Äidit! Mitkä jutut on teille äitiydessä olleet (henkisesti) hankalia?
Minun on joskus tosi vaikea olla kärsivällinen lasten kanssa ja kestää lasten keskeneräisyyttä. Siis sitä että eivät vaan osaa eivätkä ymmärrä, koska ovat lapsia. Lapsuuskodissani ei myöskään turhia itketty, ja minun on jotenkin tosi vaikea kestää lapsen itkua ja pahaa mieltä. Tulen lähinnä ärtyneeksi, että mitä sä siinä itket, voisitko olla vähän reippaampi. Vaikka siis otan syliin ja lohdutan, en kuitenkaan ole sitä mieltä että lapsen itku ois oikeutettua enkä oikeasti juuri sinä hetkenä pysty samaistumaan siihen lapsen tarpeeseen tulla lohdutetuksi.
Mitkä on muille äideille hankalia asioita äitiydessä?
Kommentit (22)
sitä vain ei ole tässä talossa tarjolla. Se rassaa. Sen lisäksi jatkuva "käytettävissä" oleminen sekä lapsen kiukuttelut, hidastelut, tottelemattomuus -> noita tilanteita on etenkin väsyneenä vaikea sietää.
se tunne, kun ei vaan rakasta sitä vastasyntynyttä vauvaa. Osittain tästä syystä sairastuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja kävin yli vuoden terapiassa. Lapsen ollessa 7-8 kuukauden iässä äidinrakkauteni syttyi. Taustaksi kerron, että sain lukuisia keskenmenoja ennenkuin tämä lapsi syntyin terveenä ja täysiaikaisena. En vain uskaltanut kiintyä vauvaan, koska pelkäsin hänent menettäväni. Tämän jälkeen riittämättömyyden tunteet ja syyllisyydet ovat tuntuneet vain normaaliin äitiyteen kuuluvina asioina ja pystyn sietämään niitä.