Minä olen paha äiti
Vaadin teni-ikäisten lasten osallistumista kotitöihin, siivoukseen ja ruuanlaittoon.
Isän luona ei tarvitse tehdä mitään, siksi lapset uhkaavat mennä sinne kun laiskottaa.
Jos olemme samaan aikaan paikalla, isänsä ja minä, niin vastuu kaikesta, esim lasten 'komentamisesta' on aina mulla.
Lapset puolustavat aina isäänsä ja ovat sen puolella riitatilanteissa, joita joskus tapahtuu ja nimenomaan tämän kyseisen kuvion takia. Tuntuu kuin kaitsisin viittä kakaraa.
Miten tästä tilanteesta pääsee pois?
Kommentit (5)
Miksi et alusta alkaen opettanut, että tämä on meidän perhe, täällä kaikki tekevät osansa. Ehkä sillä systeemillä olisit yhä perheellinen
Toisinpäin Minä kyllä jätin sen miehen, juurikin edellämainituista syistä.
ap
turhaan täällä valehtelet.
mulla on aina ollut se käsitys, että kaikki perheenjäsenet osallistuu, esim ruoanlaitto on kivaa yhteistä puuhaa, johon lapset pienempänä osallistui tosi mielellään.
Miehen käsitys perhe-elämästä on ihan päinvastainen, hän on aina inhonnut kasvattiäitiään, koska ysitti pakottaa häntä töihin.
Tämä tuli esille, kun ekoja kertoja otin esikoisen kotihommiin mukaan.
Mun huushollissa kaikki on sujunut hyvin, mutta nyt kun lapset ovat kaikki teini-iässä, niin kapinoida pitää ja se kulminoituu nyt tähän asiaan.
Isänsä kaunojako he kantavat ja toistavat?
onhan mieheskin jättänyt sinut niin et voi olla kovin haluttava tai mukava.