Eikö teitä aikaisin lapsenne hoitoon laittaneita SURETA

Oli niin kiire elämään sitä oikeaa elämää. Näin jälkeen päin kadun sitä, että vein hänet hoitoon niin pienenä, koska ei olisi ollut pakko.



Nyt olen ns. uudella kierroksella ja näitä kaksospojat hoitoon vasta 3 vuotiaana. Nautin täysillä siitä, että sain viettää heidän kanssaan ainutlaatuista lapsuutta

varmasti ilman tuota hirvittävää syyllistystäkin surettaa pienen lapsen vienti hoitoon. täällä taas mustavalkoiset mammat kertoo, miten asiat tehdään ja jos joku uskaltaa tehdä toisin, on kylmäkiskoinen ja paska äiti. apua te mammat olette kamalia!!! onneksi lähipiirini ei muodostu pelkästään äideistä. noi runot nyt oli kaiken huippu. olette ällöttäviä :(



meillä saattaa olla väistämättä edessä lapsen vienti päiväkotiin ensi syksynä eli poitsun ollessa 1,5v. tuntuu niin kamalalta nyt jo, että en ole oikein halunnut ajatella asiaa vaikka paikka pitäisi jo pian varata...tuntuu siis todella pahalta ilman noita teidän runojakin :(

tilanne on se, että mieheni lähtee opiskelemaan ja eläminen pelkällä kodinhoitotuella + opintolisällä ei kuulosta toimivalta yhtälöltä. jos et, ap, keksi meille jotain rahakkaampaa vaihtoehtoa - ilman että tarvii viedä poika hoitoon? I'm all ears. Ja me olemme tottuneet elämään vähällä, mutta aivan köyhyysrajalle ei viitsisi taipua, jos mahdollisuus olisi joitakin työvuoroja viikossa tehdä.

ollut kolme lasta pkodissa niin ymmärrät paremmin päiväkodin käytäntöjä, joita ei avata vanhempien läsnäollessa kaikkine kääntöpuolineen? Mä ainakin luotan enemmän henkilöön, jolla kokemusta useista päiväkodista ja sen arjesta 8h päivässä ilman sievistelyjä vanhempien läsnäollessa.

taidat olla aika nuori kun et muista tätä helmeä ;)

olenhan minä aika nuori. Vasta 32. En ole kyllä koskaan kuunnellut tuontyyppistä musiikkia. Ei ole minulle mikään helmi. Ja pidän vähän älyllisemmistä lyriikoista. Ja mitä itse viestiin tulee, niin nykyaikana tuollainen "äiti menee töihin - lapsella on vain nalle - lapsi sairastuu ja kuolee - vihdoin äiti katuu työssäkäyntiään" tarina vaikuttaa ainoastaan naiivilta ja vanhakantaiselta.

Missä vitussa tuon tekstin lapsen isä on? Jos isä hoitaisi oman osuutensa lapsen hoidosta, ei tarvitsisi hukuttaa suruja nalleen! Miksi tässäkin ketjussa osoitellaan äitejä, vaikka tutkimusten mukaan äidit eivät ainakaan hoida lapsia isiä vähempää? Monessa perheessä hoitovastuu onneksi jaetaankin, mutta teidän pitäisi kantaa enemmän huolta niistä lapsista, joilla on etäiset isät, joiden isiä ei kiinnosta, joiden isät eivät välitä, vaikka asuisivat samassa talossakin.

taidat olla aika nuori kun et muista tätä helmeä ;)

olenhan minä aika nuori. Vasta 32. En ole kyllä koskaan kuunnellut tuontyyppistä musiikkia. Ei ole minulle mikään helmi. Ja pidän vähän älyllisemmistä lyriikoista. Ja mitä itse viestiin tulee, niin nykyaikana tuollainen "äiti menee töihin - lapsella on vain nalle - lapsi sairastuu ja kuolee - vihdoin äiti katuu työssäkäyntiään" tarina vaikuttaa ainoastaan naiivilta ja vanhakantaiselta.

tuohan on aivan hirvittävä vanhanaikainen renkutus, ei kenenkään mielestä laadukas kappale.

Tämä tietenkin välttämätöntä, mutta eihän se voi poissulkea surua siitä ettei pysty lapsensa kanssa olemaan aikana jolloin todella tuntee sydämessään että lapsi Sinua tarvitsee.

taidat olla aika nuori kun et muista tätä helmeä ;)

olenhan minä aika nuori. Vasta 32. En ole kyllä koskaan kuunnellut tuontyyppistä musiikkia. Ei ole minulle mikään helmi. Ja pidän vähän älyllisemmistä lyriikoista. Ja mitä itse viestiin tulee, niin nykyaikana tuollainen "äiti menee töihin - lapsella on vain nalle - lapsi sairastuu ja kuolee - vihdoin äiti katuu työssäkäyntiään" tarina vaikuttaa ainoastaan naiivilta ja vanhakantaiselta.

tuohan on aivan hirvittävä vanhanaikainen renkutus, ei kenenkään mielestä laadukas kappale.

Lapsen äidin tarve ja äidin merkitys pienelle lapselle ei valitettavasti koskaan tule vanhanaikaiseksi tai muuttuisi.Äidin merkitys varhaislapsuuden normaalissa kulussa on biologinen, ja kehityspsykologinen todellisuus jota vanhempien "moderni" kasvatusnäkemys ei miksikään muuta.Siinä sitä sitten vanhempina kiemurrellaan kun yritetään olla näkemättä omaa tuskaa tai lapsen tarpeita kun tämä moderni aika rakennettu sen varaan.

taidat olla aika nuori kun et muista tätä helmeä ;)

olenhan minä aika nuori. Vasta 32. En ole kyllä koskaan kuunnellut tuontyyppistä musiikkia. Ei ole minulle mikään helmi. Ja pidän vähän älyllisemmistä lyriikoista. Ja mitä itse viestiin tulee, niin nykyaikana tuollainen "äiti menee töihin - lapsella on vain nalle - lapsi sairastuu ja kuolee - vihdoin äiti katuu työssäkäyntiään" tarina vaikuttaa ainoastaan naiivilta ja vanhakantaiselta.

tuohan on aivan hirvittävä vanhanaikainen renkutus, ei kenenkään mielestä laadukas kappale.

Lapsen äidin tarve ja äidin merkitys pienelle lapselle ei valitettavasti koskaan tule vanhanaikaiseksi tai muuttuisi.Äidin merkitys varhaislapsuuden normaalissa kulussa on biologinen, ja kehityspsykologinen todellisuus jota vanhempien "moderni" kasvatusnäkemys ei miksikään muuta.Siinä sitä sitten vanhempina kiemurrellaan kun yritetään olla näkemättä omaa tuskaa tai lapsen tarpeita kun tämä moderni aika rakennettu sen varaan.

hyvää ikää laittaa lasta vieraitten aikuisten hoitoon. Hylkäämisenä lapsi kokee sen missä iässä tahansa.

hyvää ikää laittaa lasta vieraitten aikuisten hoitoon. Hylkäämisenä lapsi kokee sen missä iässä tahansa.

Niin ja kodin ulkopuolinen maailma on lähtökohtaisesti kamala paikka ja kaikki muut ihmiset ovat hirveitä paitsi oma äiti. Lapselle on haitallista, jos hänen elämässään on muitakin luotettavia aikuisia kuin oma äiti. Lapset eivät myöskään tykkää yhtään leikkiä keskenään päiväkodissa. Niillä on ihan kamalaa siellä eikä ikinä kivaa.

Meillä on asuntolainaa yli 250 000euroa.

Sitä lainaa + perheen arkea ei yksillä tuloilla pyöritetä. Ei tämmöisessä tilanteessa ole ollut koskaan edes mahdollisuutta miettiä vaihtoehtoa, että jäisin kotiin.



Toki olisin jäänyt ja voisin nytkin heittäytyä kotirouvaksi jos talous antaisi periksi, mutta kun se ei anna. Joten molemmilla äitiyslomilta olen mennyt töihin samantien ja lapset tarhaan alle 1v. ja ihan täydelle päivälle eli 8-9h päivässä.



En minä kyllä koe olevani vähemmän äiti tai jääneeni jostain paitsi. Olen nähnyt kävelyt ja kuullut sanat -enhän mä nyt hitto vie siellä työpaikalla aamusta iltaan ole. Itseasiassa kun lapsi menee klo 8 tarhaan ja nukkuu siellä 12-14 päikkäreitä niin ei siinä nyt ihan hirveesti sitä valveillaolo aikaa sitten kuitenkaan mene.



Elämä nyt on tämmöstä. Ei siinä auta itkuvirret eikä selkäänpuukotukset. Okei, vois varmaan elää kirppareiden, jauhelihan ja makaronin voimin jos oikein yrittäis. Mut emmä kyllä semmosta elämääkään ole valmis lapsilleni ylläpitämään. Ja sitten koittaa ihan hirveessä talouskurjuudessa selittää, että nyt on hyvä kun äiti on kotona. Että ne 5-6 valveillaolotuntia jotka olisimme erossa työn takia pilaisivat lapsuuden.



Hoh-hoijaa tätä.



Siis meidän perheen KIINTEÄT kulut (laina, sähköt, vakuutukset, 2 autoa) ovat lähes 3000euroa per kk ja siihen PÄÄLLE ruoka ja muut menot. Yritä nyt siitä tehdä se yhtälö, joka yksillä tuloilla katetaan -olkaa hyvä vaan mammat. Saa esittää laskelmia!

En mitenkään pahemmin asiaa sure. Ei ollut vaihtoehtoja koska kaikkea yllättävää oli tapahtunut. Lapset 10 kk vanhoina molemmat kokopäivähoitoon. Elämä on.

ja monen muun lailla ihmettelen teidän ninamikkosten käsitystä, että töissäkäyvä vanhempi (kuten teidänkin "tunnekylmät" aviomiehenne ilmeisesti) menettää lastensa lapsuuden. Eivät tunne pienen käden kosketusta, eivät näe sitä herkkää hymyä. Mitä ihmettä? Kuvitteletteko te, että lapset ovat hoidossa ympäri vuorokauden, ympäri vuoden?

laskea joka ikinen penni kolmeen kertaan ja elää miehesi sekä valtion siivellä?



Olisin voinut jäädä kotiin, mutta kun en halua - mulla on sen verta hyvä palkka, että molemmat töissä => lapsille hyvä elintaso. Toisaalta musta ei edes olisi olemaan kotona vuosia, en vaan pysty siihen, tarvitsen myös älyllistä stimulaatiota ja työelämän haasteita. Lapset viihtyy hoitopaikassaan varsin hyvin, niin mikäpäs tässä. Illat ja viikonloput matkustelemme ja harrastamme yhdessä.

ja monen muun lailla ihmettelen teidän ninamikkosten käsitystä, että töissäkäyvä vanhempi (kuten teidänkin "tunnekylmät" aviomiehenne ilmeisesti) menettää lastensa lapsuuden. Eivät tunne pienen käden kosketusta, eivät näe sitä herkkää hymyä. Mitä ihmettä? Kuvitteletteko te, että lapset ovat hoidossa ympäri vuorokauden, ympäri vuoden?

Tämä on niin totta! Monilla pitkän kotonaolleilla häviää suhteellisuudentaju tai jotain. Ihan kuin tosiaan kadottaisi kaiken kosketuksen lapseensa kun se menee hoitoon. Meillä lapset ovat enemmän kotona, vaikka hoidossa ovatkin. Mikään ei ole ihanampaa kuin lasten hymy, yhdessä leikkiminen, hellyys ja läheisyys heidän kanssaan, rento makoilu yhdessä, nauraminen ja pelleily, heidän kasvattaminen, kehityksen seuraaminen jne.. Kotonaolevat luulevat, että kaikki tämä loppuu kun lapsi sinne helvetin esikartanoon, hoitoon, menee! :))

Lapsen äidin tarve ja äidin merkitys pienelle lapselle ei valitettavasti koskaan tule vanhanaikaiseksi tai muuttuisi.Äidin merkitys varhaislapsuuden normaalissa kulussa on biologinen, ja kehityspsykologinen todellisuus jota vanhempien "moderni" kasvatusnäkemys ei miksikään muuta.Siinä sitä sitten vanhempina kiemurrellaan kun yritetään olla näkemättä omaa tuskaa tai lapsen tarpeita kun tämä moderni aika rakennettu sen varaan.

nykyisin on paljon tuskaa ja kärsimystä, kun isätkin ovat alkaneet viettää aikaa lasten kanssa ja hoitaa lapsia, eikä äiti ole enää yksin siinä 24/7. Eli ilmeisesti sitten kaikki tasa-arvoiset pariskunnat joutuvat myöhemmin katumaan ratkaisuaan, kun uskalsivat murtaa vanhakantaiset sukupuoliroolit. Lapset saavat hirveät traumat, kun ovat joutuneet välillä isän syliin. Lapset surevat sitä vielä vanhanakin. Niinkö?

ja monen muun lailla ihmettelen teidän ninamikkosten käsitystä, että töissäkäyvä vanhempi (kuten teidänkin "tunnekylmät" aviomiehenne ilmeisesti) menettää lastensa lapsuuden. Eivät tunne pienen käden kosketusta, eivät näe sitä herkkää hymyä. Mitä ihmettä? Kuvitteletteko te, että lapset ovat hoidossa ympäri vuorokauden, ympäri vuoden?

Miehethän ovat ensisijaisesti lapsen siittäjiä ja rahakukkaroita, jotka voivat olla herrahississään keskeytyksettä, paitsi nyt ehkä 3 viikon isyysloma pois lukien. Naiset kun on tehty vain lasten kantamista varten, ei mitään kouluja kannata oikeastaan edes käydä, kun kotona voi olla vuosia huushollaamassa. Katsos kun nainenhan on se _huoltaja_ jota ilman ne piltit ei tule maailmassa pärjäämään - ei, vaikka menevät naimisiin ja hommaavat omat vaimot. Oi, ihana 50-luku...

(toivottavasti sun sarkasmisarvet oli ylhäällä)

Siis meidän perheen KIINTEÄT kulut (laina, sähköt, vakuutukset, 2 autoa) ovat lähes 3000euroa per kk ja siihen PÄÄLLE ruoka ja muut menot. Yritä nyt siitä tehdä se yhtälö, joka yksillä tuloilla katetaan -olkaa hyvä vaan mammat. Saa esittää laskelmia!

mies pyörällä töihin... noin elää suuri osa kotiäideistä

hoitoon meni. Ehti olla siellä muutaman kuukauden ennen kuin jäin työttömäksi. Nuorempi lapsi olikin jo vähän päälle 4 v, kun sain töitä ja lapsi meni tarhaan, vanhempi oli silloin ekaluokkalainen. Ainakin meillä on sekä hoitopaikat että hoitajat olleet ihania ja lapset ovat viihtyneet.



Tuo syylistämislaulu on kyllä minulle tuttu, muistan sen kuulleeni joskus lapsuudessa 70-luvulla. Oma äitini oli kotiäiti, mutta ei hän ja tuskin moni muukaan äiti siihen aikaan lasten kanssa teki yhtään mitään. Äidillä oli aina jotain tärkeämpää kuten tiskausta ja siivousta - sehän oli huono nainen, jos pöydällä oli likaisia astioita tai kotona muuten sotkuista. Muistan, kuinka monta kertaa pyysin äitiä lukemaan, mutta äiti ei ehtinyt, joten isoveli "luki" minulle Aku Ankkaa. Tuo laulun kuuleminen sattui samoihin aikoihin, joten mielestäni siinä ei tarkoiteta pelkästään kodin ulkopuolella tapahtuvaa työssäkäyntiä.

Lapsen äidin tarve ja äidin merkitys pienelle lapselle ei valitettavasti koskaan tule vanhanaikaiseksi tai muuttuisi.Äidin merkitys varhaislapsuuden normaalissa kulussa on biologinen, ja kehityspsykologinen todellisuus jota vanhempien "moderni" kasvatusnäkemys ei miksikään muuta.Siinä sitä sitten vanhempina kiemurrellaan kun yritetään olla näkemättä omaa tuskaa tai lapsen tarpeita kun tämä moderni aika rakennettu sen varaan.

nykyisin on paljon tuskaa ja kärsimystä, kun isätkin ovat alkaneet viettää aikaa lasten kanssa ja hoitaa lapsia, eikä äiti ole enää yksin siinä 24/7. Eli ilmeisesti sitten kaikki tasa-arvoiset pariskunnat joutuvat myöhemmin katumaan ratkaisuaan, kun uskalsivat murtaa vanhakantaiset sukupuoliroolit. Lapset saavat hirveät traumat, kun ovat joutuneet välillä isän syliin. Lapset surevat sitä vielä vanhanakin. Niinkö?

Ja ennen vanhaanhan on tosiaan mammat olleet vauvojensa kanssa 24/7. Eiköhän siellä esimerkiksi maaseututöissä huhkinut kaikki leipänsä eteen. Ne hoiti lapsia jotka ei töihin kyenneet (vanhukset, pienemmät sisarukset). Mummoni kertoi, että ei se ollut kuin pari päivää synnytyksestä kun hänkin on palannut lypsyhommiin ja painavia tonkkia nostelemaan. Eikä muuten ollut lyhyitä päiviä.

Joten jos moderneita asioita tässä nyt mollataan niin eiköhän se ole itse asiassa melko moderni juttu tää vuosia kotona nysvääminen lapsen KIINTYMYSSUHTEEN (karvat nousee jo pelkän sanan kuulemisesta) vuoksi... :P