lausutko huhtikuun huuhtikuu vai huhtikuu?

uu

missä päin suomea sanotaan huuhti??



ikinä kuullutkaan!

Miten sen voisi edes lausua muuten? Ja minkä takia? Eihän mitään muutakaan vastaavaa äänneyhdistämää lausuta pitkänä: Huhkia, luhtitalo, tuhma, tuhti jne.

eli sitä mitenkään eri tavalla lausuta :D Huuuuuhtikuu :D :D

Huhtikuu. En ole ikinä kuullut kenenkään jonka äidinkieli on suomi lausuvan kahdella u:lla, ei minusta kuulu ollenkaan suomenkielen ääntämykseen tuollainen venyttäminen. Sanotaanko jossain päin noin oikeasti?

huuhtikuu, ap

Kainuun alueen murretta ikänsä puhunut, on aina sanonut huuhtikuu. Ja niin mielestäni muutkin.

miten sanotte muut huh-, tuh-, luh-alkuiset sanat? Venytättekö niitäkin vai onko huhtikuu joku erityistapaus?

miten sanotte muut huh-, tuh-, luh-alkuiset sanat? Venytättekö niitäkin vai onko huhtikuu joku erityistapaus?

Huhtikuu on ainoa poikkeus.

T: se kainuulainen, joka on muuten aina ollut äidinkielessä kympin oppilas ja yliopisto-opinnotkin liippaavat läheltä alaa.

moikka kainuuseen ;)



Ja hyvää huuhtikuuta siiten kaikille ;)



ja kyllä täällä luhtitalo on ihan luhtitalo ja tuhka tuhkaa..

se huuhtikuu on? Onneksi olen pohjalainen, meillä sanotaan huhtikuu ja nyt on tammikuu eikä taammikuu.

Never heard. Mun mielestä suomea lausutaan kuten kirjoitetaan = Nina on Nina ja Niina on Niina jne.

hyyhtikuu

Mun mielestä

Opiskeleppa pikkaisen Suomen murteita. Monissa murteissa lausuminen ja kirjoitusasu ovat aika kaukana toisistaan.

Ei ole koskaan tullut mieleenkään, että sen voisi jotenkin muuten sanoa. Mutta nyt kun miettii, niin olen kyllä onnistunut useaan otteeseen sekoittamaan sukunimet Huhtanen ja Huuhtanen, joten menisihän siinä huuhtikuukin.

Mun mielestä

Opiskeleppa pikkaisen Suomen murteita. Monissa murteissa lausuminen ja kirjoitusasu ovat aika kaukana toisistaan.

kirjoitetaan.

ap

Vasta koulussa (Vantaalla) "ymmärsin", että se on huhtikuu... tuntui aluksi tosi oudolta.

hyyhtikuu

On melekonen miärä sanoja, joissa on itämurtteissa ylleisesti pitkä vokkaalj sanassa, jonka ensmäinen tavu loppuu h:hon, kun tuas länsmurtteissa vastoovissa sanossa on lyhyt vokkaalj. Näistä muotoloista on siitten valittu kirjakielleen ihan mieljvaltasisesti millonj itämurtteinen, millonj länsmurtteinen muoto. Esim. itämurtteihen jäähtyä(/jeähtyä/jiähtyä), hiihtää, paahtaa(/poahtaa/puahtaa), vaahto(/voahto/vuahto), pyyhkiä(/pyihkiä), kiihkee, kyyhkynen(/kyihkynen) ja huuhkaja ovat länsmurtteissa jähtyä, hihtää, pahtaa, vahto, pyhkiä, kihkee, kyhkynen ja huhkaja. Toissaalta länsmurtteihen huhtikuu, vahti, johtaa, pohtia ja hahmo ovat itämurtteissa huuhtikuu, vaahti(/voahti/vuahti), juohtaa, puohtia, haahmo(/hoahmo/huahmo).

Huhti-sana (pohjalla sana huhta) viittaa kaskeamiseen. Huuhtakaski taas oli kaskeamisen muoto, joka yleistyi 1500-1600-luvulla Itä-Suomessa. Siellähän tuota murteista muotoa tämän viestiketjun perusteella esiintyy. Eli pitkä uu tulee kainuulaisten, karjalaisten ja savolaisten huhtikuuhun vanhasta viljelysmenetelmästä, huuhtakaskeamisesta. .