Te kenellä omat rahat? Miten olette ratkaisseet tämän ongelman?

tätä palstalaisten sun ja mun rahat-keskustelua. Vain viimeset 12 vuotta palstailleena. Olemme mieheni kanssa olleet yhdessä yli 20 vuotta. Lainat, lapset, tulot ja menot ovat yhteisiä. Piste. Se maksaa jolla on enemmän rahaa tilillä. Yhteisille lapsillehan se kaikki lopulta jää ja yhteistä elämää tässä eletään. Kukin tuo taloon kykynsä mukaan ja samoin maksetaan kykyjen mukaan. Elämäntilanteet vaihtelee. Meillä on mies ollut välissä vuoden hoitovapaalla, minä 2 vuotta kotona esikoisen kanssa. Nyt mies opiskelee ja minä maksan. Eikö se ole aika työlästäkin nlakea jokaista senttiä mikä elämiseen menee?

on niin minimaalinen, ettei siitä tule mainittavia kuluja. Se on fakta. Ei oikeasti tarvi syödä kahden edestä, se on ahmattien keksintöä.



Muuten tuollainen tarkasti tasan jakaminen parisuhteessa on minusta kiinnostavaa. Kun ap:n tapauksessa mies tienaa vähemmän mutta syö enemmän, vedättekö kulut tasan puoliksi, vai jaatteko kulutuksen vai tulojen mukaan? Maksaako fyysisesti suurempi esim. sohvasta enemmän, koska painavamman alla se kuluu enemmän. Vai meneekö kulut istumiseen käytetyn ajan mukaan? Miksi raha on teille niin tärkeä juttu, että käytätte sen laskemiseen niin hirveästi energiaa?

ei kai sitä ole mitenkään määritelty, että mitä omat rahat tarkoittavat?

Ei "omat rahat" tarkoita sitä, että jokainen syöty perunanpala laskutetaan.

Mutta joo, ihan kivasti on lähdetty mukaan tähänkin provoon.

Nythän oleellista on tietää, että mistä ne lisääntyneet kulut muodostuvat. Jos lisääntyneet kulut ovat sama ruokaa kuin muutenkin syötte, niin sitten on helppo laskea ne ihan vaan kaloreista. Tyyliin nainen 2200 + 300 kcal raskaudesta ja mies vaikka 3000 kcal. Tällöin tuo kauppalasku on mielestäni viisasta jakaa niin, että nainen maksaa 2350 kcal ja mies 3150 kcal tai siis siinä suhteessa.



Oleellista tässä on kuitenkin se, että mitä tuo ruoka pitää sisällään eli jos nainen syökin vain 2 leipää per päivä lisää ja mies vetäisee taas aina kaksi pihviä per päivä, kun nainen syö vain yhden, niin mielestäni ei ole mitään järkeä muuttaa vanhaa hyvää toimivaa laskukaavaa parin leivän takia.



Todennäköistä on kuitenkin se, että naisen lisääntyneen ruokahalun lisäksi myös ruokavalio voi muuttua mielitekojen myötä hyvin erilaiseksi kuin miehen ja tällöin minusta pitää jo kyllä laskea sitten ihan suoraan kummankin käyttämät ravintoaineet ja niiden hinnat. Kysymys sitten kuuluu, että johtuvatko nämä mieliteot sitten naisesta itsestään vai onko nimenomaan se uusi perheenjäsen, joka haluaa juuri niitä liitulakuja klo 01 yöllä vai haluaako nainen näillä mielihaluillaan vaan testata miehen soveliaisuutta isäksi eli suostuuko hän hakemaan klo 01 ABC:ltä liitulakuja (vrt. lapsen itkun tyynnyttäminen piakkoin vai meneekö miehen jalkapallo-ottelun katsominen tämän ohi).

raskausajan vitamiineista puolet tulee miehen maksettavaksi, samoin rautatableteista. odotus ja imetysvaatteet onkin sitte vähän kinkkisempi. Kyl varmaan ainaki 30% ois reiluu maksaa tai sitte puolet.

Käytät myös vessapaperia miestäsi enemmän raskauden aikana kun tulee tihentynyt virtsaamistarve. KAntsii myös miettiä kuka maksaa ne kuudenviikon terveyssiteet synnytyksen jälkeen...ilman lasta kestäis 2-4päivää.

Raskaana olevan ruokakulut eivät tavallisesti varsinaisesti suurene millään tavalla. Sen sijaan voi tulla esim. sairaalakuluja, jos raskaudessa tulee jotain ongelmia.



Ehkä olisi viisaampaa tuollaisessa tilanteessa jakaa ensisijaisesti ehkäisykuluja, jotta ei tulisi ongelmia raskaus- ja lapsikuluista.

Ihan jo siksi, että arvaan mihin tämmöiset "kaikki puoliksi"-suhteet päätyvät; kun lapsi syntyy, äiti pienellä avustuksellaan elättää itsensä + lapsen, mies elää kuin poikamies ja vaatii äidiltä edelleen ainakin puolet kuluista rahana. On niin nähty ja koettu tää homma, että huhhuh..!



Oma mieheni on kaukana varakkaasta, mutta onpahan ainakin lämminsydäminen puoliso ja isä, ei ole koskaan tarvinnut pyytää häntä jakamaan omastaan rahan, ruoan tai minkä tahansa muun suhteen.

järkevyyteen kuin ap:lla on, en ota kantaa, mutta jos tuohon jakoon on päädytty, niin mielestäni yhteisen lapsen hankinnasta koituvat kulut ovat kaikki yhteisiä kuluja:



- Mahdolliset ylimääräiset lääkärikulut (kontrolleja voi tulla huonolla tuurilla paljonkin)

- Osittain raskaus- ja imetysvaatteet (jonkin verran varmaan tulisi hankittua vaatteita muutenkin)

- Synnytys- ja sairaalakulut

- Äidin mahdollisesti tarvitsemat lisävitamiinit

- Äidin mahdollisesti raskaudesta tai synnytyksestä kärsimien ongelmien korjaus tai kuntoutus (itse jouduin fysioterapiaan ja kuntosalille)

- Raskauden ja imetysajan lisääntynyt energiantarve

- Äitiys- ja isyysloman sekä hoitovapaiden aikaiset palkanmenetykset sekä eläkekertymän menetykset



Periaatteessa kyseeseen tulisi myös mahdollisen urakehityksen heikentyminen lapsen hankinnan vuoksi, mutta tämän kustannuksen todentaminen on vaikeaa. Mutta sangen todellinen ja yllättävän suuri kulu silti monille.



Monelle varsinkin miehelle (ja miksei naisellekin) tekisi hyvää joskus saada nämä numerot paperille. Ei tarvitsisi enää ihmetellä mihin ne perheen rahat menevät. Puhumattakaan tietenkin lasten menoista.

oli syy sitten perheenlisäys tai esim. ruokavalion muutos tai hinnankorotukset, ruokatilille laitetaan sitten aiempaa enemmän rahaa joka kuukausi.

esimerkki siitä, miksi avioerotilastot huutavat hallelujaa!

Joku oli maininnutkin kengät: Toisilla jalka levenee ja pitenee (jalkapöytä laskee, siitä pituus), että vanhat kengät, eivät enää mahdu, joten koko kenkävarasto menee uusiksi.



Meillä oli muuten rahat erikseen pitkään, ei tosin noin tarkkaan kuin ap:lla mutta kuitenkin. Lapsen hankkimsen myötä kulujen erottelu omiksi ja lapsesta johtuviksi meni kuitenkin niin työlääksi ja tulkinnanvaraisiksi, että päädyimme yhteisiin rahoihin.



t. 31