Raha ei tuo onnea...enää.

koskaan ymmärtänyt ahdistua siitä saati sitten että olisin lopettanut haaveilun sen vuoksi. Mulle ei todellakaan tule ontto olo jos tuhlaan kymppitonnin.



t. rikas ja laiska akateeminen kotiäiti

elänyt lähes koko elämäni mahdollisimman vähällä rahalla, mutta jatkuvasti huomaan haaveilevani siitä ajasta kun minulla on varaa kaikkeen. Opiskelen ja tähtään hyviin töihin, suunnittelen omaa yritystä.



Sitten kuulen vastaavia kokemuksia kuin sinulla; raha ei tuokaan onnea, ehkä jopa vie jotain tiettyä tyydytystä pois. Valmistan jo valmiiksi itseäni kohtaamaan nuo huonot puolet, jotta sitten saan rahasta kaiken hyvän irti :)



Auta nuoria yrittäjiä! :) Mieti mitä kaikkea sinä voit tehdä, mistä niin moni voi vain uneksia. Älä vaan anna rahan tuoman masennuksen jatkua minuuttia pidempään. Tunteesi on ihan normaaleja, mutta järkeistä ajatuksesi ja oikeasti mieti miten onnekas olet.

sulla muitakin haaveita on kuin se, mitä voi ostaa? Et saa esim. soittotaitoa, kielitaitoa jne rahalla.

..minä olen vaurastunut vasta lähemmäs kolmekymppisenä, ja kokenut sen mitä on olla todella köyhä. Ymmärrän rahahuolien kanssa painivia ihmisiä paremmin kuin kultalusikkasuussa syntyneitä.



En tosin enää koskaan halua itse kokea sitä ahdistusta mitä täydellinen rahattomuus voi tuoda, mutta muistan silti olleeni onnellinen ilman omaisuuttani. Nyt tämä kaikki tuntuu vaan niin turhalta, kun vähempikin olisi riittänyt.



ap

miten olis ystävät, harrastukset, itsensä kehittäminen?

Mitä sitten kun ei ole enää mitään mistä oikeastaan haaveilla, kun melkein mitä vaan voi hankkia?

itsensä ylittämienen jossain extreme lajissa, pitsinnypläysen opettelu, mummosi avustaminen vanhainkodissa, ruusujen kasvatuksen opettelu, tähtikuvioiden opettelu, älyvärämaalauksen opettelu, jne, jne, jne.

Mun haaveet on jotain ihan muuta kuin rahalla ostettavaa tavaraa

...uusien asioiden opetteluihin ja aikaa vieviin harrastuksiin, kun minulla on kuitenkin tämä vaativa työ joka perheemme elättää. Ja kaiken vapaan ajan haluan antaa lapsillemme ja miehelleni.



No ehkäpä tässä on se onnettomuuden ydin, raha ei kuitenkaan tuo minulle vapautta, vaan yritystä on pakko pyörittää. Joskaan ei nyt pelkästään sen rahan takia, vaan siksi että sillä on asiakkaita jotka tarvitsevat sitä.



ehkä alan nyt sitten haaveilemaan siitä että minulla olisi enemmän vapaata aikaa.



ap

rahalla toteuttaa. Mitä haluat vielä oppia, mitä nähdä, missä käydä, mitä muuttaa? Mitä haluat lastesi oppivan ja näkevän, millaisiksi ihmisiksi haluat heidät kasvattaa? Nuo tavoitteet ovat sellaisia, ettei niihin pelkällä rahalla vastata, vaan se vaatii työtä, pohdintaa, opiskelua, matkailua (sisäistä tai konkreettista) ja oman itsen kehittämistä paremmaksi ihmiseksi. Inhimillinen kehitys on jatkuva tila, prosessi, joka ei koskaan tule valmiiksi.



Raha ei tee haaveita tyhjäksi vaan auttaa siinä, että haaveitaan pääsee ehkä lähemmäksi. Haaveet jo itsessään ovat tulosta pohdinnasta, ei niitä valmiina satele ihmisten mieliin.

sitten nauti siitä yrityksestäsi yhtään? Olisin mäkin taatusti onneton jos ihan vain rahan takia tekisin hirveästi työtä josta en pidä vailla vapaa-aikaa, vaikka olen aina haaveillut rikastumisesta.

Oikeasti varakkailla ihmisillä on juuri sitä, mihin työläisillä ei ole varaa, eli vapaa-aikaa. Jos yritykselläsi menee ap niin hyvin, mikset pysty delegoimaan tehtäviä muille ja työllistämään lisää ihmisiä?

saat rahat ja vapaa-aikaa.

tai ala vetäytyä sivummalle ja palkkaa tilallesi joku muu.

Nimenomaan, etsi harrastuksia ja tekemisiä, jotka tuovat ihania elämyksiä. Nyt joulun alla mene tunnelmallisiin joulukonsertteihin, osta ihania käsintehtyjä suklaita, osta lehtihyllyn ihanimmat joululehdet ja käperry pehmoisissa kotivaatteissa niitä lukemaan takan ääreen. Tai tehkää pidennetty viikonloppu Keski-Eurooppaan katselemaan jouluvalmisteluja esim. Pariisissa.



Itselläkin on hyvin rahaa käytössä, mutta itse olen siihen vaan tyytyväinen. Rahalla saa ihania asioita itselle ja läheisille, samoin sillä voi tuottaa iloa muille. Vieraillekin, olethan osallistunut vähävaraisten auttamiseen eri tavoilla näin joulun alla?

Mieti, mitkä ovat sinun intohimojasi? Taiteet? Musiikki? Sisustaminen? Muoti? Antaako raha mahdollisuuden toteuttaa niitä paremmin?

Vielä lisäyksenä ylläolevalta: osta sitä vapaa-aikaa! Omia vinkkejä, kuinka itse toimin: tee lyhennettyä työaikaa, palkkaa siivooja ja ostakaa usein ruoka valmistiskistä. Saatte enemmän aikaa olla keskenänne perheen kanssa!

Eli tulen vaatimattomista oloista, työn ja taloudellisen turvan merkitystä korostettiin lapsuuden kodissa hurjasti ja niinpä se on leimannut suhdettani työhön, rahaan ja vapaa-aikaan. Lisäksi kasvoin perheessä, jossa jotenkin koulutus ja rahastatus määrittelivät ihmisten arvon, vaikka ei sitä tietenkään suoraan sanottu. Niinpä olen kaltaisesi rahan- ja omaisuudenkerääjä, elätän perheeni tekemällä pitkää päivää vaativassa ja rahakkaassa työssä. Ja oloni on ontto. Olen ajatellut että mun pitää ajatella suhteeni työhön ja rahaan ihan uudelleen, mutta se oikeastaan tarkoittaa 'koko minuuteni' uudelleen luomista koska kaikki tämä on niin pitkälti jo lapsudesta ja nuoruudesta minuun juurtunut...