G: Pienten koululaisten liikkuminen Helsingissä?
Meidän esikoinen menee ensi syksynä kouluun. Nyt pitäisi päättää koulusta. Vaihtoehtona meillä on lähikoulun lisäksi eräs erikoistunut koulu Helsingin keskustassa. Koulumatkaan menisi aikaa 40-50 min suuntaansa ja siihen sisältyisi matka kotiovelta juna-asemalle kävellen (n. 0.5 km), matka lähijunalla päärautatieasemalle (n. 20 min) ja n. kilometrin kävely keskustassa.
Missä vaiheessa olisi realistista odottaa, että lapsi suoriutuisi itse matkasta? Lapsi on luonteeltaan skarppi, ei siis sellainen haaveileva ja omiin ajatuksiin uppoutuva.
Kommentit (25)
Kaverit todella saattavat olla sitten ihan missä vaan ja onhan matka pitkä, kun vertaa siihen. että lähikoulu on 700 metrin päässä. Toisaalta tämä erityiskoulu tarjoaisi sitten eväitä elämään ihan eri tavalla ja ip-kerho on tarjolla koulun puolesta.
Olen itse kotoisin maalta ja minulla oli luokkatovereita, jotka tulivat yli tunnin matkan aamuisin kouluun - tosin koulubussilla, joten heidän ei tarvinnut kuin alkumatkasta kävellä pysäkille (tämäkin matka saattoi kyllä olla kilometrin tai pidempi).
Hesassahan on hyvät ip-kerhot eka- ja tokaluokkalaisille.
Tuo sinun kuvaamasi matka on kyllä aika hurja. Meillä lapset kulkee ns. erityiskouluun, mutta sinne menee suora bussi. Se lähtee noin kilsan päästä, jonne aina viemme ja se ajaa ihan koulun rappusten alta. Tämän lisäksi minä hommasin itselleni työhuoneen koulun läheltä, jossa voi odotella ja jonne itsekin yleensä menen ja lapset tulevat kyydissä.
Miettisin kyllä tarkkaan, rupeaisinko tuollaista koulumatkaa vaatimaan. Kulkeminen on tosi rankkaa! Ja lisäksi tulee yleensä vielä sitä kaverien luo kuskaamista.
jossa myös eskari. Eli kuskaamme viidettä vuotta.
Se on oikeasti rankkaa kaikille - eli kannattaa miettiä tarkkaan kun vielä voi!
Minäkin olen maalta kotoisin, lähdin kouluun 6.30, kun koulu alkoi 8.20. Aamulla umpihanki (aura-auto ajoi vasta tuntia myöhemmin) ja pilkkopimeää kävelyä ekat 1,5 kilsaa.
Iltapäivällä jos koulu loppui 14, bussi lähti 14.45, kotona olin lähemmäs neljältä.
Eli tiedän todellakin mitä se kulkeminen oikeasti on!
Meillä ei ole lähikoulua, joten siksi oli sitten ihan sama alkaa kuskata jonnekin. Saavatpa ainakin hyvän kielitaidon ja sama luokka on koossa 5-vuotiaasta.
Lähialueen lapsiin kannattaa silti pitää yhteyttä, jotta on lomillakin kavereita.
2
Pystyistikö pari kolme vuotta saattamaan häntä?
Ekaluokkalaista en laittaisi tuollaiseen matkaan. En haluaisi hänen kävelevän yksin keskustassa. Kilometrin matkalla on aika monta tien ylitystä ja vaarallista paikkaa.
Miettisin myös niitä tilanteita, kun junat on myöhässä, joku vuoro jää väliin, liikenne menee seis tms. Miten lapsi osaa toimia poikkeavissa tilanteissa?
Ja en kyllä ruuhkaiseen lähijunaankaan uskaltaisi laittaa ekaluokkalaista yksin.
VOisin ajatella tuon ajan käyttettävän matkaan, jos se tapahtuu maalla ja aikaa menee vain bussissa istumiseen ja bussi vie siihen maalaiskoulun viereen.
Keskustassa kävely tarkoittaa vilkasta liikennettä, juoppoja, narkkareita, kerjäläisiä yms. Ja lapsi sitten poukkoilee siellä seassa...
t. 5
tosin matkaa 20min bussilla ja kävelyt noin 600metriä, mun mielestä ihan maksimi.
Btw, mihin erikoiskouluum ajattelit lapsesi saada nyt vasta ekalle? Ainakin montessori/enkku/steiner/rankalaiseen jne mennään eskarin kautta.
Tai sitten Saksalainen koulu.
Montessori, englantilainen, steiner, ranskalainen ei ole noilla mainkaan...
ihan onneton ajatus, ne on täynnä ihme sakkia /itse kuljen junalla töihin)
Tai sitten Saksalainen koulu.
Montessori, englantilainen, steiner, ranskalainen ei ole noilla mainkaan...
en muista noiden osoitteita vaan että kaikkia on Helsingissä. Ja ei kai mihinkään erikoiskouluun vaan 'laiteta' lapsia? Eikös niihin pyritä?
Montessoriinkin pääsee todennäköisesti kaikki.
Englantilaiseen kouluun on pääsykoe, samaten Ranskalaiseen.
Ressuun pääsee englantilaiselle linjalle, jos on äidinkielenomainen englanti.
Saksalaiseen kouluun mitataan kielellistä lahjakkuutta pääsykokeella.
Täällä siis ap. Tässä vaiheessa vielä vain pyritään tai siis mietitään, että pyrkisikö lapsi vai ei. Mitä se tarkottaisi meille? Toki tiedän, että ensimmäisen vuoden joutuu saattamaan ja hakemaan. Mutta mietin myös sitä, että selviäisikö jo toisena vuonna itsekseen?
Tai sitten Saksalainen koulu.
Montessori, englantilainen, steiner, ranskalainen ei ole noilla mainkaan...
en muista noiden osoitteita vaan että kaikkia on Helsingissä. Ja ei kai mihinkään erikoiskouluun vaan 'laiteta' lapsia? Eikös niihin pyritä?
mitkä kiinnostaa. Niin mekin tehtiin. Valittiin sitten meille paras vaihtoehto.
Helsingissä on yleensä tokaluokkalaisille ip-kerho leikkipuistoissa. Se ip-kerho on siitä hyvä, että se kaveriseura on sitten siellä. Ei tarvitse illalla alkaa kuskailla tai lapsen kököttää montaa tuntia yksin kotona iltapäivisin.
Nuo iltapäivät kun on pitkiä vielä 3-luokkalaisillakin. Ja kun käy muualla koulussa, ei automaattisesti säily ne siteet naapuruston lapsiin.
2
Sujuva arki vai erikoiskoulun hyöty myöhemmällä iällä?
Pitkä ja vaarallinen matka vaatii vanhemmilta enemmän kuin helppo matka lähikouluun. Onko teillä joustavat työnantajat ja mahdollisuus saattaa lasta? Toisaalta erikoiskoulun tuoma lisäosaaminen (vaikka joku vieras kieli) on tottakai etu myöhemmin elämässä. Kumpi on tärkeämpää? Onko lapsi motivoitunut kulkemaan yksin? Lapsissakin on eroja, joku pärjää paremmin ja jotain toista ei voi ajatellakaan laittaa kulkemaan yksin.
Montessoriinkin pääsee todennäköisesti kaikki. Englantilaiseen kouluun on pääsykoe, samaten Ranskalaiseen. Ressuun pääsee englantilaiselle linjalle, jos on äidinkielenomainen englanti. Saksalaiseen kouluun mitataan kielellistä lahjakkuutta pääsykokeella.
Steineriin ei oteta kaikkia.
Nimim. rannalle ruikuttamaan jääneet...
Sujuva arki vai erikoiskoulun hyöty myöhemmällä iällä?
Sujuva arki olisi ihanan leppoisaa, mutta toisaalta mietin, ettei vuoden parin uhrautuminen voi olla liikaa lapsen vuoksi. Erityiskoulusta saisi niin paljon enemmän - käsittääkseni, ja kavereita olisi myös tässä lähellä tarjolla.
On tämä vaikeaa. Lapsi on siis sellainen asioistaan huolta pitävä, tarkka ja tunnollinen, "reipas". Oman kännykän saa nyt jouluna ja käyttöä harjoitellaan ennen kouluun menoa.
että kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti. Sinnehän ei edes pysty pyrkimään! Pitää vaan ilmoittautua jonoon - ajoissa.
11
miten niin "vuoden parin uhrautuminen"??
Kyllähän sitä käydään ainakin 9 vuotta.
2
että laittaa ekaluokkalaisen haahuilemaan tuollaista matkaa yksin.
Lapseni jäi auton alle ekalla luokalla, vaikka oli vain yksi tien ylitys kouluun. Onneksi selvittiin parilla luunmurtumalla.
Stadissa on hulluja, narkkareita, sekopäitä, namusetiä ja muuta hämärää. Olen asunut täällä koko ikäni, joten tiedän mistä puhun ;-)
Harva 9-luokkalainen haluaa äitiään saattamaan ja hakemaan koulusta ;-)
miten niin "vuoden parin uhrautuminen"??
Kyllähän sitä käydään ainakin 9 vuotta.
2
Montako kadun ylitystä? Montako vaaran paikkaa? Montako todennäköisyyttä, että jotain tapahtuu? Mitä jos juna ei tule, joku sekopää käy tilittämään, valot ei toimi, myöhästyy koulusta, kuinka kauan kestää, että pääsette hätiin? Mitä jos lapsi säikähtää ja kieltäytyy enää kulkemasta? Missä on ip-kerho?
Meillä lapsi säikähti onnettomuudessa ja sen jälkeen pelkäsi pitkään varjoaankin, eikä olisi ikinä kulkenut enää matkoja yksin!!
Hesassahan on hyvät ip-kerhot eka- ja tokaluokkalaisille.
Tuo sinun kuvaamasi matka on kyllä aika hurja. Meillä lapset kulkee ns. erityiskouluun, mutta sinne menee suora bussi. Se lähtee noin kilsan päästä, jonne aina viemme ja se ajaa ihan koulun rappusten alta. Tämän lisäksi minä hommasin itselleni työhuoneen koulun läheltä, jossa voi odotella ja jonne itsekin yleensä menen ja lapset tulevat kyydissä.
Miettisin kyllä tarkkaan, rupeaisinko tuollaista koulumatkaa vaatimaan. Kulkeminen on tosi rankkaa! Ja lisäksi tulee yleensä vielä sitä kaverien luo kuskaamista.