Ehdottakaa mulle kielitieteellisiä tutkimuskysymyksiä
Tarvisin prosemman harjoitustehtävään (suomen kieli). Olen jo miettinyt pari päivää mutta ei keksi millään, pitäis tuosta tehtävästä päästä läpi.:/
Kommentit (13)
Esim niljake, vässykkä ja huora. Voit soveltaa kriittistä diskurssianalyysiä.
Tai suhtautuminen oikeakielisyyteen av-palstalla.
Hiukan lähemmäs noi menee jotain sosiaalitieteitä kuin kielitiedettä, vars. tuo diskurssianalyysi kuulostaa sosiologian työstämistavalta. Oikeakielisyysnormitus on minusta kiinnostavaa mutta sitä ei voi hyödyntää tässä.
sä-passiivin juurtuminen suomen kieleen
En pysty ainakaan tähän käyttää tuota, koska alueeni ei ole sosiolingvistiikka, joka tuolle voisi olla hyvä tarkastelulähtökohta.
sä-passiivin juurtuminen suomen kieleen
En pysty ainakaan tähän käyttää tuota, koska alueeni ei ole sosiolingvistiikka, joka tuolle voisi olla hyvä tarkastelulähtökohta.
miehellä, jos pimpsa on kovin karvainen, inputtia saat siitä toisesta ketjusta. makuakin voit miettiä, eli tehdä siitä makukysymyksen.
Mikä sun alue sitten on? Kerro, niin voimme tehdä tarkempia ehdotuksia
kognitiivinen kielitiede, konstruktiokielioppi, vuorovaikutuslingvistiikka kunhan ei liikaa keskusteluanalyysiä painottava. Oon saanu onneksi keksittyä jo kolme neljästä.:)
ap
mua mietityttää kun mun lapsen luokalla on poika, joka menestyy hieman normaalia huonommin koulussa, hänen äidinkielensä ei ole suomi ja vanhemmilla on molemmilla omat kielet joita poika osaa, lisäksi hänellä on toisella luokalla alkanut englanti, niin minkä hevon v takia hänen pitää alkaa opiskella vielä ruotsia.
ennen kuin perehdyt diskurssianalyysin taustoihin :D
Haloo, diskurssi on kielitieteellinen käsite, menetelmää lainataan yhteiskuntatieteissä. Ja joo, kriittinen diskurssianalyysi on kyllä yhteiskunnallisesti orientoitunutta, mutta ihan kielitiedettä se on silti. Ainakin soveltavaa :P
Esim niljake, vässykkä ja huora. Voit soveltaa kriittistä diskurssianalyysiä.
Tai suhtautuminen oikeakielisyyteen av-palstalla.
Hiukan lähemmäs noi menee jotain sosiaalitieteitä kuin kielitiedettä, vars. tuo diskurssianalyysi kuulostaa sosiologian työstämistavalta. Oikeakielisyysnormitus on minusta kiinnostavaa mutta sitä ei voi hyödyntää tässä.
Terveisin gradunsa CDAlla tehnyt KIELItieteilijä
empiiristä tutkimusta vaan jonkinlaisen katsauksen? Sopisiko aiheeksi tuo kiista kielivalmiuksien universaalista synnynnäisyydestä (vai miten se nyt muotoillaankaan)? Siis se missä Chomsky oli iso tekijä?
Mä en oo kuullut tuosta vuorovaikutuslingvistikasta, onko se joku keskusteluanalyysin osa-alue? Jos on, niin jotkut partikkelit on aika helppo rajata, tyyliin "joo" ja "nii".
Aihe vapaa palstalla. Aineistoa ainakin piisaa.
Äläpäs opasta ennen kuin perehdyt diskurssianalyysin taustoihin :D Haloo, diskurssi on kielitieteellinen käsite, menetelmää lainataan yhteiskuntatieteissä. Ja joo, kriittinen diskurssianalyysi on kyllä yhteiskunnallisesti orientoitunutta, mutta ihan kielitiedettä se on silti. Ainakin soveltavaa :P
Esim niljake, vässykkä ja huora. Voit soveltaa kriittistä diskurssianalyysiä. Tai suhtautuminen oikeakielisyyteen av-palstalla.
Hiukan lähemmäs noi menee jotain sosiaalitieteitä kuin kielitiedettä, vars. tuo diskurssianalyysi kuulostaa sosiologian työstämistavalta. Oikeakielisyysnormitus on minusta kiinnostavaa mutta sitä ei voi hyödyntää tässä.
Terveisin gradunsa CDAlla tehnyt KIELItieteilijä
Enkä yhtään epäile, ettetkö olisi voinut tehdä tuolta alueelta kielitieteellisen tutkielman.:)
Niin kuin sanoin, tuo sosiolingvistiikka ja kaikki sosio- jotain on itselleni vieraampaa. Liikun sellaisissa teemoissa kuin vaikkapa kieliopillistuminen ja konstruktiot. Diskurssi ei ole minulle tuttu terminä kielitieteen saralla, vaikka se on jossain joskus vilahdellut.
Joku sellainen "ketkä kirjoittelevat tänne" -porukan käsitteistäminen voisi mennä lähelle, sitä, mitä viime aikoina on tullut tankattua.:)
ap
Et varmaan tee empiiristä tutkimusta vaan jonkinlaisen katsauksen? Sopisiko aiheeksi tuo kiista kielivalmiuksien universaalista synnynnäisyydestä (vai miten se nyt muotoillaankaan)? Siis se missä Chomsky oli iso tekijä?
tällä on tarkoitus kartoittaa biologista perustaa niin menee kai enemmän jonnekin soveltavan kielitieteen alueelle (ammattimaisille tutkijoille, ei ehkä ihan meikäläiselle). Lapsen kielenoppimista on kyllä tutkittu rakenteiden näkökulmasta funktionaalisen kielitieteen saralla. Niinno eli pitäis vaan löytää joku lapsi niin vois alkaa tutkia:):D
Chomsky on itseasiassa tässä aiheessa vähän menneen talven lumia, ts. Chomsky oli vallalla n. 40 vuotta sitten ja sen jälkeen on pökännyt uutta teoriaa. Tietysti olisi kiva kuulla tarkemmin, mihin viittaat.
ap
Esim niljake, vässykkä ja huora. Voit soveltaa kriittistä diskurssianalyysiä.
Tai suhtautuminen oikeakielisyyteen av-palstalla.