Mulla on hirvee tempperamentti :(

Viime aikoina hermo ollut tosi pinnassa..



Onneksi saan purettua pahimmat raivot juoksulenkillä/punttisalilla. Kokeile?

Ja edellä neuvottiin, että liikuntaa.. En vain ole vielä hokannut, että miten pääsisin säännöllisesti ilman lapsia liikkumaan. Mies on niin mulkvisti, että se ehkä voisi katsoa kenties, jos käväisen lyhyen kävelylenkin, mutta "jatkuvasti en ala katsoon, kun on vaikka mitä hommia"...



Yöllä toki voisin käydä, kun lapset nukkuu, mutta enpä sitten viitsi, joten laiskuuskin kai vaivaa.



Mutta liikunta voisi todellakin auttaa. Uimassa käyn lasten kanssa ja sekin rentouttaa, joskin ei siellä itse voi uida kunnolla, kun pienimmät ei osaa uida. Mutta itsessään se vedessä olo siis rentouttaa.

voi onneksi oppia hallitsemaan, temperamenttihan voi olla mikä tahansa, olennaista on oppia säätelemään käyttäytymistään, kasvattaa itseään.

Vai vähän vieraammillekin, se olisi noloo.



Nyt sitten järki käteen vaan ja mietit, että miksi kävi niin. Onko ruokavaliosi kunnossa? Voitko tehdä jotain mielikuva harjoituksia? Hyvä kun itse tiedostat asian, niin voit tehdäkin jotain sille :)