Lue keskustelun säännöt.
Onko 50-vuotias mies mielestäsi liian vanha vauvan isäksi?
Kommentit (80)
Oman vauvani isäksi olisi ehdottomasti liian vanha. Ei tulisi mieleenkään yrittää lasta noin vanhan miehen kanssa jos olisi tarkoitus, että hän myös osallistuisi elämämäämme vauvan synnyttyä.
Mutta ei kai välttämättä. Minä vaan en itsekään enää usko, että viiskymppisenä haluaisin vauvan vaikka se olisi mahdollista. Miellän sen elämänvaiheeksi, jossa lähtökohtaisesti kuuluisi olla muut haasteet kuin vauvaperheen asiat mielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli iäkäs isä ja pitää muistaa, että sitä isää kaipaa vielä vanhempanakin kuin vauvana.
Ei ole kiva jäädä orvoksi teini-iän melskeissä.
Lipponenkin oli ihan liian vanha hankkimaan uutta perhettä. Siinä ei edes tukan värjääminen auta.
Meillä isän ja kuopuksen ikäeroa on 46 vuotta ja sekin hipoo jo rajoja.
Mieheni on jo siitäkin katkera, että äiti oli 38v ja isä 42v, eli kyllä - 50v on aivan liian vanha isäksi enää!
Optimaalisin olisi minusta 22-32v isä. Mutta 50v! HUH!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta harmi jos uusi vaimo vie isoisän tulevilta ekan avioliiton lapsenlapsilta
sairastua autismiin tai skitsofreniaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
isoisäksi taas ihan passeli. Kaikkien kannalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulin isäksi keväällä ja täytin kesällä 51. Hyvin on mennyt, tosin ihan yhtä hyvin ei jaksa enää valvoa kuin nuorempana. Mutta lapsesta jaksan huolehtia paremmin kuin kolmekymppisenä. Jonkun mielestä näyttää olevan itsekästä jos hankkii lapsia näin "myöhään". Miksi ihmeessä? Ei kai se sen enempää itsekästä ole kuin nuorempanakaan. Ihmisten suhtautuminen näyttää olevan aika ahdasmielistä. Siinä ei kylläkään ole mitään uutta.
mutta minun mieheni tuli ekaa kertaa isäksi 51-vuotiaana ja on ollut hyvä isä lapselleen. Myös hänen kaveripiirissään moni on saanut lapsen viisikymppisenä. Nykyään viisikymppiset on nuorekkaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulin isäksi keväällä ja täytin kesällä 51. Hyvin on mennyt, tosin ihan yhtä hyvin ei jaksa enää valvoa kuin nuorempana. Mutta lapsesta jaksan huolehtia paremmin kuin kolmekymppisenä. Jonkun mielestä näyttää olevan itsekästä jos hankkii lapsia näin "myöhään". Miksi ihmeessä? Ei kai se sen enempää itsekästä ole kuin nuorempanakaan. Ihmisten suhtautuminen näyttää olevan aika ahdasmielistä. Siinä ei kylläkään ole mitään uutta.
mutta 50 on kyllä minusta äärimmäinen yläraja. Ja mielellään ei saisi syntyä tilannetta, että suuri osa miehistä alkaa vielä lisääntyä tuossa iässä eli toivottavasti pysyvät poikkeuksina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
isäni oli 48, kun minä synnyin. Hän kuoli, kun olin 17. Äitikin oli vanha ja on myös kuollut 10 vuotta sitten.
Minulla on se etu, että vanhempani ovat jo kuolleet eikä minun tarvitse itse alkaa viisikymppisenä hoitaa iäkkäitä, dementoituneita vanhempiani ja kantaa jatkuvaa huolta heistä, kuten kaikki kavérini tekevät, mieheni mukaanlukien. Saan elää omaa elämääni.
mutta kyllähän tossa iässä kannattaa jo ottaa huomioon se, että todennäköisyys sairastua vakavasti tai kuolla lapsen vielä ollessa pieni on jo aika merkittävän paljon isompi.
Varsinkin jos äiti on nuorempi ja perheen hyvinvointi turvattu mahdollisten riskienkin osalta niin en näe mitään ongelmaa. Monet miehet tuntuvat pehmenevän vanhemmiten ja ottavat ehkä erilailla osaa lapsen hoivaamiseenkin kun työ ja ura eivät enää vie täyttä huomiota.
LIIAN VANHA. Isosisä on isoisä eikä mikään vauvan isä.
mutta minun mieheni tuli ekaa kertaa isäksi 51-vuotiaana ja on ollut hyvä isä lapselleen. Myös hänen kaveripiirissään moni on saanut lapsen viisikymppisenä. Nykyään viisikymppiset on nuorekkaita.
Eli minulla on omakohtaista kokemusta. isäni oli tosi hyvä isä, jolla oli aina aikaa meille lapsille. Me olimme hänelle tärkeintä. isä oli hauska, vastuuntuntoinen, osin vaativakin, mutta myös kannustava, joka halusi opettaa meitä ajattelemaan omilla aivoillaan ja luottamaan omiin valintoihimme.
Mun mieheni oli 48 v, kun lapsemme syntyi. Hyvä isä myöskin.
Enkä tiedä kuinka suuri riski vanhan isän lapsilla on. Mun isoisäni sai isäni kun oli 50v, mutta ihan normaali isäni oli, samoin hänen nuoremmat 4 sisarustaan. Eli mun isoisä oli syntynyt vuonna 1872.
Oma isäni oli 51 kun sai minut ja kyllä sain kuulla aina siitä ja oli yksi kiusaamisen aihe.. luokkakavaerit luulivat vaariksi, vaikka oli nuorekkaan oloinen.. nyt kun itse olen melkein kolmekymmentä ja isäni noin 80v niin en jaksaisi millään pikkulapsiaikaa ja samalla huolehtia dementoituvasta isästä :( Hyvä isä on kyllä ollut mutta itse hankin lapset nuorena ja yksi syy siihen oli se että minulla oli "iäkkäät" vanhemmat lapsuudessa
Vanhojen vanhempien lapsista tulee herkästi vanhempiensa pompotettavia, lellikkejä tai huoltajia. Vanha ihminen ei jaksa olla mukana lapsensa elämässä ja putoaa kärryiltä kun ikäero on niin suuri. Elämänkokemus ei kohtaa. Ja vain osa selviää sinne 80-kymppiseksi, ei ole edes todisteita, ettei elinikä voisi kääntyä laskuunkin saasteiden ym. lisääntyessä.