Auttakaa! Miten päästä yli töissä tehdystä ISOSTA virheestä? :(
Tein siis melko ison virheen töissä, budjettilaskennassa. Arvioni mukaan aiheuttaa firmalle ensi vuonna roimasti tappiota.. Töissä on ollut ihan järkyttävä kiire, ja varmasti lähiaikoina huomaan tehneeni virheitä myös muilla osa-alueilla.
Esimies tietää virheestäni, ja on yrittänyt olla kannustava, mutta mulle tämä on tosi iso pala. Potkuja ei siis tule, mutta tämä henkinen paine on vielä pahempi, tekisi mieli juosta karkuun. Lisäksi kaikki yrityksessä tietävät virheestäni, myös sidosryhmille olen joutunut selittämään tilannetta..
Olen ollut yrityksessä töissä vasta puoli vuotta, ja nämä asiat ovat minulle uusia. Painotin kyseiset laskelmat tehtyäni, että josko joku voisi tarkastaa ne, koska omille virheilleni olen sokea. Kukaan ei vain ehtinyt niitä tarkastaa, ja moka meni läpi.
Miten ihmeessä pääsen tästä häpeästä ja epäonnistumisen tunteesta eroon? Minua ahdistaa iltaisin niin paljon, että ei mitään rajaa :( Voiko tämmöisen asian vuoksi päästä terapiaan?
Kommentit (35)
40.000e hupsahtaa johonkin? Järjetöntä mitätöidä toisen isoa asiaa tuolla tavoin. Ihmishenki on tietenkin mittaamaton, mutta myös taloudelliset epäonnistumiset ovat henkilökohtaisesti isoja asioita. Itse olen murehtinut paljon pienemmässäkin mittakaavassa tapahtuneita asioita, joihin on liittynyt virallisen anteeksipyynnön esittäminen. Ihan hirveitä tilanteitahan tuollaiset ovat ja etenkin uransa alussa olevalle ihmiselle kovia paikkoja. Millainen ihminen mitätöi aina kaiken??
Kyllä, kauppoja ehdittiin sopia väärillä hinnoilla. Laskelmieni mukaan noin 40 000 euroa takkiin.. :(
En voi hirveästi tämän enemmän selventää kutakuinkin kertomatta työpaikkaani, asemaani, jne.
Ap
Ei tolla saisi edes yksiötä. Ei menetetty ihmishenkiä :)
AV-mammat ovat tosipaikan tullen korvaamaton apu, tämän olen kokenut täällä ennenkin. Hetkeksi ahdistus laimeni jo kirjoittamalla asiasta.
Kiitos!
Ap
40.000e hupsahtaa johonkin? Järjetöntä mitätöidä toisen isoa asiaa tuolla tavoin. Ihmishenki on tietenkin mittaamaton, mutta myös taloudelliset epäonnistumiset ovat henkilökohtaisesti isoja asioita. Itse olen murehtinut paljon pienemmässäkin mittakaavassa tapahtuneita asioita, joihin on liittynyt virallisen anteeksipyynnön esittäminen. Ihan hirveitä tilanteitahan tuollaiset ovat ja etenkin uransa alussa olevalle ihmiselle kovia paikkoja. Millainen ihminen mitätöi aina kaiken??
sillä mun duunissa ei käsitellä tollaisia summia eikä rahaa lainkaan vaan ihmishenkiä. Sen vuoksi rahan menettäminen ei tunnu korvaamattomalta tosin kuin ihmisen. Ihminen tarvitsee defenssejä selviytyäkseen ja mitätöinti on defenssi. S
Vaikeuksien ilmaantuessa ne jää viikkojen sairaslomalle. Josta ne aina etukäteen tietää lääkärin, joka myöntää näitä lomia.
myös ne joitten virheeseen joku voi kuolla.
Mutta mun mielestä jos sä todella olet pyytänyt että sun tekemä budjetti tarkastetaan ja vielä jos olet pyytänyt esimieheltäsi, niin silloin virhe on enemmän hänen kuin sinun.
Jos tosta tehdään firmassa review (meillä tehtäisiin) niin siinä sun pitää ajatella vain itseäsi ja selvästi mainita jokainen henkilö jolta olet tarkistusta pyytänyt.
Esimiehesi saattaa olla yksinkertaisesti sulle kannustava ja mukava, koska tietää että hänen piikkinsä se menee jos kerrot miten homma oli.
Eli jos teillä on tapana firmassa käydä firman sisäisien oppivan organisaation prosessien mukaisesti nämä läpi, niin älä yhtään puolustele ketään äläkä ota kaikkea vastuuta itsellesi.
Virhe on tietysti sun, mutta todella ihmettelen että sun lukuja ei ole käyty läpi ennen approvausta.
Jos ei, niin mitään peruuttamatonta EI ole tapahtunut.
Jos et tee samaa virhettä uudelleen, niin olet huomattavasti fiksumpi kuin valtaosa meistä.
Virheitä tapahtuu, ei sille mitään voi. Sulla oli vähän rankempi alku, mutta tästä se helpottaa.
Kehotan, että mietit nyt päässäsi sellaisen skenaarion missä mokaat kaikilla elämän osa-alueilla ja rankasti. Liitoittele oikein. Huomaat, että tämä oli kuitenkin pientä.
Kaikki on hyvin.
Olen itsekin tehnyt kerran töissä ison mokan ja luulin siihen kaatuvan koko maailman. Niin ei kuitenkaan käynyt ja huomasin silloin että avoin peli helpotti: kerroin töissä avoimesti työkavereille asiasta, ja korostin vain sitä että olen ihminen ja minulla oli ehkä liikaa asioita yhtäaikaa hoidettavana jne jne.
Sain varoituksen mutta asiasta ei ole sen koommin puhuttu eikä se ole kenenkään elämää haitannut.
Raha on iso asia, mutta ei niin iso ettei sitä voisi paikata tai korjata!!! Häntä pystyyn ja ota tämä oppina niin ammatillisesti kuin ihmisenä. On upeaa oppia selviämään pahoistakin tilanteista, ja katastrofeista. Olet tämän jälkeen taas vahvempi ja "suurempi" ihminen.
Ja hei, älä välitä noista kamalista ilkeistä ihmisistä jotka jaksavat käydä jokaisessa ketjussa dissaamassa aloittajan uskomattoman ilkeillä sanoilla. Olen itkenyt itse niiden takia monta kertaa kunnes tajusin, että he eivät minun itkujani tarvise, ja että heillä on luultavasti oikeasti todella kurjaa itsellään.
Halit!
Jos on vähänkään isompi firma, tuo summa ei maata kaada. Pilkkuvirheitä ja muita nollien unohtamisia sattuu kaiken aikaa. Jos kyseessä on pieni firma ja tuo summa tuntuu isolta, olisi muidenkin pitänyt se huomata jo ennen kauppojen sopimista. Jo talonrakentajilla pitää olla vähintään 10% väljyys budjetissa (mieluummin enemmän), joka siis 400 000 talossa olisi tuo 40 000. Ja kuten aiemmin jo todettu, budjettia ja hintoja tarkastellaan pitkin vuotta moneen kertaan. Tuskin olet edes kaikkia lukuja itse laskenut tai selvittänyt, vaan kenties saanut osan eri yksiköiden päälliköiltä tai muilta vastaavilta. Hihasta on nekin vedetty, käytetty viime vuotisia jne. varsinkin jos on kiirettä ollut. Kasvat nyt ammatillisesti, opit sietämään pettymyksiä ja ensi kerralla osaat paremmin, Tsemppiä!
että ei tee todellakaan virheitä musiikissa. Eikä myöskään elämässä.
Siis tärkeintä on, että ei tee elämässä lainkaan virheitä.
Jos 40,000 on firmalle tosi suuri summa, moni muukin olisi huomannut päässä laskien, että jokin menee pieleen. Jos kenelläkään eivät kellot soi, on kyse kuitenkin elämää pienemmästä asiasta. Olit myös pyytänyt tarkistusta ja sitä ei ollut. Tunne on kamala (koettu on), mutta ympäristö ei näe sitä yhtä raskaasti kuin sinä itse.
Onhan virhe nolo, mutta oikeasti mitään peruuttamatonta ei ole tapahtunut. Mieti, isompiakin virheitä sattuu ja yritä nyt kerätä itseluottamuksesi takaisin! Tiedän sen hyvin, että virheen jälkeen on niin maissa, että alkaa epäillä itseään kaikessa. On varma, että tekee kaiken muunkin väärin ja yöllä saattaa alkaa miettimään jotain ihan triviaalia juttua, onko hoitanut sen oikein vai jättikö jotain tekemättä.
Itsellä kävi vähän sama uudessa työssä. Taloudellista vahinkoa en suoraan tehnyt, mutta en saapunut töihin ajoissa vaan munasin totaallisesti. Olen opettaja ja aloitin edellisellä viikolla uudessa työssä. Laskin jotenkin koeviikon päivät väärin ja kiidin ostosreissulla, kun kanslisti soitti, että pitäisi olla pitämässä tuntia. Myöhästyin kaksi tuntia töistä ja olivat joutuneet siellä paikkaamaan mua. Tuon jälkeen monta viikkoa heräsin aamuyöllä tarkastamaan, koska se koulu alkoikaan. Jos piti toimittaa jollekin toiselle opettajalle materiaali, niin saatoin yöllä havahtua siihen, että laitoinko sittenkään sitä materiaalia (esimerkiksi kokeita valvontaa varten) lokeroon. Muistan, että olin laittamassa, mutta aloin epäillä asiaa...
Tietysti minun vahinkoni oli vielä pienempi, mutta oikeasti se oli niin noloa uudessa työssä ja söi pitkän aikaa itsetuntoa. Jos olisin ollut työssä pitkään, niin ei se tälläiseltä olisi tuntunut.
jos vastuu olisi sinulla, sinulla ei olisi esimiestä.koska olisit se viimeiseksi vastaava. nyt näin ei ole.
opetti sulle enemmän kuin vuosia virheettömästi töitä tehden. Tiedät jatkossa just miten budjetti tehdään, mitä virheitä siinä ei saa olla jne. Kyllä se siitä!
Vierailija kirjoitti:
Se on minun työssäni mahdollista, jos teen virheen.
Puhu työterveydessä asiasta ja sano että et pääse asian yli ilman apua ja pyydä lähete työterveyspsykologille. Onko teillä töissä työnohjausta? Se olisi myös hyvä paikka purkaa tällaisia asioita, useinhan vetäjä on nimenomaan organisaatiopsykologi. Jos työnohjausta ei ole, ehdota työnantajallesi sen aloittamista.
Tulet vielä onnistumaan työssäsi monen monta kertaa - ja myös joskus epäonnistumaan. On tärkeää että et jää jumiin pahoihinkaan epäonnistumisiin, ja siihen sinun kannattaa hakea apuvoimia. Tsemppiä!