Minä muiden silmissä?
Vierailija - 2.1.2012 12:11 (1/1)
Minä muiden silmissä?
Olen usein miettinyt, miltähän minä vaikutan muisen ihmisten, ystävienikin mielestä. Luonteeltani olen aika ujo, juttelen kyllä tutussa ja turvallisessa seurassa mutta noin yleensäottaen minun on aika vaikea keksiä puhuttavaa. Kiusallisia hiljaisia hetkiä tulee aika paljon.
Olen epävarma itsestäni, en aina uskalla tyrkyttää itseäni muiden seuraan, vaikka mieli tekiskin. Katselen varovaisesti taustalla ja kuulostelen tilannetta. Viihdyn kotona, enkä osallistu sosiaalisiin tilanteisiin niin paljoa kuin pitäisi.
En aina osaa olla tahdikas, saatan puhua vääriä asioita väärässä paikassa liian kovalla äänellä ja tässä(kin) minulla olisi parantamisen varaa. Mieheni usein huomauttaa minulle, että älä puhu niin kovasti ja mieti nyt vähän.
Ilmeiltäni olen aika totinen, en hirveästi hymyile. Mietin, olenkohan vaikeasti lähestyttävä. Ehkä olen.
Kommentit (3)
Kärsin välillä tästä, haluaisin muuttaa luonnettani mutta voiko sitä muuttaa? Valitettavasti olen huomannut, että ihmissuhteita hiipuu tässä matkan varrella. En vaan voi mitään sille, että mietin onko syy minussa että tuttavia tulee ja menee. kukaan ei taida haluta pysyä tässä. Onneksi minulla on sentään perheeni, siskoni sekä rakas koiramme
mutta käyttäytymistään voi jonkin verran yrittää muuttaa temperamenttinsa sallimissa rajoissa. Sinun tekstistäsi kuitenkin paistaa läpi itsearvostuksen puutetta, ja se asia ei ole temperamentista kiinni. Siihen yritin vastauksessani puuttua.
Osa porukasta syntyy tänne tuollaisen luonteen kanssa ja se on sallittua. Se että haluat muuttaa luonnettasi särähtää korvaan aivan tavattoman pahasti: krriiiitttzzz (tuo oli se särähdys).
Lukaise ensiavuksi läpi vaikkava Keltikangas-JÄrvisen tuotanto, jos et vielä ole lukenut. HÄnellä on paljon hyvääkin sanottavaa ujoista ihmisistä.
Älä problematisoi persoonaasi niin hirveästi vaan anna itsellesi lupa olla tuollainen. Sinun kaltaisesi ihminen on paljon parempi kuin moni muu.