Onko miehesi siemenneste tutkittu?

kyllä naiset levittävät jalkansa joka lääkärille, ja menevät mukisematta kivuliaisiin johtimien aukiolotutkimuksiin ym, mutta miehille on kauhean kova pala runkata purkkiin.



ja siitä miehisyydestä...jos mies tosiaan pitää miehisyyden merkkinä siittiöiden määrää, on päässä jotain vialla.

ja siitä miehisyydestä...jos mies tosiaan pitää miehisyyden merkkinä siittiöiden määrää, on päässä jotain vialla.

Tuskin kukaan pitää koko miehisyyden mittana simppoja, mutta kyllä on ihan normaalia ihmisellä kuin ihmisellä, että identiteettikin saattaa joutua koetukselle oman " viallisuutensa" takia. Kyllä naiseuteenkin liitetään usein olennaisena hedelmällisyys, äitiys, kyky kantaa ja synnyttää uutta elämää ja sitten hoitaa ja hoivata sitä luomaansa elämää jne. Onko siis naisellakin päässä vikaa, jos hän ei pysty saamaan lapsia ja sen takia ehkä jopa kokee jollakin tasolla epäonnistuneensa naisena ja joutuu luomaan uudelleen identiteettiään naisena?

oli, että tilanne on ihan normaali, ihan tavalliset siittiöt, niistä ei voi lapsettomuus johtua.



Saatiin sit terve lapsi ivf:llä.



Mies suhtautu tosi asiallisesti, otti näytteen kotosalla ja vei klinkalle bussilla toppatakin sisällä.

Että tulokset saattaa kuulostaa pahalta mutta ovatkin ihan normaalit? Menikö kuinka kauan aikaa kun saitte valmiit tulokset?

klinikalla. Mä olin asiasta enemmän hermona kun se, ite totes vaan toihan " on kun pissillä käynti, ei siihen mitään ihmeellistä liity" .



Tulos oli, että hedelmöittymiskyky on jonkin verran alentunut (niitä prosentteja en enää muista) ja kaksi luomulasta meillä perheessä on, että " huonotkaan" tulokset eivät ole mikään kuolemantuomio:)



Eli jos teilläkin jo yksi lapsi on, ja mies ei ole ollut tässä välissä mitenkään vakavasti sairaana, niin kaikki mahikset on vielä olemassa.

ainakin toinen munatorvi tukossa, joten hoitoja (lähinnä ivf) tarvittiin joka tapauksessa. En muista milloin saatiin tulokset siitä siemennestetutkimuksesta, tai ei siis soiteltu/pyydetty niitä sen jälkeen eriksee vaan nähtiin se analyysipaperi jollain seuraavalla käynnillä.





Mut oisko ne viikon/kahden päästä saanut, en muista.



ja tosiaan, tulokset oli todella surkean kuuloiset, ja silti lääkärin mielestä eivät missään tapauksessa mikään syy lapsettomuuteen. Et hyvin ei mee suomalaisella miehellä spermarintamalla...

Eihän tuo mies siitä kai ole pitänyt sen kummemmin, mutta ei ole mitenkään " yrittänyt päästä eroon" asiasta. Lapsettomuustutkimuksiin liittyy epämiellyttäviä tutkimuksia kummallekin ja olimme tutkimuksiin menosta yhtä mieltä, joten mies ei ole valittanut omiaan sen enempää kuin minäkään omiani.



Meillä ekalla kerralla oli mahdollisuus tehdä näyte kotona ja viedä itse labraan - huono idea omalla kohdallamme... Sen jälkeen mies on käynyt ihan omasta " halustaan" antamassa ne näytteet klinikalla, enkä minä ole puuttunut asiaan mitenkään. Yritetään vitsailla koko asiasta ja suhtautua siihen huumorilla - huumori kun tekee niin monesta vähän vaikeasta asiasta vähän vähemmän vaikean.

Onhan se arka paikka kenelle tahansa jos epäillään hedelmällisyyttä, mutta kyllä mieheni voisi mielestäni suhtautua asiaan aikuisemmin. Sinua on jo ronkittu joten kyllä hänen pitäisi ottaa yhtä suuri vastuu yhteisestä projektistanne ja niellä turha miehinen ylpeytensä. Kyse on kuitenkin vain ihan tavallisesta lääketieteellisestä tutkimuksesta joka ei edes ole millään tavalla kivulias (päinvastoin!) ja sen saa suorittaa ihan yksityisesti - ei tarvitse olla jalat levällään kaiken kansan edessä kuten nainen joutuu olemaan.

40% lapsettomuusongelmista johtuu miehen spermasta, 40% naisesta ja 20% ei mistään... eli siis ettei syytä löydetä.



Ja vaikka miehen spermassa olisikin puutteita, niin asialle voi tehdä vaikka mitä, KUNHAN VAAN ASIA TIEDETÄÄN!



Esim. meillä miehellä oli vasta-aineita spermassa jonkin verran, muuten siittiöitä oli paljon ja liikkuvaisia. Nuo vasta-aineet johtuvat jossakin elämänvaiheessa sairastetusta tulehdussairaudesta - tosi yleinen ongelma. Spermasta voidaan kuitenkin " pestä" tuota vasta-ainetta pois ja sitten tehdä siemennys, mikä on kivuton ja yksinkertainen toimenpide.



Jos siittiöissä on puutteita, niin sitten voidaan tehdä koeputki- tai mikro-hedelmöitys.



Joten konsteissa löytyy.

Pisti vintiot purkkiin aamulla ja vei mennessaan toihin purkin sairaalaan.



Tulos oli etta kaikki ok. Ehdotin, etta laittaa kirjeen kehystettyna toissa tyohuoneensa seinalle (siellahan moni muukin pitaa diplomeitaan), mutta ei suostunut...;)

Ei ole tarvinnut meidän perheessä ryhtyä noin radikaaleihin toimenpiteisiin:D Uskon, että useammalle miehelle sukupuolisuus ja se, että pystyy jatkamaan sukuaan on sellainen miehisyyden ja oman ihmisarvonsa mitta. Se on äärimmäisen henkilökohtainen asia ja se, että joku ronkkii siemennestettäsi voi tuntua alentavalta ja nolostuttavalta, eikä siinä tilanteessa varmaan paljon paina vaakakupissa se, että yhteistä lasta ollaan tässä tekemässä. Yleensäkin useimmat miehet kokevat lapsettomuushoidot uuvuttavina ja pelkäävät sitä, etteivät kaverit tai muu yhteisö enää pidä heitä miehinä, kun vaimon kanssa pitää lapsettomuushoidossa ravata. Minusta tässä tilanteessa pitäisi yrittää avat niitä miehen sielun syvimpiä syövereitä ja tukea häntä:D

Ensimmäisten tutkimusten yhteydessä lääkäri jo pudisteli päätään lukuja katsellessa - kun on aaaivan liian vähän ja ne vähätkin ovat ihan epämuodostuneitä ja hyvä kun liikkuvat minnekään. Kyllä tietenkin käy terveen, nuoren, seksikkään ja miehekkään miehen itsetunnolle tuollainen tulos, ja meillä vielä oli sellainen tälli tälle nuorelle rouvallensakin, etten edes tiennyt, miten olisin siinä miestäni rohkaissut ja auttanut. Meillä jäi lapsettomuushoidot siltä kerralta, kun päätettiin hoitaa opiskelut ja katsella maailmaa jne. ja ajatus ICSI:stä tuntui jotenkin liian tekniseltä muutenkin. Meillä siis vian " piti" olla minussa, ja niin onkin, ja miehen testi oli vain ns. muodollisuus. Tulokset olivat tosi shokki. Seksielämämmekin kärsi pitkäksi aikaa.



Sitten toisen kerran tutkimuksissa osattiin jo odottaa huonoja uutisia, mutta itkut pääsi minulta silti, kun tuloksia luin. Vaikka oltiin vuosia eletty oikein esimerkillisen terveesti ja mieskin vetänyt vitamiininsa poskeen ja pitänyt vain löysiä kalsareita ja tehnyt kaikkensa, tulokset olivat siis vielä paljon huonommat. No, nyt jo ollaan tyytyväisiä siitä, että siellä sentään on joitakin siimahäntiä, niin että ICSI:n pitäisi kuitenkin olla mahdollinen.

Mullakin on käynyt mielessä semmonen asia että mitä jos ne siittiöt onkin tosi heikkolaatuisia. Että tämä ainokainen lapsi jonka vuosia sitten saimme olisi semmoinen onnenkantamoinen?! Kyllä minä pystyisin asian hyväksymään mutta miten miehelleni kävisi? On niin kovin sellainen luonne että kaikessa on " paras" siis että hän on jossain jalustalla ja muut jossain alempana... Tulipas pahasti sanottua :(



ap

Suhtautui asiaan hyvin ja piti itsestään selvänä että haluaa tulla tutkituksi siinä missä minäkin.

Meillä on ollut aikaa tottua tähän asiaan jo. Sanoin lähinnä siksi, että minusta siitäkin

pitää

puhua, että monilla miehillä ne tulokset sitten todellakin ovat oikeasti huonot. Että asiasta oltaisiin tietoisia, että aihe ei olisi niin tabu, että se ei olisi niin suuren häpeän aihe. Olin aivan innoissani, kun kuuluisa brittiläinen tv-kokki (ja vielä miehekäs ja ainakin minusta seksikäs sellainen) sanoi sen kummemmin asiaa kaartelematta ohjelmassaan, että joo, hänellä on alentunut siittiömäärä.

8/14

Meillä on tutkittu mies ja steriiliksi todettu. Hän on aikanaan ollut yllättynyt diagnoosista, mutta koska hän oli se, joka meillä lapsia halusi - ensin - niin hän on aina myös halunnut selvittää asian. Ja siinä mielessä ollut hengessä enempikin mukana.



Lapset meillä siis keinoalkuisia. Toista lasta suunniteltaessa lääkäri puhui mikroinjektiosta - onnistumismahdollisuuksia, jos edes yksi siitiö löydetään. Silloin mieheni ei halunnut enää mihinkään tutkimuksiin taikka toimenpiteisiin, vaan oli sitä mieltä, että kun on yksi lahjasoluilla saatu, niin toinen saa olla myös. Tämä oli minusta myös reilu päätös esikoista kohtaan.

Minä se enemmän mietin, että onko jotenkin ongelmallinen tuo tilanne. Itse mies oli ihan " ai tähänkö kuppiin, no pieni hetki vaan" .



(Oli se sperma kunnossa, vika minussa.)

Ekasta oviksesta kuitenkin tärppäsi ja meillä on yksi lapsi. Katsotaan miten käy, kun aletaan yrittää seuraavaa.