Lue keskustelun säännöt.
Pidimme yhteissynttärit. Sain lahjaksi vain jotain älytöntä vauvakrääsää.
04.12.2011 |
Pidimme yhteissynttärit ystävillemme. Odotamme esikoistamme viidennellä kuulla. No, tämä on lapsellista, mutta silti harmittaa:
Mies sai lahjaksi hienoja viinejä, konjakkia, yhteislahjana matkalahjakortin (kaveriporukalla, kun perhe-elämä alkaa ahdistaa).
Itse sain tutteja, bodyja, vauvakirjan ja pienen paidan, jossa lukee "my daddy rocks". Siis hv! En käytännössä saanut itselleni mitään. Siinä yritin hymyillä, kun miehen kaverit taputtelevat tätä selkään ja pyytävät maistiaisia konjakkipullosta.
Tiedän, ettei lahjoista saisi valittaa, mutta enkö todellakaan ole edes ystävilleni muuta kuin joku kävelevä kohtu?! Muutenkin tämä raskaana oleminen on jo tarpeeksi kamalaa.
Kommentit (24)
Jos joku olisi antanut minulle odotusaikana jotain vauvajuttuja (niin kuin antoikin), olisi ollut onneni kukkuloilla. Mieti omia ajatuksiasi, miksi olet tyytymätön. Miten voit olettaa, että ihmiset osaisivat aavistaa mitä juuri sinä haluat? Suurin osa naisista höyrähtää niin täysin vauvajuttuihin odotusaikana, ettei mitään muuta osaa ajatella. Tuskin he halusivat loukata sinua vauvaostoksilla. Jos he eivät olleet samalla aaltopituudella sinun kanssasi, niin minkä he sille voivat?
Jos tilanne on se, että tulevan vauvan ISÄ JA ÄITI pitävät samaan aikaan omia syntymäpäiviään ja vieraat tuovat syntymäpäivälahjan sekä miehelle että naiselle. Samat ihmiset tuovat miehelle lahjan miestä varten, mutta naiselle lahjan vauvaa varten.
Tuossa oli se moukkamaisuus, josta tulee paha mieli. Vauvainnoissaan oleva isäkin olisi saattanut loukkaantua noista lahjoista - hänkö ei ole muka saamassa vauvaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten jouluna kävi? Toistuiko sama ilmiö?
Mikähän mussa on vikana? Olen aina ollut kiitollinen siitä, jos joku on antanut minulle lahjan, vähän nolona, että enhän minä mitään ansaitse. Mielelläni ostan toisille lahjoja, mutta hävettää, jos ihmiset luulevat, että heidän pitäisi nyt ostaa jotain minulle.
Jos kerran itsekin tykkäät ostaa lahjoja, miten se on niin vaikea ymmärtää että toisetkin tykkäävät? Ostatko itse lahjan sen takia että joku sen ansaitsee? Taidat pitää itseäsi vähän parempana ihmisenä, koska ostat lahjat täysin pyyteettömästi, pelkästä hyvästä sydämestäsi, mutta toiset ostavat pelkästään velvollisuudesta siksi että pitää.
Kuulostat ikävästi marttyyriäidiltäni. "Ei mulle mitään tarvitse ostaa, enhän minä mitään ansaitse enkä ole mitään erityistä, älkää turhaan minuun tuhlatko", jne. jne. jne. Itsensä alentamalla ylentämistä!
En ole koskaan pitänyt saamaani lahjaa huonona. Olen aina ollut kiitollinen siitä, jos joku on antanut minulle lahjan, vähän nolona, että enhän minä mitään ansaitse. Mielelläni ostan toisille lahjoja, mutta hävettää, jos ihmiset luulevat, että heidän pitäisi nyt ostaa jotain minulle.
Jos joku olisi antanut minulle odotusaikana jotain vauvajuttuja (niin kuin antoikin), olisi ollut onneni kukkuloilla. Mieti omia ajatuksiasi, miksi olet tyytymätön. Miten voit olettaa, että ihmiset osaisivat aavistaa mitä juuri sinä haluat? Suurin osa naisista höyrähtää niin täysin vauvajuttuihin odotusaikana, ettei mitään muuta osaa ajatella. Tuskin he halusivat loukata sinua vauvaostoksilla. Jos he eivät olleet samalla aaltopituudella sinun kanssasi, niin minkä he sille voivat?