Te joiden isovanhemmat kuolleet yli 20 vuotta sitten, vieläkö ikävöit heitä?

yli 20v sitten kuollutta isääni kyllä ikävöin melkein päivättäin ja välillä suru on kova

viikoittain tulee mieleen, että olsipa ollut ihana kun olisivat nähneet lapseni.

Toisaalta olin silloin niin pieni, ettei hirveästi muistikuvia ole ja ne ei olleet niin läheisiä kuin toiset isovanhemmat (jotka elää edelleen).

Heitä vielä ikävöin, isovanhempia en.

(olen 46), joten arvata saattaa, että heitä en ikävöi, yhtä en edes muista, kun olin hänen kuollessaan 1-vuotias.



Viimeisin, äidinäiti, kuoli kun olin 13-vuotias eli 33 vuotta sitten. Muistan häntä lämmöllä, mutta en ikävöi.



Vanhempieni kuolemista on noin 15 vuotta. En ikävöi heitäkään kuin ehkä satunnaisesti. Joskus tulee mieleen joku juttu, josta pitäisi kysyä jommaltakummalta, mutta ei vaan voi.



Musta on ihan outoa kun jollakulla aikuisella ihmisellä on vielä isovanhemmat elossa.