Mies pettänyt 4v. sitten.
Sain tietää että mieheni petti minua kerran 4v. sitten. Oli tehnyt naisen kanssa jotain, ei pannu. Pettänyt kuitenkin.. Seurustelumme oli silloin ihan alkuvaiheessa. Nyt meillä on lapsi ja elämämme on ihanaa ja rakastan häntä valtavasti. Sain tietää asiasta ns.vahingossa jotain ja kysyin mieheltä asiasta. Pyysin kertomaan totuuden ja hän kertoi. Eu siis edes yrittänyt valehdella vaikka en suoranaisesta pettämisestä kuullut, mutta semmoisesta mistä saattoi epäillä sitä. Miten te suhtautuisitte asiaan?
Kommentit (27)
Ilman luottamusta ei ole kotia.
Meillä jäi kiinni ensin kerran, sitten toisen ja lopulta en enää jaksanut edes epäillä ja lähdin.
Nyt olen suhteessa, jossa tiedän meneväni kotiin ja luottamus on jäjellä.
nimim. jo eronnut
Mä en jaksaisi katsoa yhtään. Jos olisi kertonut aikoinaan, asia olisi eri.
Yleensä pettäjät alkavat taas pettämään kun suhde arkipäiväistyy ja alkaa tulemaan ryppyjä.
En luottaisi minuuttiakaan.
teidän juttu ollut vasta alussa, tuskin mies on tuolloin edes ajatellut seurustelevansa. Mukavaa loppuelämää teille!
ja kun olen hieman herkkä ja äkkipikainen niin epäilemättä itkuakin. Yrittäisin toki kestää sen mutta kokemuksesta tiedän että luultavasti tuosta alkaisi meidän suhteen lopun alku.. Tuollaiset asiat tuppaa muuttamaan tunteitani vaikka ehkä haluaisin vielä rakastaa.
En usko että tämä asia rikkoo meidän perhettämme. Rakastan miestäni ja hän minua. Jostain syystä en ole edes itkenyt. Olen todella kiitollinen siitä että hän oli rehellinen. Olin nuorempana mustasukkainen ja nykyään luotan häneen 100%. En osaa kuvitella että hän tekisi sitä nykyään ja riskeeraisi perhettä. Nuorempana kuin aloimme seurustella hän oli melkoinen naistenmies.. Silloin olimme seurustelleet pari kk. Olen pitänyt aina miestäni aivan täydellisenä, toisaalta varmaan hyvä että ruusut sai vähän rosoa ;)
Alkuvaiheen juttuja, aikaakin mennyt jo noin paljon, ei lasketa enään!
Ei nyt pidä liioitella tuollaisia asioita. Ja totuudenkin kertoi kun kysyit.
Jatkakaa ihanaa elämäänne ja miehesi rakastamista!
teitä naisia miten se voi olla pettämistä jos kerran ei oo pannu ?
Taidatte kaikki olla (ja oma muija kans) ihan sekopäisiä mustasukkaisuudessanne.
teitä naisia miten se voi olla pettämistä jos kerran ei oo pannu ?
Taidatte kaikki olla (ja oma muija kans) ihan sekopäisiä mustasukkaisuudessanne.
otan suihin miehen veljeltä se on ihan ok?
Voihan sitä tehdä muutakin seksuaalista kuin panna. Kyllä mies itsekin sitä pettämiseksi kutsuu..
Halusin kuulla tavallaan sen että onko tyhmää painaa asia villaisella, varsinkaan kun mä en ole mitenkään järkyttynyt. Tietenkin olen aivan älyttömän surullinen, mutta myös pidän hyvänä asiana rehellisyyttä ja sitä että asia tuli ilmi. Asiasta ei tiedä kukaan ulkopuolinen.. En ole puhunut nyt asista kenellekkään, en edes lähimmille ystävilleni..
Tunneks monta miestä jotka ois valmii nuoleen pataa jos ei ite pääse paneen.
Yhen illan jutuissa ja varsikaa varattuna ei paljo partnerin nautinto kiinnosta. Rojut rännii ja menoks.
Voihan sitä tehdä muutakin seksuaalista kuin panna. Kyllä mies itsekin sitä pettämiseksi kutsuu..
Halusin kuulla tavallaan sen että onko tyhmää painaa asia villaisella, varsinkaan kun mä en ole mitenkään järkyttynyt. Tietenkin olen aivan älyttömän surullinen, mutta myös pidän hyvänä asiana rehellisyyttä ja sitä että asia tuli ilmi. Asiasta ei tiedä kukaan ulkopuolinen.. En ole puhunut nyt asista kenellekkään, en edes lähimmille ystävilleni..
ei sua vaivaa niin en näe mitään syytä väkisin vääntää tosta ongelmaa.
Itse en kyllä miestä vois kutsua rehelliseksi, tapauksesta on kuitenkin jo 4 vuotta.
7
ei sua vaivaa niin en näe mitään syytä väkisin vääntää tosta ongelmaa.
Itse en kyllä miestä vois kutsua rehelliseksi, tapauksesta on kuitenkin jo 4 vuotta.
7
Voihan sitä tehdä muutakin seksuaalista kuin panna. Kyllä mies itsekin sitä pettämiseksi kutsuu..
Halusin kuulla tavallaan sen että onko tyhmää painaa asia villaisella, varsinkaan kun mä en ole mitenkään järkyttynyt. Tietenkin olen aivan älyttömän surullinen, mutta myös pidän hyvänä asiana rehellisyyttä ja sitä että asia tuli ilmi. Asiasta ei tiedä kukaan ulkopuolinen.. En ole puhunut nyt asista kenellekkään, en edes lähimmille ystävilleni..
kai noissakin on eroja...
Täytyy odottaa vielä että mies tulee kotiin ja jutellaan asiasta face-to-face. Olemme keskustelleet asiasta vain tekstiviestein niin parempi kun nääs mieheni. Katsotaan miltä minusta silloin tuntuu..
Täytyy odottaa vielä että mies tulee kotiin ja jutellaan asiasta face-to-face. Olemme keskustelleet asiasta vain tekstiviestein niin parempi kun nääs mieheni. Katsotaan miltä minusta silloin tuntuu..
Siis on jäänyt tuohon ainoaan juttuun seurustelun alkuaikoina.
-Olette seurustelleet pari kuukautta
-Mies tapaa Irmelin. Tekee sen kanssa jotain, muttei pane.
-Teidän suhde etenee, Irmeli unohtuu.
-Mies huomaa, että sinä olet ihanin nainen ja haluaa olla sun kanssa vakavissaan
-Teille syntyy lapsi
-Olette olleet 4 v. yhdessä ja olette rakastuneita ja onnellisia
-Kuka enää muistaa jotain Irmeliä vuosien takaa??
Sinä olet se valittu joten voit ajatella tämän Irmeli-jutun ihan positiivisesti :)
Niin kai se on ;) joku kysyi miksi en kerro tarkemmin? Kuinka tarkasti pitää kertoa? Kerroin suurinpiirtein faktat täällä. Asiaan ei liity mitään draamaa. Mies ei ole kotona koska on harrastuksen takia urheiluleirillä koko viikonlopun. Sain tietää asiasta perjantaina emmekä ole tavanneet, koska hänen piti mennä suoraan sinne. Puhelimessa emme voi keskustella koskaan.. :)
Tavallaan olen asian kanssa sinut. Siksi kerron asiasta täällä ja kysyn mielipidettä, koska en halua puhua asiasta tutuille. En halua että muut (ystävät) tuomitsevat mieheni. Halusin tavallaan kuulla mielipiteitä siitä, kun oma reaktioni ei ollut mikään romahdus. Olisi varmasti ollut jos tämä olisi tapahtunut raskauden aikana tai lapsen syntymän jälkeen. Silloin olisin varmasti romahtanut aivan totaalisesti..
Halusin kuulla tavallaan sen että onko tyhmää painaa asia villaisella, varsinkaan kun mä en ole mitenkään järkyttynyt. Tietenkin olen aivan älyttömän surullinen, mutta myös pidän hyvänä asiana rehellisyyttä ja sitä että asia tuli ilmi. Asiasta ei tiedä kukaan ulkopuolinen.. En ole puhunut nyt asista kenellekkään, en edes lähimmille ystävilleni..Kypsää ajattelua eikä mitenkään tyhmää ruveta ainakaan räyhäämään asiasta. Onko miehesi tietoinen siitä että olet asiasta surullinen? (Saattaa kuulostaa itsestäänselvältä mutta aina se ei ole niin). Kerro ihmeessä tunnoistasi hänelle. Minusta se on tärkeintä suhteen kehittymisen kannalta. Kostolla/syyllistämisellä/jättämisellä ei opeta mitään vaan saa vaikka se monen lukijan mielestä näyttää olevan ratkaisu tähän. Ne keinot purkaa tilapäisesti omaa pahaa oloa mutteivat rakenna tulevaisuutta parhaalla mahdollisella tavalla. Parhaiten asian saa käsiteltyä kun sitä tarkastelee yhdessä "ulkopuolisin silmin" toista syyllistämättä, jos mahdollista.
Kysyisin mikä hänet sai tekemään sellasta. Ja että voiko hän luvata ettei tee sitä enää. Ja mitensaan siitä varmuuden. Mä yrittäsin sulattaa asian. Jos teillä nyt on hyvin kaikki, miksi pilaisit sen kaiken?