Isin poika
2-vuotias poikamme on ollut aina isin perään. Kun olin äitiyslomalla, poika oli tietenkin enemmän minussa kiinni, mutta nyt kun olemme saman vertaisessa asemassa niin isi on IN. Tuntuu pahalta, kun poika työntää minua pois luotaan ja saa huutoraivarit, jos äiti yrittää kantaa esim. yläkerrasra alakertaan, käyttää potalla tai harjata hampaat. Poika mieluummin juoksee mieluummin isän syliin kuin äidin ja kyöhnää isän jalassa kiinni. Mieheni tuntuu pitävän tästä asetelmasta ja usein pyytää minua menemään pois hermostuttamasta poikaa. Se varmasti pahentaa tilannetta, mutta mieheni ei ymmärrä tekevänsä niin. Hän myös suuttuu minulle, jos poika esimerkiksi kompastuu silloin kun leikin hänen kanssaan.
Vietän pojan kanssa enemmän aikaa kuin mieheni, mutta en ole arkiaamuisin kotona kun poikamme herää, koska työni alkaa jo klo. 7. Pidän myös enemmän "kuria" yllä. Tuntuu lapselliselta pahoittaa mieli siitä, että pojalla on hyvä isäsuhde, mutta en voi sille mitään. Muut äidit tuntuvat valittavan aina siitä, että lapsi on niin kiinni äidissä.
Rankasta alusta johtuen minulla oli lievä masennus vauvavaiheessa. Johtuukohan suhdeasetelma siitä vai enkö vain osaa olla hyvä lapseni kanssa? Tunnen epäonnistuneeni vanhempana.
Oidipaalivaihetta odotellessa...
Meillä on taas isin tyttö. Tyttö on nyt melkein 2,5 v. Ensimmäisen vuoden tyttö oli enemmän minussa kiinni. Reilu vuoden ikäisenä alkoi olemaan isin tyttö. Päivisin leikki mielellään minun kanssa, mutta kun isi tuli kotiin, nii sitten isi oli parempi vaihtoehto.
Kun tyttö oli n. 2 v. ja osasi hyvin puhua, niin äiti ei kelvannut mihinkään. Äiti ei saanut kaataa maitoa, äiti ei saanut viedä vessaan (jos isi siis kotona, tyttö siis kotihoidossa eikä päivisin ole ongelmaa ettei äiti kelpaa). Me ei annettu tässä periksi että vain isi hoitaa. Jonain iltoina sanottiin, että äiti hoitaa tänään iltatoimet ja vie nukkumaan, isi hoitaa sitten huomenna. Välillä siitä meinasi kiukkua syntyä, mutta hyvin äitinkin kanssa sujui.
Tyttö tykkää edelleenkin enemmän esim. pelata isin kanssa, mutta välillä tykkää puuhata äidinkin kanssa.
Tyttö välillä itse sanoo, että hän on isin tyttö ja pikkusisko on äidin tyttö. Mutta toisinaan sanoo, että on hän äidinkin kulta.