Jokos tätä on puitu täällä (YLE Olotila kasvatusartikkeli)?

tota pätkää (ettei vaan syyllisyys iske :)), mutta äkkiseltään tulee mieleen, et jos siinä tarkotetaan sitä, että sen ajan minkä on lapsen kanssa olis lapsen kanssa tosissaan. Ei puolihuolimattomasti yritä samalla surffailla tai lukea lehteä, että oikeesti välillä kuuntelis sitä lasta ja kattois silmiin.



Ja jos pääsääntöisesti tekee niin, niin sit voi hyvällä omatunnolla välillä surffailla tai lukea sitä lehteä.

Idea on se, että elämän ei kuulu olla suoritus, eikä lapsen siinä se suorittaja tai aikuisen myöskään kasvattajana jokin kikkailija. Vaan että elämää on tarkoitus elää tavallisesti, mukavasti, ELÄEN yhdessä.



Arjesta se elämä koostuu ja pienistä hetkistä. Mutta niissä saa aikuinen olla oma itsensä ja samoin lapsi.



Jokainen hetki elämää on tärkeä ja arvokas, koska ne ovat myös kasvun ja kasvattamisen aikaa.



Ja normaaliin elämään kuuluu sekin, että vanhempi nauttii elämästä ja suo itselleen hemmotteluhetkiä. Näin lapsikin oppii, että elämään kuuluu monenlaista, myös itsestään huolen pitämistä ja nautintoja.



Minusta tuo artikkeli oli elämänmakuinen, rosoinen ja järkevä.