Lue keskustelun säännöt.
Voiko 6-vuotiaalla olla jo mielenterveysongelma?
23.12.2011 |
Lapsi saa välillä todella sekopäisiä raivareita.
Ja tänään hän oli kirjoittanut mustekynällä eteisen lipastoon
"Suurkiitos kaikesta."
Kysyin syytä, mutta lapsi ei suostunut tunnustamaan edes kirjoittaneensa. Käsialan tunnistan kyllä.
Kyseessä on hyvin älykäs poika. Oppi lukemaankin 3-vuotiaana.
Kommentit (19)
mitä aikaisemmin saa apua esim tunteiden hallintaan ja käsittelyyn, sen paremmin apu kantaa aikuiselämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosin lapsella voi olla itsehillinnässä ja tunteiden säätelyssä vielä harjoittelemista, ja raivarit johtuvat siitä, ja harjoittelulla tätä kehitystä voisi tukea ilman että kyseessä olisi sen vakavampaa häiriötä, lapsihan on vielä pieni ja kehittyy koko ajan.
Myös kognitiivisen itsesäätelyn pulmat, esim. tarkkaavaisuuden säätelyn ongelmat näkyvät usein usein toistuvina raivareina.
älykäs lapsi voi havaita sen ja raivota. Usein terapiaa tarvitsisivat vanhemmat lasten sijasta.
Mutta enemmän epäilisin lahjakkaan lapsen turhautumista jos lapsi on älykäs.
Meillä on älykäs poika joka 'sekosi' suunnilleen 5vikäisenä. Hän teki kaikkea tyhmää, rikko, tuhosi, kiukkusi ja oli kaikinpuolin tosi hankala.
Onneksi sain vinkin että älysimme hankkia pojalle 'aivotyötä'
Hän sai ekaluokan matikankirjan ja teki sen muutamassa kuukaudessa, eikä sen jälkeen ole tarvinnut juuri töllöntöistä valittaa.
Kiintymyssuhteen turvallisuus ja laatu vaikuttaa lapsen mielenterveyteen. Samoin hoitopaikka ja hoivan laatu siellä, jos lapsi on aloittanut päiväkodissa tms. hoitopaikassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun en oikein usko tähän nykyiseen kyttäys-vanhempien syyllistysmentaliteettiin. Haluaisin enemmän neuvoja, miten pärjään lapsen kanssa itse. Mulla ei ole masennusta, toki välillä väsähdän lapsen kanssa. Sisaruksiakin on ja heidän temperamenttinsa on paljon helpompi. En usko että meidän perheestä löytyy kaivamalla mtään suurta pimeää kohtaa, joka aiheuttaa tämän kilahtelun.
Kiitän paljon tästä matikankirjan suosittelusta, pitääpä hommata hänelle sellainen. Älykkyys on helkkarin haastavaa. Joka ikinen pikkuinenkin epäjohdonmukaisuus, ja...huh.
kun en oikein usko tähän nykyiseen kyttäys-vanhempien syyllistysmentaliteettiin. Haluaisin enemmän neuvoja, miten pärjään lapsen kanssa itse. Mulla ei ole masennusta, toki välillä väsähdän lapsen kanssa. Sisaruksiakin on ja heidän temperamenttinsa on paljon helpompi. En usko että meidän perheestä löytyy kaivamalla mtään suurta pimeää kohtaa, joka aiheuttaa tämän kilahtelun.
Kiitän paljon tästä matikankirjan suosittelusta, pitääpä hommata hänelle sellainen. Älykkyys on helkkarin haastavaa. Joka ikinen pikkuinenkin epäjohdonmukaisuus, ja...huh.
Kun on kyse terveydestä, ei kannata niin ajatella, mikä huvittaa ja mikä ei. Voitte mennä yksityiselle puolelle. Paljon isompia ongelmia tulee sitten murrosiässä, jos jo nyt riehutaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esimerkiksi lievä asperger voi oireilla noin. Aspergerlapset ovat varsin usein muita älykkäämpiä nykyisellä älykkyysmittarilla, mutta sosiaaliset taidot ovat alkutekijöissään.
voivat liittyä masennukseen tai neurologisiin erityisyyksiin, kuten just aspergeriin tai adhd-hen. Mutta sitten varmaan näkyy muutakin oireilua.
En nyt ole ehdottelemassa, että ap:n lapsella on tällaista kuitenkaan. Mutta jos itsehillintä menee usein, se on yksi mahdollisuus, etenkin jos rauhoittuminen vie aikaa.
TArkemmin tietämättä lapsen käytöstä ja millaisia nämä "kilahdukset" ovat on vaikea hahmottaa tilannetta ja ottaa kantaa sen enempää. Paitsi että kuusi vuotias on vielä pieni, ja eiköhän jokainen sen ikäinen saa välillä raivareita tai se tunteiden säätely ei ole vielä ihan hallinnassa muuten. Tuossa iässä vielä harjoitellaan - ja harjoitteluahan se on yleensä koko elämä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eskarin alettua alkoivat ongelmat. Eskarilla käytös on ok, ei mitään erityistä. Kotona itkee, raivoaa ja kiukkuaa joka IKISESTÄ pienestäkin asiasta. Jos ei mene hommat mielensä mukaan. Sisaruksia on ja heidän kanssaan ei ole ongelmia. Emme ole mikään moniongelmaperhe, vaan ihan tavallinen.
En tiedä onko lapsi sekoamassa vai mitä tämä jatkuva kiukku ja itkeskely on.
mikä on melkein verrattavissa teini-ikään. Usein menee ohi ongelmitta vaikka onkin raivostuttavaa vanhemmille. Voimia viisastelijoidenne kanssa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut itse asiakkaana niin perheneuvolassa kuin lastensuojelussakin (tai lapsi oli asiakkaana - otettiin koska oli vähän samankaltaisia ongelmia ja lastensuojelun resursseilla saatiin hoitoa järjestettyä paremmin), ja olen työni puolesta ollut tekemisissä perheneuvolan psykologien kanssa.
Enkä todellakaan voi allekirjoittaa, että olisi joku vanhempien syyllistysmentaliteetti päällä. Ammattilaisilla ei ole! Hyvin realistisesti ymmärtävät monenlaisia elämäntilanteita ja lähtökohtia ja kunnioittavat vanhempia.
Lapsesi käyttäytyminen kuulostaa siltä, että olisi ihan oikeasti hyvä selvittää tilanne. Ota ihmeessä yhteys joko neuvolan kautta neuvolapsykologiin tai suoraan perheneuvolaan (miten teidän paikkakunnallanne toimitaankin), ei ole mitään pelkoa että joudutte johonkin hoitokierteeseen jos EI ole siihen syytä (niin tiukoilla resurssit ovat ettei niitä tuhlata turhaan).
Moni sokaistuu omille käyttäytymisilleen ja etsii syitä kodin ulkopuolelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä syynä adhd tai add.
Kannattaa niihin raivareihin kokeilla adhd lääkettä.
Meillä ainakin auttoi, vaikka sitä syytä haluttiinkin lytää meistä, mutta lääke ei auta, jos ei ole tarkkaavaisuus ongelmaa.
sai "kilareita" n.3-4-vuotiaana, jolloin tosiaan oli myös selkeästi ikäistään kehittyneempi monissa asioissa... nyt on 5-v ja tuntuu että olisi jotenkin "taantunut" ikätasolleen, eli ei olekaan niin hirveästi tässä välillä kehittynyt ja ikätoverit ovat ottaneet hänet kehityksessä kiinni. Tällä hetkellä tyttö on rauhallinen ja helppo tapaus. Eli kyllä mä ainakin uskon, että ne raivarit johtuivat paljolti jostain aivomyrskystä, oli nopean kehityksen kausi, jota tyttö ei hallinnut. Nämä varmaan voivat mennä juuri sykleittäin.
Pojastasi en tietty voi mennä sanomaan, koska en tilannetta niin hyvin tunne.
kuten skitsofrenia
hae ajoissa apua lapsellesi ja jaksamiseen itsellesi
psykoterapiapuolelta
-----------
kasvatus- ja perheneuvolassa ja neuvolassa ei maksa psykologin vastaanotto- mutta yksityisellä puolellla ilman lähetettä perheterapia maksaa 120 e/ tunti- 2 tuntia noin
--------------
muuta tareapiaa on toimintataerpoia ja neuropsykologinen terapoia, joista voi olla apua lapsellenne
ps ap lue vertaistukea lisää
perheklubi.net tai leijonaemot.org
Kannattaisi etsiä apua. Minun perheessäni alkoi oireilu juuri tuossa iässä, mutta terapiakaan ei oikein auttanut. Nyt kyseinen henkilö on jo aikuinen ja työkyvyttömyyseläkkeellä.