JESTAS mikä lapsiperhe ravintolassa.
Oltiin eilen mieheni kanssa syömässä ravintolassa, tämä ravintola on intiimi ja pieni..ei mikään rosson tyyppinen musiikilla, hälyllä ja leikkinurkkauksella varustettu. Siellä oli syömässä lapsiperhe, lapset n. 1v ja 3v. Lapset kiljuivat kovaan ääneen, heittelivät ruokia ja kaatoivat kumpikin juomansa..vanhemmat vaan hekottelivat ja rupattelivat keskenään. Seuraavaksi syömiseen tympääntyneet lapset laskettiin pieneen ravintolaan kävelemään ja juoksemaan, siellä kullannuput vetivät rallia pöytien välissä ja pysähtyivät toljottamaan vuoronperään joka pöydän kohdalle. Me istuimme ihan tämän perheen pöydän vieressä ja lapsista isompi tuijotti siinä syömistämme ihan pöydässämme kiinni seisoen pitkään, vanhemmat näkivät mutta eivät olleet moksiskaan, lapsi jopa tökkäsi sormella patonkiani ja kysyi mikä se on..katsoin vanhempia vähän pitkään ja äiti vaan hymyili takaisin. Nämä lapset tosiaan sen ruokashownsa jälkeen kiersivät joka pöydän toljottamassa ja kyselemässä, pöydissä istui pääasiassa pariskuntia ja kaikki olivat närästyneen oloisia, muita lapsia ei ollut..perheen pukeminen oli vielä oma lukunsa kun lapset juoksivat rääkyen karkuun haalarin hihat pöytiä viistäen.
Olenko täysi nipo kun ärsytti ihan tajuttomasti ja ruokailu meni pilalle. Olen äiti itsekin ja ymmärrän kyllä että lapset ovat lapsia, mutta lapsia voi opastaa eikä tuon tyyppinen ravintola ole oikea paikka riekkumiseen.
Eka kahdenkeskinen ravintolareissu kolmeen vuoteen meni ihan poskelleen.
Kommentit (60)
Olin pari päivää sitten vanhempieni ja 1,5-vuotiaani kanssa ei-niin-lapsiystävällisessä ravintolassa. Juhlimme isäni syntymäpäivää ja halusimme mennä ko. ravintolaan sen kivan tunnelman vuoksi, mutta sisään astuessani tajusin, ettei se ehkä ollut paras mahdollinen paikka pienen lapsen kanssa. Tarjoilija otti meidät kuitenkin ystävällisesti vastaan ja suhtautui meihin todella hyvin. Poikani on tosi vilkas, mutta kun hänelle oli riittävästi puuhaa mukana, niin selvittiin tosi hyvin. Vähän väliä kyllä vilkuilin muita asiakkaita ja pelkäsin, että kohta joku tulee raivoamaan kun ollaan tultu pilaamaan aikuisten ravintolailta, mutta näin ei käynyt ja lopulta jäi erittäin positiivinen fiilis lapsen kanssa ravintolassa vierailusta.
Jatkossa tosin valitsen paikan paremmin - en sen vuoksi, ettei lapseni olisi osannut käyttäytyä, vaan siksi, ettei tarvitse itse koko ajan pelätä pilaavansa jonkun illan. On ihan oikeus ja kohtuus saada nauttia ulkona syömisestä ilman omia tai muidenkaan lapsia. Harmi vain, että usein lapsiperheille suunnatut paikat ovat juuri näitä kammottavia ketjupaikkoja, jonne ei tekisi mieli mennä.
mitä paskaa
"ihme pingotusta"? "avoimia ihmisiä"? Voi olla reipas, iloinen ja avoin, ja silti omata käytöstavat.
Ap ei hermostunut turhasta, henk. koht. olisin taluttanut kyseisen lapsen kädestäpitäen pöytään, jos vanhemmat ei tuosta opi, niin lapsi sitten, kasvattaapa omistaan fiksumpia. Ravintolassa EI juosta, mennä toiste pöytään tmv, jopa kaksivuotiaani tietää ja osaa tämän. Jos olet eri mieltä, älä vie lapsiasi ravintolaan. Kiitos.Minkä ikäinen ihminen ei enää saa tulla toljottamaan ruokailuanne. Jos olen vähän erakoitunut keski-ikäinen mies, yksinäinenkin olen, kun vaimokin otti eron, niin saanko sittenkin tulla "pöytäseuraksi, kun olen koko ikäni käyttäytynyt ravintolassa niin, ihan jo äidin ja isän luvalla...
Ap saa sympatiani.
Olen ite tosi huono sanomaan vaikka pitäs. Mitä tossa tilanteessa olis pitänyt sanoa näille vanhemmille? Kun vastaus on yleensä aina se "lapset on lapsia" tai "olettepa tiukkapipoja". En minä ainakaan viitsi vängätä tällästen ihmisten kanssa vapaailtaani, kun lasten käytöksestä jo näkee ettei vanhemmatkaan tajua rajojen merkitystä.
napakasti kasivarresta kiinni ja vienyt vanhemmille ja sanonut etta teilta on tama elukka paassyt irti.
että vieras lapsi tuijottaa pöydän vieressä, mutta en myöskään sallisi sen jatkuvan. Sanoisin sille lapselle ystävällisesti ensin jotain vaikka että heippa, onpa sulla suloinen pupumekko, mutta kuule, me tahdotaan nyt keskustella aikuisten asioita rauhassa, jokainen on ravintolassa omassa pöydässään, menetkö omaan pöytääsi. Luulisi lapsen äidinkin tämän kuulevan jos kyse on muuten rauhallisesta ravintolasta.
Jos lapsi tekisi jotain "pahempaa" kuten vaikka kajoiaisi ruokaani, pyytäisin tarjoilijaa huomauttamaan perheen aikuisille.
Voitko ap kommentoida tätä.
=eivät ole ns. perheravintoloita. Hyvin harvoin niissä huonotapaisia kakaroita näkyy, silloin kun näkyy niin olen toiminut näin:
Jos lapsi/lapset tulee/tulevat minun pöytääni minun syömistäni häiritsemään sanon heille jotain ilkeää, samaan tyyliin kun yllä olevan "äitisi kuolee yöllä" tmv.
Jos ei toimi, lavastan pienen onnettomuuden (tönäisen itse viinilasilliseni kumoon tm. niin että se menee kakaran piikkiin) ja huudan/karjahdan kovaan ääneen. Tuon/noiden jälkeen kakarat ovat olleet loppuajan ruodussa.
Ja kyllä: minulla on lapsia ja yleensä lapsista, mutta vihaan niitä jotka kuritta saavat tehdä ihan mitä haluavat, paikoissa joihin lapset eivät edes kuulu.
Olen ite tosi huono sanomaan vaikka pitäs. Mitä tossa tilanteessa olis pitänyt sanoa näille vanhemmille? Kun vastaus on yleensä aina se "lapset on lapsia" tai "olettepa tiukkapipoja". En minä ainakaan viitsi vängätä tällästen ihmisten kanssa vapaailtaani, kun lasten käytöksestä jo näkee ettei vanhemmatkaan tajua rajojen merkitystä.
Mina olisin ottanut kakaraa
napakasti kasivarresta kiinni ja vienyt vanhemmille ja sanonut etta teilta on tama elukka paassyt irti.
johon kauhukakara(t) kuuluu. Varsinkin kun et tunne vanhempia niin hyvin, että voisit mennä asiasta huomauttamaan ja muukin seurue tyytyy vaan vaivautuneena pälyilemään tenavien edesottamuksia.
kakara tuli tollottamaan pöydän viereen. Kaadoin lämpimät alkukeitot kakaran rinnuksille ja huudahdin samaan aikaan vihaisesti, että älä nyt tuolla tavalla töni.
Tarjoilija syöksyi paikalle ja selitin kiihtyneenä, että tämä lapsi veti annokseni alas ja kaatoi sen päälleen ja liinalle ja me kyllä lähdemme ravintolasta.
Perhe ohjattiin ulos ravintolasta aika nopeaa ja ravintola tarjosi meille ilmaiset alkuruoat ja jälkiruokakahvit.
Kannattaa kokeilla, nimittäin siinä hässäkässä ei kukaan usko parkuvaa ja nikottelevaa huonotapaista kakaraa, joka on jo ehtinyt häiritä muitakin asiakkaita. Ei muuta kuin keitto päälle. Viinilasillinenkin penskan rinnuksille on hyvä.
Jos on mahkut päästä kerran maksimissaa vuodessa ravintolaan, niin jos vielä saa siihen hetkeen lapsenvahdin(mitä ei myöskään ole kuin kaksi tai kolme kertaa vuodessa), niin milloinkas sitä käytöstä opetetaan. Meillä kolme vuotias ei ole viel ollut ravintolassa ja todella hirvittäisi lähteä sen kanssa. Varmasti vain juoksisi eestakaisin ja ulos koko ravintolasta.
Roikkui pöydän ääressä kaivamassa nenää ja persettänsä. Sitten alkoi juokseminen ympäriinsä. Kerran kun se kaahasi jälleen kerran ohi, kamppasin vaivihkaa. Pentu lensi turvalleen, hirveä huuto mutta niin lähti perhekin ravintolasta.
teatteria. Heti ulko-oven avattua oli iso kyltti jossa sanottiin etta klo18 jalkeen kuusivuotiaat ja sita nuoremmat eivat ole tervetulleita. "Rauhallista elokuvanautintoa kaikille!"
t.usalainen
en nyt ota sinäänsä kantaa tuohon perheeseen, kun en ole ollut näkemässä miten ne siellä on meuhkannut. Näitä juttuja kun on suht helppo vähän liiotellakin. Mutta kuitenkin on pakko ihmetellä, että MITEN kenenkään iltaa pilaa toisten meuhkaavat kakarat? Minulle itselläni on kolme villiä pientä lasta ja silloin kun kaksin päästään miehen kanssa jonnekin, niin meitä ei todellakaan haittaa muiden pennut. On vaan niin ihanaa, kun ei itse tarvi komentaa, pukea, syöttää ja vahtia ketään lasta. :) minä en varmaan edes huomaisi siinä hurmoksessani jos siellä juoksentelis jotain muksuja, kun eivät ole mun, niin eivois vähempää kiinnostaa.
Olenko ainoa joka voi vetää näin täysillä vapaalle kun on ulkona ilman lapsiaan?
mutta yksivuotias on kyllä melkein vauva. Itsekin annoin 1v:n tepastella vähän ennen ruokaa, tietenkin kävelin itse ihan perässä. Toivottavasti ei häirinnyt ketään.
tämä myös ravintoloissa. Jos lapsi tepastelee rauahallisesti pitkin poikin, ei se niin häiritse. Mutta jos joku räkänokka juoksee kuin mielipuolinen ja samalla meluaa ja tuntee toisten pöytiin, niin ketään ei tuollainen kiinnosta.
Ja hyvä muistaa sekin, että tarjoilijoilla usein kuumia annoksia, voi olla kiire ja kun joku metrin mittainen säntää kulman takaa eteen ei sitä välttämättä tarjoilija huomaa. Siinä on sitten joidenkin annokset lattialla, tarjoilijalla ja/tai lapsella mahdollisesti kuuman ruuan tekemiä palovammoja tai rikkoituneista laseista tulleita haavoja.
Mutta kai tässäkin tarvitaan se yksi kuolema tai paha loukkaantuminen niin ihmiset oppivat. Jännä juttu että tälläkin palstalla ihmiset eivät jätä lasta sekunniksikaan yksin autoon, eivät anna metriä pyöräillä ilman kypärää, ja eivät päästä lapsia yksin uimaan ennenkun ovat 18-v , mutta sitten ravintoloissa anatavat kullanuppujen juosta täysin ilman valvontaa. Lapsihan voi vaikka livahtaa ulos ja juosta auton alle!
mutta yksivuotias on kyllä melkein vauva. Itsekin annoin 1v:n tepastella vähän ennen ruokaa, tietenkin kävelin itse ihan perässä. Toivottavasti ei häirinnyt ketään.
Teillä ei siis pelkästään lapset kuljeskele pitkin ravintolaa häiriköimåsså, vaan myös heidän äitinsä..
Oikein esimerkkiä annat kullannupuillesi..Hienoa!
kaikilla ravintolan asiakkailla oli vielä ehkä närästystäkin. Olipa teilla epäonnen ilta!
Meillä on 2-vuotias "ylivilkas" jässikkä ja tosiaan on tuskaa syödä paremmassa ravintolassa tuon hepun kanssa. Haluaisi juoksennella, tutkia paikkoja ja kierrellä vapaasti, mutta kun ei anneta, niin sitten on koko ajan siinä rajoilla saada raivarin. Energia menee hyssyttämiseen. Siksipä harvoin mennäänkään tuon ikäisen kanssa mihinkään Rossoa tai ABC:ta parempaan paikkaan. Siellä sentään on leikkipaikka ja kehtaa lasta kouluttaakin, jos ei muuten tottele. (kouluttaminen=antaa vaikka huutaa, jos ei muuten usko) Esikoisen kanssa oli sama juttu tässä iässä. Siellä 4-vuotiaana alkoi käyttäytyä ihan toisin ja istunut sittemmin nätisti paikallaan. Kerran ihmettelin paremmassa ravintolassa, kun 5-6 -vuotias (oma oli 4 ja oli selvästi vanhempi) tyttö kierteli vapaasti pitkin ravintolaa ja kävi juttelemassa pöydissä. Meitä se ei niin haitannut, kun oli omakin lapsi ja lapsi sai seuraa, mutta ihmettelen, kuinka vanhemmat vaan istui tyytyväisenä, kun ipana tunkee vieraan pariskunnan pöytään höpöttämään ja kyselemään. Jos omani tekee tuota, niin ohjaan nopeasti takaisin omaan pöytään, vaikka vastaanotto olisi ystävällinen. Minäkin hymyilen ja puhun vieraille lapsille hetken, mutta toivon vanhempien pelastavan mut pulasta, jos vierailu alkaa venyä.:)
kakara tuli tollottamaan pöydän viereen. Kaadoin lämpimät alkukeitot kakaran rinnuksille ja huudahdin samaan aikaan vihaisesti, että älä nyt tuolla tavalla töni.
Tarjoilija syöksyi paikalle ja selitin kiihtyneenä, että tämä lapsi veti annokseni alas ja kaatoi sen päälleen ja liinalle ja me kyllä lähdemme ravintolasta.Perhe ohjattiin ulos ravintolasta aika nopeaa ja ravintola tarjosi meille ilmaiset alkuruoat ja jälkiruokakahvit.
Kannattaa kokeilla, nimittäin siinä hässäkässä ei kukaan usko parkuvaa ja nikottelevaa huonotapaista kakaraa, joka on jo ehtinyt häiritä muitakin asiakkaita. Ei muuta kuin keitto päälle. Viinilasillinenkin penskan rinnuksille on hyvä.
Siis oikeest? en minäkään sietäisi moista mutta KUUMAT keitot lapsen päälle? kokeileppa ihan omaan syliin miltä se tuntuu.. Tiesitkö että tommoisesta voi seurata vakavakin palovamma? HEI HALOO etkö muuta keksinyt? IDIOOTTI!!
Olen ite tosi huono sanomaan vaikka pitäs. Mitä tossa tilanteessa olis pitänyt sanoa näille vanhemmille? Kun vastaus on yleensä aina se "lapset on lapsia" tai "olettepa tiukkapipoja". En minä ainakaan viitsi vängätä tällästen ihmisten kanssa vapaailtaani, kun lasten käytöksestä jo näkee ettei vanhemmatkaan tajua rajojen merkitystä.