Eilen kun en saanut unta aloin ajattelemaan lapseni isäsuhdetta.

Olen ehkä tietoisesti yrittänyt olla ajattelematta tätä syvällisemmin. Mutta totuus on, että lapseni isä ei pidä häneen mitään yhteyttä.



Ja se ei ole minusta oikein millään tavalla. Pitäisikö minun soittaa lapsen isälle ja kertoa miten negatiivisesti tuo vaikuttaa lapseen?



Olen kymmenen vuotta pitänyt lapsesta huolen, välillä ollut aika rankkaakin. Ja lapsen isä ei ole koskaan soittanut ja kysynyt lapsensa kuulumisia. Ei edes tärkeinä päivinä esim. kun lapsi aloitti koulun, synttärit, joulut yms.



Olen ennen ajatellut, että se on hänen valintansa, mutta tarkemmin ajateltuna onko näin? Voiko hän oikeasti tehdä noin omalle lapselleen? Voisinko minä yrittää tehdä jotain asian eteen?



Vielä selvennykseksi lapsi tapaa isäänsä muutaman kerran vuodessa kun lapsi menee isän vanhemmille käymään. Minusta olisi kuitenkin tärkeää, että isä pitäisi muutenkin yhteyttä. Lapsihan voi ajatella, ettei isä välitä.



Tuli vaan ihan helvetin paha olo lapsen puolesta.