Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kellään lasta joka 1-v ei jokellellut tavuja tai puhunut ja sittemmin oppinut ok?

Vierailija
02.12.2011 |

1-v vauvani ei jokeltele tavuja, vain pörisee, kiljuu, köhii, kähisee ja käkättää... Sanoja ei tietenkään tule. Nyt menemme tutkimaan kuulon, mutta mielestäni kuulee kyllä ja neuvolassakin testattu. Hyvin liikunnallinen poika. Onko muilla ollut samanlaisia lapsia ja milloin sanojen tapailu alkoi?

Kommentit (11)

Vierailija
1/11 |
02.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ennen kuin alkoi puhua.



Sittemmin emme ole hanaa saaneet suljettua ja nyt käy kielikoulua.



Ja hän on tyttö. Hyvin lahjakas liikunnassa ja kuvataiteissa.

Vierailija
2/11 |
02.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ok, puhetta ei vain tullut. Alkoi puhumaan 2,5-vuotiaana ja nyt kolme kk myöhemmin on vähintään samassa kuin muut ikäisensä - puhuu tauotta ja osaa myös r:n ja s:n.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/11 |
02.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

puhumisen vasta kolmevuotiaana, ja jokeltelua oli aina hyvin vähän. Syyksi osoittautui lievä dyspraksia johon on saanut toimintaterapiaa. Nyt hän on iloinen ja ihana koululainen.

Vierailija
4/11 |
02.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä yksi pojista alkoi jokeltelemaan 1v 10kk. Siihen asti oli hiljaa. Sanoja alkoi tulla 2,5 vuotiaana. Muutaman kuukauden päästä puhui täydellisesti. Kukin tavallaan

Vierailija
5/11 |
02.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Einsteinkin alkoi puhua vasta kolmevuotiaana :D

Vierailija
6/11 |
02.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

...varsinkin tämä Einstein! :-) Muuten poikani osaa ilmaista mitä haluaa ruumiinkielellä ja märisemällä vaativasti, katsomalla silmiin surkeana tai leikkisästi, haromalla kädellään jne. ja ottaa nätisti kontaktia muihin ihmisiin. Mutta jätkää ei juttelu kiinnosta. Meillä on 3- ja 5-vuotiaat kotona ja tasainen meteli ja äänimatto. Olen miettinyt vaikuttaako tämä. Lisäksi meillä on 3 kieltä (minun suomi ja mieheni äidinkieli, sekä ruotsi jota sukuni, lastenlikka ja isompien tarhassa puhutaan). Lisäksi pojallani oli synnynnäinen vamma selässä jolla sinänsä ei ole merkitystä tähän, mutta hän oli alussa tehohoidossa ja pieni ja heikko pitkään, lisäksi olin itse shokissa ja masentunut. Nyt hän on iloinen ja touhukas, mutta mietin vaikuttavatko nämä tekijät asiaa.

AP

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/11 |
02.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

muistathan että vaikka lapsi ei puhu niin lapsi silti hyvin todennäköisesti ymmärtää paljon. Eli siis kannattaa vähän varoa mitä lapsen kuullen puhuu. Oma lapseni alkoi puhumaan vasta 3-vuotiaana ja häntä luultiin alussa dysfaatikoksi. Ramppasimme tutkimuksissa ja puheterapioissa kun vielä 2v iässäkään ei puhunut tavuja eikä mitään vaan juuri tuollaista öh,öh -kieltä. Puheterapiassa opeteltiin tukiviittomia ja käytettiin kuvakortteja sun muuta. Ei kamalasti auttanut.



Sitten poika täytti kolme, ja alkoi suoraan parin viikon sisällä puhumaan pitkiä 6-7 sanan lauseita, kieliopillisesti oikein, ja ääntämyksellisesti todella taitavasti. Pahin oli kuitenkin se että lapsi puhui kaikkia parin vuoden takaisia vanhoja asioita, muisti kun käytiin puheterapiassa (kertoi mitä kaikkea siellä tehtiin) ja kun käytiin neurologilääkärillä ja muuta. Lapsella oli siis koko ajan sanavarasto olemassa, ymmärsi tilanteet, tiesi mitä niissä tapahtui ja ennenkaikkea muisti asioita joita oli tapahtunut 1,5 iästä alkaen.



Tämä siis harmittaa itseäni siksi, että terveydenhuolto kohteli lastani vähän "vajaana", en siis tarkoita ilkeästi, vaan suureen ääneen aina puhuttiin ongelmista, dysfasiasta, kehityshäiriöstä ja muusta. Lapsi varmasti ymmärsi ainakin osan jutuista.



Nykyisellään siis todella älykäs, laaja sanavarasto, paljon edellä ikäisiään eskarilapsia kielellisesti ja tiedollisesti.



Joten AP, ole huoleti, ja pidä vain huoli siitä että lapsesi puhe"ongelmista" puhutaan aina hänen kuullensa vain kunnioittavaan sävyyn eikä koskaan negatiivisesti - lapsesi saattaa ymmärtää kovinkin paljon siitä mitä puhutaan.

Vierailija
8/11 |
02.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä ei oikeastaan kumpikaan lapsi ikinä jokellellut. Tuttavien lapset jokeltelevat ihan perinteisesti (bagabaga, kak-kak-kak jne.)mutta meidän lapset eivät jokeltaneet. Eli kyse ei ole siitä ettenkö tunnistaisi jokeltamista.



Ekat sanat tulivat 1,5 v iässä ja 2-vuotiaina puhuivat lauseita. Kielellinen kehitys on sujunut hyvin. Koululaisen sanoisin olevan kielellisesti varsin lahjakaskin. Suomen lisäksi on taitava oppimaan vieraita kieliä. Oppi lukemaan 4-vuotiaana.



Puhe tuli siis "rytisemällä" molemmille. Ensin ei mitään ja sitten nopeaa kehitystä. Ymmärsivät kyllä hyvin puhetta jo alle 1,5 v iässä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/11 |
02.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lisäksi meillä on 3 kieltä (minun suomi ja mieheni äidinkieli, sekä ruotsi jota sukuni, lastenlikka ja isompien tarhassa puhutaan).

AP


No tuohan on yleisesti tunnettua, että kaksi- ja monikielisyys hidastuttaa usein puheen alkua, vaikka lapsi myöhemmin oppi(s)i taitavaksi kielenkäyttäjäksi kaikilla kielillään. Kai teillä on käytössä yksi kieli/vanhempi -sääntö?

http://www.vau.fi/Meilla-on-lapsi/Kasvu-ja-kehitys/Lapsi-1-3-v/Kaksikie…

Vierailija
10/11 |
02.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta neuropsykologi konsultoitaessa totesi että monikielisyys ei vaikuta jokelteluun ja ääntelyyn eli viivästymää jostain syystä on...

Itse uskon nyt kyllä enemmän terveeseen järkeen ja teidän muiden kokemuksiin kuin tähän asiantuntijaan, että jotkut jostain syystä vaan rupeaa puhumaan myöhemmin.

AP

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/11 |
02.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

kuopuksella puheen kehitys oli hidasta suun motoristen ongelmien takia.

Hänellä oli 2 v iässä vain pari yksinkertaista sanaa. Likempänä 3 ikävuotta alkoi puhumaan ja sai parissa kuukaudessa ikätoverinsa kiinni puheen kehityksessä..

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi yhdeksän yhdeksän