Kaksi kertaa eronnut mies - unohdanko heti?

Niin se vaan on. Taitaa ukkeli olla huonoa avioliittoainesta!!

jos ihminen ei yhdestä kerrasta opi niin tuskin oppii toisestakaan. Useimmiten näissä useammin eronneissa on kyse joko siitä, ettei ihminen lainkaan osaa analysoida elämäänsä, virheitänsä ja siirtää aina kaiken seuraavaan suhteeseen. Tai sitten ihmisessä on sellaisia ominaisuuksia, jotka pitemmän päälle eivät toimi normaalissa parisuhteessa.

Minun mies on ollut kahdesti naimisissa ennen mua ja hyvä mieshän tuo on. Ekasta liitosta kaksi jo nyt aikuista lasta. Se hajosi, kun mies jätti vaimonsa. Toinen liitto oli taas lapseton ja se päättyi sopueroon riitojen jälkeen. Me on oltu yhdessä 9 vuotta ja kaksi yhteistä lasta. Ei tässä mitään kummallista ole. Tapasimme, kun mies oli 37 ja kyllä sen ikäisellä miehellä monesti on parikin pidempää suhdetta takana. Tää tapaus nyt oli sattumalta rynninyt alttarille asti. Joku muu olisi vaikka asunut vaan avoliitossa. Ei se nyt kauheaa vaihtamista ole, jos kaksi vakavaa suhdetta takana tuossa iässä. Miksi naimisiin? No, ekan kerran kuulemma lapsen takia ja toisella kertaa, kun hänelle asialla ei ollut väliä ja toinen vaimo halusi kovasti.

eli kaksi kertaa eronnut. Ekasta on kaksi lasta, tyttö ja poika, toisesta ei lapsia.

Eka liitto päättyi kun hän ei enää kestänyt vaimon kontrollointia ja narsismia. Samaa kontrollointia tämä ex on yrittänyt jatkaa senkin jälkeen, vaikka hyppäsi itse heti uuteen parisuhteeseen ja siitä pikaisesti uusiin naimisiin.

Toinen liitto päättyi siihen kun vaimo ei enää hyväksynyt sitä että veljeni otti lapsensa luokseen joka toinen viikonloppu. Tämä ex esitti lopulta vaatimuksen että veljeni on valittava joko hänen tai lasten välillä. Hän ei halua että ne lapset tulevat enää hänen kotiinsa.

Veljeni ongelma on se, että hän on liian kiltti eikä osaa / halua tarpeeksi tiukasti tuoda esiin omaa mielipidettään, vaan haluaa välttää riitaa viimeiseen asti. Sitten kun se viimeinen piste tulee ollaan jo niin pitkällä että asioiden selvittely on tosi vaikeaa.

Toivottavasti hän on näistä kahdesta liitosta oppinut jotain!

...onko eronnut avo- vai avioliitosta? Mieheni on eronnut ex-vaimostaan, jonka hän oli tavannut jo peruskoulussa ja mennyt nuorena naimisiin, ehtivät olla yhdessä varmaan lähemmäs 20 v ennen eroa, yksi lapsi. Avioliitto kaatui erilleen kasvamiseen, kumpikaan ei ollut ns. sika. Yhteishuoltajuus ja lapsesta pidetään hyvä huoli.



Sittemmin hän on ollut avoliitossa kanssani noin 7 v ja meillä on yksi yhteinen lapsi. Luultavasti liittomme on kuitenkin päätymässä eroon rakkauden loppumisen ja elämän kuolettavan tylsyyden takia...kumpikaan ei ole pahis, mutta tylsistytämme toisemme hengiltä.



Eli siis kaksi kertaa eronnut mies ei ainakaan tässä tapauksessa ole mitenkään huono ihminen, vaan erittäin, (kenties jopa liiankin?) kunnollinen ja asioistaan sekä lapsistaan huolehtiva ihminen. Irrottelemaan hänestä ei oikein ehkä ole, mutta toisaalta häneen voi luottaa kuin kallioon. Voisin suositella kenelle tahansa naiselle, joka pitää viimeisen päälle turvallisesta ja säännöllisestä elämästä. Elämässään hänellä on ollut 2 parisuhdetta. Kunnollisempaa ihmistä saa hakea!

Mutta ei tuo nyt niin pahalta kuulosta, jos ovat olleet pitkiä liittoja ja päättyneetkin vielä erilailla (ei tiettyä kaavaa).



Enemmän tuossa tilanteessa miettisin miten sinun taustasi sopii miehen taustaan. Jos sinullakin on ero takana ja lapsi(a), niin kuulostaa tasavertaiselta ja homma ihan ok. Mutta jos sinä olet lähdössä ensimmäiseen vakavaan suhteeseen ja olet lapseton, niin unohda.

Minä olen 2 kertaa eronnut nainen joiden lapsilla 3 eri isää. 1. lapsen halusin teininä ja yh:na. Sitten menin hyvin nuorena naimisiin ja erosin kun mies oli alistava kusipää. Tästä liitosta syntyi yksi lapsi. Elin vuosia yh:na kunnes tapasin elämäni miehen jonka kanssa yhdessä 10v ja useampi lapsi. Miehelle tuli kuitenkin joku kolmenkympin kriisi ja lähti elämään villiä sinkkuelämää ja jäin taas yh:ksi.

Nyt olen yli 30v ja se mitä olen tehnyt alle 20v:na ei kerro nykyisestä minusta mitään, ei sekään mitään mies teki eli lähti.

Ihmiset ajattelee mitä ajattelee, mutta kuuntele sen miehen tarina. Ei ihminen voi kontrolloida aina elämäänsä ja siinä olevia ihmisiä. En voinut päättää miehen puolesta ettei hän lähtisi, teki sen yllättäen, ei vaan tullut kotiin ja tekstari perään että ohi on.

Niin se vaan on. Taitaa ukkeli olla huonoa avioliittoainesta!!

Onko ongelma nimenomaan se, että on eronnut avioliitosta? Minkä ikäinen miehesi on? Nykymaailmassa useilla on useampi vakavammaksikin tarkoitettu suhde takana, mutta avioliittoon suhtaudutaan jotenkin suurempana juttuna kuin esim. lasten hankintaa.



Jos etsit kumppania yli 30-vuotiaiden joukosta, niin useilla on jos jonkinlaista säätöä takana. Miten vaikkapa suhtaututuisit mieheen, jolla on 50 seksipartneria, muttei yhtään pitkää suhdetta, tai mieheen, jolla on ollut 4 avopuolisioa?

tässä vissiin lasketaan vain 19v:na solmittu vuoden kestänyt liitto, eikä 10v kestänyttä avoliittoa josta 4 lasta. Korjaan: olen siis vain kerran (avioliitosta) eronnut nainen.

Minä olen 2 kertaa eronnut nainen joiden lapsilla 3 eri isää. 1. lapsen halusin teininä ja yh:na. Sitten menin hyvin nuorena naimisiin ja erosin kun mies oli alistava kusipää. Tästä liitosta syntyi yksi lapsi. Elin vuosia yh:na kunnes tapasin elämäni miehen jonka kanssa yhdessä 10v ja useampi lapsi. Miehelle tuli kuitenkin joku kolmenkympin kriisi ja lähti elämään villiä sinkkuelämää ja jäin taas yh:ksi.

Nyt olen yli 30v ja se mitä olen tehnyt alle 20v:na ei kerro nykyisestä minusta mitään, ei sekään mitään mies teki eli lähti.

Ihmiset ajattelee mitä ajattelee, mutta kuuntele sen miehen tarina. Ei ihminen voi kontrolloida aina elämäänsä ja siinä olevia ihmisiä. En voinut päättää miehen puolesta ettei hän lähtisi, teki sen yllättäen, ei vaan tullut kotiin ja tekstari perään että ohi on.

Niin se vaan on. Taitaa ukkeli olla huonoa avioliittoainesta!!

kunhan vaan haluat lukea sen!!

Minä olen 2 kertaa eronnut nainen joiden lapsilla 3 eri isää. 1. lapsen halusin teininä ja yh:na. Sitten menin hyvin nuorena naimisiin ja erosin kun mies oli alistava kusipää. Tästä liitosta syntyi yksi lapsi. Elin vuosia yh:na kunnes tapasin elämäni miehen jonka kanssa yhdessä 10v ja useampi lapsi. Miehelle tuli kuitenkin joku kolmenkympin kriisi ja lähti elämään villiä sinkkuelämää ja jäin taas yh:ksi.

Nyt olen yli 30v ja se mitä olen tehnyt alle 20v:na ei kerro nykyisestä minusta mitään, ei sekään mitään mies teki eli lähti.

Ihmiset ajattelee mitä ajattelee, mutta kuuntele sen miehen tarina. Ei ihminen voi kontrolloida aina elämäänsä ja siinä olevia ihmisiä. En voinut päättää miehen puolesta ettei hän lähtisi, teki sen yllättäen, ei vaan tullut kotiin ja tekstari perään että ohi on.

Niin se vaan on. Taitaa ukkeli olla huonoa avioliittoainesta!!

ei taida kaikki palikat olla kohillaa

mies : ) ja on eronnut kahdesti. Nuorena avioitunut ja sen jälkeen kaikki ei sujunut niin kuin suunnitteli. Panostaa 100% tähän meidän suhteeseen, eikä aiemmat liitot ole miehen uskottomuuden tai väkivallan tms. takia loppuneet.



Mun mielipiteeni on se, ettei ole kovin omituista jos 42 v mies/nainen on jo ehtinyt kokea pitkien suhteiden/avioliittojen kariutumista. Skeptisemmin suhtaudun 40-50 v sinkkuihin, joiden suhteet eivät ole edes alkaneet, jotta olisivat voineet päättyä....

ettei avioliitto merkitse paljoakaan ja voiko sitten nainenkaan merkitä enempää kuin muutkaan. Itse en haluaisi olla vaan joku nainen muiden joukossa joka vaihdetaan sit vaan uuteen..mies voi ajatella että nainen on vaan "esine" ja avioliitto vaan suhdestatus.. naimisiin mennään vain kerran elämässä omasta mielestäni.

Haluatko jotenkin selittää?

Minä olen 2 kertaa eronnut nainen joiden lapsilla 3 eri isää. 1. lapsen halusin teininä ja yh:na. Sitten menin hyvin nuorena naimisiin ja erosin kun mies oli alistava kusipää. Tästä liitosta syntyi yksi lapsi. Elin vuosia yh:na kunnes tapasin elämäni miehen jonka kanssa yhdessä 10v ja useampi lapsi. Miehelle tuli kuitenkin joku kolmenkympin kriisi ja lähti elämään villiä sinkkuelämää ja jäin taas yh:ksi.

Nyt olen yli 30v ja se mitä olen tehnyt alle 20v:na ei kerro nykyisestä minusta mitään, ei sekään mitään mies teki eli lähti.

Ihmiset ajattelee mitä ajattelee, mutta kuuntele sen miehen tarina. Ei ihminen voi kontrolloida aina elämäänsä ja siinä olevia ihmisiä. En voinut päättää miehen puolesta ettei hän lähtisi, teki sen yllättäen, ei vaan tullut kotiin ja tekstari perään että ohi on.

Niin se vaan on. Taitaa ukkeli olla huonoa avioliittoainesta!!

ei taida kaikki palikat olla kohillaa

mies:

-jättää

-muuttuu väkivaltaiseksi

-alholisoituu ja kieltäytyy ottamasta vastaa apua...

ettei avioliitto merkitse paljoakaan ja voiko sitten nainenkaan merkitä enempää kuin muutkaan. Itse en haluaisi olla vaan joku nainen muiden joukossa joka vaihdetaan sit vaan uuteen..mies voi ajatella että nainen on vaan "esine" ja avioliitto vaan suhdestatus.. naimisiin mennään vain kerran elämässä omasta mielestäni.

Jos olet - pitäisikö miehen unohaa sinut?

Jos olet katolinen etkä hyväksy avioeroa, niin tietysti unohdat miehen saman tien.

Ihminen on erehtyväinen, tekee vääriä valintoja, pettyy. Pitäisikö sellaisten kokemusten jälkeen vain yksinkertaisesti lakata toivomasta ja yrittämästä? Jos sinä ja mies pidätte toisistanne, annatte toisillenne mahdollisuuden. Mennyt on mennyttä, nyt on nyt. Te ette koskaan ole olleet yhdessä toistenne kanssa, ehkä te olette juuri parhaat mahdolliset kumppanit toisillenne.

Että olen ollut teininä teininä vai että olen huono ihminen kun en pystynyt taikomaan itseäni kymmeniksi pimperoiksi joiden perään mies haikaili perheensä jättäessään?

kunhan vaan haluat lukea sen!!

Että olen ollut teininä teininä vai että olen huono ihminen kun en pystynyt taikomaan itseäni kymmeniksi pimperoiksi joiden perään mies haikaili perheensä jättäessään?

kunhan vaan haluat lukea sen!!

se ol vaan liia kiltti mulle, haluan miehen jossa on jotain vastusta. Kuolin lähes tylsyyteen hänen kanssaan