Lue keskustelun säännöt.
Olen tehnyt elämässäni pelkkiä vääriä valintoja
26.12.2011 |
Olen opiskellut väärää alaa, luottanut vääriin ihmisiin, ollut parisuhteessa väärien ihmisten kanssa, ollut väärissä työpaikoissa, tehnyt perheen suhteen vääriä päätöksiä, toiminut väärin taloudellisissa asioissa jne.
Ja kaikki tämä, vaikka olen harkinnut tarkkaan jokaista päätöstä. Ilmeisesti olen harvinaisen tyhmä ihminen.
Onko muita joille on käynyt elämässä näin?
Kommentit (25)
ite tuhlasin 3-4 vuotta aivan väärässä ihmissuhteessa nuorena. En ymmärrä miksi roikuin tyypissä, en vaan osannut lopettaa sitä suhdetta. jonkinlainen aukko oli ihmissuhteissa kai, mitä paikkaamaan otin sen poikakaverin.Onneksi ei sentään lapsia tullut.
Samoin ne sen aikaiset ystävyyssuhteetkin on kaikki loppuneet. Osoittautuivat kelpaamattomiksi loppupeleissä. Aivan kauheita ihmisiä kaikki. Ei vaan ollut kykyä valikoida paremmin, eikä kyllä paljon valinnanvaraakaan, tai mahdollisuuksia. Lapsena tekee lapsen päätöksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sillä kyllä ollut mukana sekä tyhmyyttä että huonoa onnea. Paskamaisilla vanhemmilla suuri osuus asiaan.
Onneks ehti sentään tehdä lapsen ennen kuin liian myöhäistä. Taisi pelastaa kaverin elämän.
vielä kun kasvat 15 vuotta, ymmärrät ettei vanhemmillasi ollut asiaan paljonkaan tekemistä: SINÄ itse valitsit mitä valitsit. Omaakin polkuaan kun voi kulkea, vanhemmista huolimatta. KYLLÄ! Moni syyttää vanhempiaan kaikesta, mutta ihan ite teki mitä teki. Kyllä vanhemmat usein yritti parhaansa, mutta lapsi teki itse huonoja valintoja. Opettajiaankin kun voi kuunnella, tai vaikka pappia, lääkäriä, kavereiden vanhempia yms.
Itse en ole valmistunut koskaan, 2pitkää parisuhdetta väärien miesten kanssa. Lapsia myös monta ja he ovat ainut asia mistä olen ollut onnellinen. 40+ terveys alkoi pettämään ja syyllinen on perinnöllinen sairaus joka on osalla lapsia ainakin varmasti..ei hirveän toiveikas olo tulevaisuuteen. Olen rahaton ja pahasti velkainen eikä minusta tule enää työkykyistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
olet ajattelu liikaa järjellä ja liian vähän tunteella?
Päinvastoin.
Toisaalta taas ne järkivalintoja tehneet (ammatti, ihmissuhde) taas 50-villityksessä jättää kaiken mitä ovat valinneet ja heittäytyy johonkin täysin vastakkaiseen, esim. suhteeseen tai työhön. Onhan näitä. "Jätin hyväpalkkasen työn ja heittäydyin keramiikkataiteilijaksi" tai jätin hyvän työn ja aloin taiteilijaksi, yms.
tuo ei toimi. 40-50+ vuotiaana se uuden ammatin opiskelu ei ole järkevää. Ensin pänttäät yliopistojen pääsykokeisiin 3 vuotta, koska vanhalla Yo-todistuksella ei tee mitään (sitä ei enää hyväksytä) joudut siihen pieneen sissänpääsy kategoriaan jossa taistelee 10000 muutakin huippuopiskelijaa. Et pääse sisään enää minnekään. Jos pääset, se on amiksen logistiikkalinja.
Ja vaikka pääsisitkin sisään unelma-alallesi, opiskelet (millä tuella?) 6 vuotta, ja valmistut kortistoon, kun 2-kymppiset otetaan töihin, sinua ei. Sitten eläkkeelle. miettikää sitä meterologia joka meni lääkikseen? Montako vuotta "saa" tehä unelmatyötään? Onko se sen arvosta?