat ja ruuan odotusaika,kun äitini jo soitti ja kertoi vauvan ikävöivän ja itkevän. Söimme äkkiä ja 1.5 tunnin kuluttua olimme jo lapsen luona. Lapsella ei ollut mitään hätää, vaan iloisesti istui baby sitterissä paitaani halaten. Kyse oli vaan ollut siitä, että äitini mielestä vauvan olisi pitänyt nukkua koko aika ja kun ei ollut nukkunut,niin minun piti heti tulla takaisin ja olla perheenä mieheni kanssa vauvalle. Vaadinko liikoja kahdenkeskisiä aikoja? Pitääkö jatkuvasti olla perheenä??
Tietenkään äitini ei tarvitse olla vauva-apuna, mutta luulisi, että kun itse meni töihin minun ollessa vajaa 3 kk ikäinen ja äitinsä hoitaessa minut, niin luulisi, että omaa tytärtäänkin vähän haluaisi auttaa.
Kommentit (51)
Ja siinä äitisi on oikeassa, että teidän pitäisi oppia olemaan perhe eikä joko äiti ja vauva tai äiti ja isä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koska miehenikin vaan tekee töitä ja töitä eikä hoida vauvaa tarpeeksi. Tosi aikuismainen asenne, että kun ei mies auta, ei muidenkaan tarvitse ja minun ei tarvitse koliikkivauvan kanssa pahemmin levätä. Miksi mies tekee töitä? Rahan takia, mutta käyttää niistä suuren osan omiin menoihinsa. Pitääkö minun nyt sitten tämän takia erota? Ap
Anoppi ei ottanut esikoista koskaan hoitoon, kun hän oli pieni, muita lapsia niin, että pääsin käymään lääkärissä. Varasin siis aina lääkärin ajat anopin vuorolistojen mukaan. =) Koskaan ei suostunut ottamaan yöksi, kun lapset tulivat isommiksi (n. 5 v.), niin joskus otti yhden lapsista.
Mun äiti taas teki ihan saman tempauksen kuin sun. Oltiin yhteisellä lomareissulla, koskaan ei ollut hoitanut lastamme (silloin oli vain yksi), mutta hyvin tuli toimeen hänen kanssaan. Lähdimme sitten kahdestaan syömään ja oltiin oltu tunti pois, kun soittaa paniikissa ja vihaisena, etttä missä te ootte. Mitään hätää ei ollut, me vain oltiin oltu liian kauan poissa.
En mäkään odota, että joku hoitaisi lapsemme, mutta luulis, että isovanhemmat haluaisivat edes joskus viettää laatuaikaa lastenlastensa kanssa.
koska miehenikin vaan tekee töitä ja töitä eikä hoida vauvaa tarpeeksi. Tosi aikuismainen asenne, että kun ei mies auta, ei muidenkaan tarvitse ja minun ei tarvitse koliikkivauvan kanssa pahemmin levätä. Miksi mies tekee töitä? Rahan takia, mutta käyttää niistä suuren osan omiin menoihinsa. Pitääkö minun nyt sitten tämän takia erota? Ap
eikä edes auttaa vaan olla isä.
Ja siinä äitisi on oikeassa, että teidän pitäisi oppia olemaan perhe eikä joko äiti ja vauva tai äiti ja isä.
mitään tukiverrkkoja ja kun kerran 3.5 kk:ssa haluasimme syödä kahden, ei se ole kuvaamasi asetelma. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos jotain vaadit, niin vaadit kohtuuttomia. Kyllä se äidillesi riittää että on omat lapsensa aikoinaan kasvattanut, ja lastenlasten hoitamisen täytyy perustua ihan täysin vapaaehtoisuuteen.
Oma äitinikään ei hoida, syystä ettei välitä pikkulapsista. Omat teki aikoinaan kun siihen aikaan se oli itsestäänselvyys ja sitten hoisikin, mutta ei halua tosiaan enää vanhuksena pikkulapsia hoitaa, ja minusta hänellä siihen on täysi oikeus. Olisihan se toki minun kannaltani kiva jos olisi isoäidistä hoitoapua, kun vielä yksinhuoltajakin olen, mutta mitään en voi vaatia enkä ole äidille katkera siitä että elää kuten itse haluaa eikä passaa aikuisia lapsiaan.
ne jotka eivät lastenlapsiaan tuolla syyllä tahdo hoitaa "kun ovat jo omansa kasvattaneet" ovat tosiasiassa hoidattaneet lapsensa omilla vanhemmillaan. Eli miksipä hoitaisivat lastenlapsiaan kun eivät aikoinaan omiaankaan.
Kyllä se äidillesi riittää että on omat lapsensa aikoinaan kasvattanut,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tukiverkostot, ettekä ollenkaan tajua ettei kaikilla ole. Kaikki eivät myöskään asu kaupungin vuokrakämpissä asumistuella, vaan joidenkin pitää ihan itse tehdä töitä lainanlyhennysten vuoksi eikä vaan laiskana maata kotona työttömyyskorvausta nostamassa.
Tsemppiä ap. En osaa auttaa asiassa,mutta olen puolellasi tässä. Et vaadi liikoja.
Vaatia et tietenkään voi, mutta ihan syystä pahoitit mielesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ne jotka eivät lastenlapsiaan tuolla syyllä tahdo hoitaa "kun ovat jo omansa kasvattaneet" ovat tosiasiassa hoidattaneet lapsensa omilla vanhemmillaan. Eli miksipä hoitaisivat lastenlapsiaan kun eivät aikoinaan omiaankaan.
Kyllä se äidillesi riittää että on omat lapsensa aikoinaan kasvattanut,
kuka sen ymmärsi.
ja sekin on sitten liikaa?
Ja kai se seuraava hoitaja olisi se isä, eikä anoppi... Eli missä on vauvan isän vanhemmuus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja sekin on sitten liikaa?
Ja kai se seuraava hoitaja olisi se isä, eikä anoppi... Eli missä on vauvan isän vanhemmuus?
vauvasta erossa liikaa? Minusta ei,varsinkin kun tätä palstaa on vuosia seurannut. Monellako teistä vastaajista edes on omia lapsia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teistä äiti ei saa haluta aikaa amiehensä kanssa edes joskus? Kahdenkeskistä ruokahetkeä, jolloin kukaan ei roiku tississä kiinni tai huuda syliin?
samaa mieltä.olisihan se kiva että isovanhempi viettää aikaa lapsen kanssa mutta se ei ole mikään itsestäänselvyys.ja ymmärrän että vanhemmat tarvitsevat omaa aikaa mutta sitä pitää järjestää perheen kesken,ei niin että mies raataa töissä ja tungette lapsen mummolle.ja raha on tarpeen ymmärrän.meillä mies meni opiskelemaan kun lapsi oli viikon vanha.ja yhteinen aika oli sitä että hoidin huutavaa vauvaa ,siinä välissä opiskeltiin miehen kanssa että pääsee tentit läpi.nyt lapsi jo 3v kohta ja ikinä ei ole ollut kenelläkään hoidossa.joskus tuntuu että tarvii omaa aikaa mutta kyllä siitä selviää.mies nyt on töissä omissa hommissaan muulloinkin omaa aikaa jos kiireiltä ehtii.lapsi mun kanssa oikeastaan koko ajan minne menenkin.ja teidän lapsi on vasta alle 4kk..kyllä sitä omaa aikaa saa otettua kotonakin ja vauvan ehdoilla pitääkin mennä.jos nyt valitat että ette ehdi olla kaksin.miten on myöhemmin?elämä muuttuu lapsen myötä sen olet jo huomannut.sopeudu,kyllä te vielä omaa aikaa satte järjestymään.
jolloin isoäitiä vaaditaan astumaan isän tilalle hoitajaksi. Ap kertoi, että mies on aina töissä ja hän kahden vauvan kanssa, joten oikeaoppisesti tuo olisi mennyt niin, että ap olisi jättänyt lapsen isälle ja lähtenyt itse kylille.
Teistä äiti ei saa haluta aikaa amiehensä kanssa edes joskus? Kahdenkeskistä ruokahetkeä, jolloin kukaan ei roiku tississä kiinni tai huuda syliin?
ja toinen on sitten se, että vanhemmat tarvivat myös sitä kahdenkeskistä aikaa. Ja varsinkin se äiti joka on 3,5 kk hoitanut koliikkivauvaa yksin, tarvii hengähdystauon vauvan hoidosta.
Jos se äiti haluaa käydä syömässä miehensä kanssa ilman vauvaa, niin se kyllä pitäisi hänelle sallia ilman mitään valitusta.
ja miksi se ukko tekee pitkää päivää ettette ehdi oleen kahden kotona rauhassa? se on minusta se suurempi ongelma.