Keskenmenon jälkeen kuumeilevat - JOULUKUU
Kommentit (75)
Voi Nippe, tuntuu todella pahalta jos teille taas käy pahimmalla mahdollisella tavalla! Pienikin verenvuoto saa ihan varmasti menettämään luottamuksen. Niin toivon, että olisi kuitenkin vaaratonta.
Anir: Mun mies on kanssa toisaalta sitä mieltä, ettei enää kauhean "vanhana" vauva-arkea jaksaisi, täyttää ensi vuonna 37. Minä olisin toivonut saavani kolme lasta, mutta tuon ikäkriisin vuoksi olen suostunut tyytymään kahteen. Jos se toinen meille joskus suodaan. Tuon ikäasian vuoksi koitan tuuppia miestä suostumaan siihen, että aloitan taas clomien syömisen. Ettei sitten oltais kovin vanhoja jos joskus uusi raskaus alkaa.
Olen pystynyt pitämään tyhmyyteni kurissa enkä ole turhaa r-testiä tehnyt. Viime perjantaina vatsa sattui julmetusti ja rinnoissa säteili aaltomaista kipua. Alavatsakivut jatkuvat edelleen. En sitten tiedä, voiko olla niin, että ovulaatio meni jo ... Tänään kp 12 ja jos kalenterin mukaan mennään niin ovulaation pitäisi olla keskiviikkona, jos siis tässä kierrossa ovuloin. En mä tiedä. Naisen kroppa on yks salatieteen ala.
t. Vilmis
Tervetuloa porukkaan! Laitatko jotain taustatietoja itsestäsi jos haluat, että listaan ne tietoihisi.
t. Vilmis
Lupasin (aikoje sitten...) tulla käymään, jos on jotain uutisia ja nyt niitä olisi. Ensin kuitenkin onnittelen Nippeä ja toivon jaksamista uusille ryhmäläisille.
Historiani on pitkä enkä ole ollut täällä aktiivinen ties kuinka pitkään aikaan. Yritys alkoi 10/2009 ja ensimmäinen km 1/2010. Sen jälkeen meni vuosi eikä mitään kuulunut. Pääsimme hoitoihin, joista kevyet eivät tehonneet, mutta ensimmäinen IVF toi meille kauan kaivatun plussan. Tuota plussaa nyt edelleen kasvattelen ja viikkoja on 13+6. Nt-ultrassa näytti terveeltä kaverilta.
Nippe: minullakin oli ekat pari kuukautta jatkuvaa menkkavihlontaa ja kipuilua. Olin valmis lyömään hanskat tiskiin jatkuvasti. Jossain kymppiviikon jälkeen vihlonnat helpottivat. Eli välttämättä se ei tiedä mitään pahaa. Toivon sinulle onnea ja jaksamista. Km, yksikin, jättää jälkensä ja yhä edelleen pelkään jokaista vessareissua ja näen unia, että vuodan verta... Eli kärsivällisyyttä vaaditaan. Jaksamista ja lämpöistä joulunalusaikaa toivottelee,
Nipa&Nöpö
30v, 2003 km rv27+2, 2007 km rv21+4, 2009 km rv10+ ja ekaa koitetaan
Sinulla on takana kauheat kokemukset. Vetää sanattomaksi. Voimia!
Mä oikeasti uskon/ luulen, että mun ovulaatio meni jo viime viikon lopussa eli taas ihan kierron alkumetreillä. Siis jos yleensäkään ovulaatio todella tapahtui. Perjantaina ja lauantaina alavatsa poltteli kovasti, lauantaina päätä särki ihan hulluna, samoin kuin tänä aamuna. Että se siitä sitten taas varmaan. Mullahan on molemmat raskaudet saaneet alkunsa joskus kp 7:n tienoilla. Viime viikon perjantaina mentiin kp 9:ää eli siihen kyllä osuisi. Mutta väärään aikaan taas ollaan siis puuhissa oltu. Mur.
Nasulais: Hävettää jo melkein edes valittaa omaa historiaa... Kuinka tuommoista kestää? Kuinka uskaltaa uudelleen yrittää? Pelkään juuri kamalasti sitä, jos km tulee myöhemmin, että kun kaikki ovat jo nähneet kasvavan vatsan ja sitten vieraatkin tulis kysymään, minnes vauva jäi (luullen, että vauva on syntynyt)... Helpompaa kun kukaan tuttu/sukulainen ei tiedä. Toki pari luottoystävää, joille purkaa sydäntä, mutta...
Vilmis: Sulla kyllä ovis on melko aikaseen? Montas päivää sun kierto sitten oikein on? Sullahan on menkat melkein kokoajan?! Tai jos mun ovis ois noin aikasi, niin luteaalivaihe ilman lääkkeitä ois niin lyhyt, että kierron pituus ois vaan noin 14-16 päivää...
Omassa navassa ei mitään uutta, edelleen ajoittaista menkkamaista kipua alavatsassa, selkäsärky ei onneksi ole vieraillut muutamaan päivään... vielä viikko ja kaksi päivää ultraan. Olin jo niin hermoheikkona, että soitin sairaalalle ja varmistin, että jos menen ultraan syömättä ja juomatta (ultra iltapäivällä), niin jos kaikki ei oo hyvin, voiko ne tehdä päivystyksenä kaavinnan samantien, ettei tartte joulua sairaalassa olla/odotella viikkoa tyhjennystä, koska ollaan menossa viikoksi reissuun ultraa seuraavana päivänä.
Enkä oo uskaltanu perua meidän ivf suunnittelukäyntiä, joka on heti ultran jälkeen, koska jos kaikki ok, tarvittas tukea ja tietoa miten estää keskenmeno sitten loppuajasta ja jos kaikki ei oo ok, niin sitten sitä tukea tarvitaankin ja toisaalta ei luulis ivf:n sitten venyvän niin pitkälle, kun se käynti on siihen edellytyksenä.
Tsemppiä Nippe oikein kovasti!
Kyllä mun kierto on ihan normipituinen eli se 27-31. Toki varmaan on niin, että raskautuminen on aikoinaan tapahtunut jossain kp 10-12:n tienoilla, miehen simpat on vissiin pitkäikäistä sorttia. Tai sitten nuissa tärppikierroissa mun kierto onkin ollut tooodella lyhyt ja silloin ovulaatiohan on todella tapahtunut. Eihän näistä ymmärrä mitään. Jos mun kierto on 27 päivää, ovulaatio vois olla kierron 11 pvä koska ovis on yleensä 14-16 ennen vuodon alkamista. Näin laskettuna jos mun tämä kierto olis 27 päivää pitkä niin ovulaatio olis ollut sunnuntaina. Siihen suhteutettuna tällä kertaa olis voinut puuhat osuakin oikeaan aikaan. Salatiedettä ;)
Kyllähän sitä miettii, että uskaltaako enää, mutta kun omat taustansa tietää, niin ei se niin kovin pelota, kuitenkaan.
Mutta ei tämä helppoa oo ollu tehdä tätä päätöstä, mutta yritämme, koska halutaan vauva. :)
Kiitokset kaikille tsempeistä ja jaksamisia itse kullekin sekä plussatuulia!
Miten Nippe mahtaa voida? Ei varmastikaan helpota pelkoa vaikka kerronkin, että itse kärsin esikoista odottaessani todella kovista vatsakrampeista ensimmäiset kolme kuukautta, ihan olivat kuukautiskipujen kaltaisia. Ja tuon kolmen kuukauden etapin täytyttyä seuraavat kolme kuukautta supistelin päivittäin useita kertoja. Johtui taaksepäin kallistuneesta kohdusta, joka alkoi suoristua kasvun myötä.
Nyt on ovulaatioaika ainakin ohitettu. Eilen vihloi oikea munasarja ja alavatsa. Limatkin oli sen mukaiset. Ja halut. Toki alavatsa sattui jo viikonloppuna eli voi olla, että eiliset kipuilut olivat jo aikaa ovulaation jälkeen. Mutta kerrankin, oi kerrankin on todelliset mahdollisuudet tärppiin. Jos siis munasolu on irronnut. Ajattelin olla pöhkö ja tehdä herkän r-testin jouluaattoaamuna :)
Mitä muille kuuluu?
t. Vilmis kp 15/27-31
Tänne nyt ei kuulu kovinkaan hyvää, raskaus mikä oli alkanut ja luulin menneen kesken olikin kohdun ulkopuolinen raskaus... Nyt toiselta puoelta on poistettu munatorvi, mutta onneksi toinen puoli vielä toimii.. Nytten sitten toivutaan ensin leikkauksesta ja katsellaan sitten myöhemmin tulevaan, tuleeko sitä toista.. Vauvakuumehan ei ole mihinkään hävinny, mutta koittelemus on ollut aika suuri.. :/
t. Minttu
Kyllä sinuakin nyt koetellaan. Missä vaiheessa selvisi kohdunulkoinen raskaus?
On se niin väärin, että toiset joutuu kokemaan keskenmenon ja vielä monta kertaa, ja toiset raskautuu jo melkein pelkästä ajatuksesta. Kyllä taas otti niin päähän tässä yks aamu, kun joku viimeisillään raskaana oleva mamma sairaalan pääoven edessä veti tupakkaa minkä kerkesi. Oli vielä sairaalan vaatteissa... Miks tuommoset ei saa keskenmenoja?
Oltiin kummipojan 2v synttäreillä, ja siellä oli toisten kummien 10kk ikäinen tyttö. Tuo neiti syntyi sinä päivänä, kun meidän keskenmenneen la olisi ollut. Aina se vaan jotenkin kirpaisee ja tulee mieleen, kun näen tuon vauvan.
Mies herätteli viime yönä puuhastelemaan. Harmi, viikko liian aikaisin... tuskin tuo enää jouluviikolla innostuu, on tää vaikeeta
Voi ei Minttu. Tosi kurjaa! :(
Paljon tsemppiä, nyt on koeteltu kovasti.
Yritetään ajatella, että jokaisen kohdalle osuu vain tietty määrä kurjuutta, josko sun osuus olis nyt tässä ja tulevaisuus olisi siis täynnä pelkkää hyvää.
Anir: Mua kans ottaa aivoon noi tupakoitsijat! Miten voi olla niin, että ryyppäävät/tupakoivat äidit saa omansa pitää mutta me ei! Mä nään punaista myös jos joku tupakoi pienen lapsen lähellä tai eilenki yksi pieni lapsi oli ulkona paljain käsin ja äidillä kyllä oli hanskat! Tai ne kaikki huostaan otetut lapset. Miksei ne äidit voinut menettää lapsiaan ja me saatu pitää! :/
-iitu kp7 / 28-58 / ei vielä clomeja
Ensiksi osanottoni Mintulle. Voimia sinulle.
Olen lueskellut palstaa aktiivisesti vuoden verran ja kirjoittelin keväällä/kesällä Pikku2-ketjuun. Tulin raskaaksi elokuussa, mutta se päättyi keskenmenoon syyskuussa viikoilla 7+4. Minulle tehtiin kaavinta, koska keskemeno oli keskeytynyt.
Meillä on ennestään 2-vuotias tyttö ja toinen on ollut haaveissa puolitoista vuotta. Mun kuukautiskierto toimii huonosti ja yleensä kuukautisia ei tule ilman lääkitystä. Kuuden viikon välein syön kuurin Terolutia, jos menkat eivät ole alkaneet itsestään. Se siis tarkoittaa, että ovulaatio on tosi harvassa. Esikoinen sai alkunsa tällä tavalla, mutta silloin kk-kierto toimi vähän paremmin. Tuo keskenmennyt raskaus alkoi kolmannesta Clomifen-kierrosta. Keskenmenon jälkeen tuli yhdet luomumenkat, mutta ei tärpännyt, vaikka ovis huomattiin ja hyödynnettiin. Nyt olen odottanut toisia menkkoja 6 viikkoa ja juuri aloitin Terolutit. Kunhan menkat tästä noin 10 päivän sisään alkavat, niin aloitan sitten Clomifenit taas. En usko ovikseen ilman pientä buustausta.
Syksy on ollut tosi rankka ja varmasti osasyy siihen on ollut tuo keskenmeno. Huolestuttaa, ettei sitä kovasti kaivattua toista vauvaa tulekaan. Ikää mulla on jo 34 vuotta. Esikoisen vauva-aika oli tosi rankka, mutta silti mä haluisin vielä yhden mahdollisuuden olla kotiäitinä lasten kanssa. Vauvan kaipuu ja epätoivo on välillä jopa lamaannuttavaa ja tuntuu, ettei motivaatio riitä mihinkään.
Nipa: Onnea raskaudesta ja toivotaan kaiken menevän hyvin. Oot jo päässy niin pitkälle, etten itse taida koskaan päästä noille viikoille...
Minttu: Voi kurjuuden kurjuus, eikö km:ssa olis ollu jo riittävästi kestämistä. Tosin hyvä, että toinen munatorvi on tallella! Miten se kohdunulkoinen sitten havaittiin???
Anir: jospa joulussa ois jotain taikaa???
Anir ja Iitu: Samaa mieltä, miten tupakoitsijat voi olla niin itsekkäitä, että vaikka ovat raskaana eivät voi pienokaisen terveyden takia edes lopettaa... tasan ei käy onnen lahjat. Itse kun "tottelet" sääntöjä, eli en syö lääkkeitä, en juo, en polta, niin tuloksena on vaan keskenmenoja.
Vilmis: Joo ei oo hermoilu rauhoittunut. Viikon päästä torstaina ois sit tuomiopäivä... ajoittain ehkä noin pari kertaa päivässä tulee sellaisena aaltona "oisko supistusten kaltaiset"/menkkakipuja kovemmat kivut. Siis välillä tulee ihan huono-olo niistä kivuista ja ovat kovempia kuin menkkakivut. Mutta onneksi "kohtaus" kestää yleensä vain 2-5 minuuttia... Mutta välillä yritän ajatella, että kun kahdessa edellisessä ei oo ollu tällästä, että jospa tää sit ois normaalia?!? Mutta ei oikein mene itselle tuo selitys läpi.. Toisaalta mulla ei oo ollu lainkaan niitä repäisykipuja, joten tuntuu jälleen tuulimunalle tää... Toivotaan teillä ajoituksen sattuneen kohdilleen!
KOhdun ulkonenraskaus havaittiin sillä, kun tuli ihan älyttömät alavatsa kivut, luulin sen johtuvan ummetuksesta, mutta kipu oli niin sietämätön että ei pystynyt seisomaan, eikä istumaan.. Soitto päivystykseen ja siellä sitten tekivät alakautta ultran ja kohtu oli tyhjä mutta vapaassa vatsa ontelossa nestettä.. Sit kiidätettiin sieltä suoraan ambulanssilla keskussairaalaan.. Viime viikolla yhtenä iltana jo tuli tuota kipua mutta ajattelin sen johtuvan vain ummetuksesta, joka yön aikaan oli sitten hävinnyt. Ultrauksessa näkyi pieni sykekkin.. Onneksi on vielä toinen munatorvi tallella, ja voi sillä yrittää tulevaisuudessa, yhdet kuukautiset pitäis byt sitten ainakin odotella.. Toivotaan että vuosi 2012 olisi meille kaikille onnekkaampi! Mukavaa joulun odotusta teille kaikille! Olen lähdössä jouluksi reissuun niin, käyn sitten taas joulun jälkeen täällä lueskelemassa juttuja =)
Fibsu: Tervetuloa joukkoon ja pahoittelut menetyksestänne! Koin samoja tunteita, että voimat on aivan lopussa kahden keskenmenon jälkeen. Aloitin opinnot ja jäin pois työelämästä (mikä nyt ei taloudellisesti oo järkevää kun toivoo lasta), mutta tuntui, että en jaksaisi töissä enää. En halunnut kertoa töissä keskenmenoista ja pelkäsin, että jos vielä tulen raskaaksi, saan keskenmenon. Totesin, että viis taloudellisista seikoista ja lähdin opiskelemaan, jos tulen raskaaksi, opinnot jää tauolle ja eiköhän sitä jotenkin taloudellisesti pärjää. Tää on niin kurjaa...
Minttu: Juuri mietin ja tutkin netin läpikotaisin noista kohdunulkoisista, että onkohan minullakin sellainen... tosin pistää munasarjaan aina silloin tällöin, mutta tänään melkein jatkuvasti. Mietin sitä, että jos onkin KU, niin näkyykö syke. Eli jotenkin tuntuisi kamalalta, "tappaa" vauva vaikka kasvaisi kohdun ulkopuolella, jos se on hengissä. Entä jos juuri se vauva olisi muuten "täydellinen"? En antaisi ottaa elävää vauvaa pois mahastani. Tänään taas ruskehtavaa "limaa" tullut pyyhkiessä...
saisi liikaa stressata kaikesta:( Siis te kuumeilevat. No, itsekin polille jouduin kun sf-mitta korkea, arvelivat isoa vauvaa mutta sokerirasitus oli normaalituloksin ja ultrassakin vain viikon isompi. Minähän oon koko ajan sanonut että viikolla heittää, kun sitä km-vuotoa oli huhtikuun alusta kesäkuun loppupuolelle ja veikkaan että oviskin ehti olla siinä kesäkuun puolivälissä, mitä minä kroppaani tunnen. Yksiäkään menkkoja en siinä välissä saanut, kun vuodin 2,5kk putkeen.. Mutta ultra paljasti että kaikki ok, poikana pysyi yhä, ekana oli jo ruudulla jalat levällään. Kohdunkaula auki 2cm ja kaulaa 0,5cm. Liki sama kuin oli kuopusta odottaessa, tosin silloin tuon oli auki alusta saakka kun kaksosen menetin. Toivottavasti pysyy vielä monta viikkoa masussa.
Helene&poju 26+0
Kyllä kannattaa jo varata lääkärille aikaa, minulla tuli kanssa tuota rusehtavaa vuotoa, tosi tosi vähän, ja kovin kipu oli oikeella puolella muna sarjojen kohdalla. Lääkäri kun paineli munasarjojen päältä oli kipu kahta kovempaa..
Voi Nippe, tuntuu todella pahalta jos teille taas käy pahimmalla mahdollisella tavalla! Pienikin verenvuoto saa ihan varmasti menettämään luottamuksen. Niin toivon, että olisi kuitenkin vaaratonta.
Anir: Mun mies on kanssa toisaalta sitä mieltä, ettei enää kauhean "vanhana" vauva-arkea jaksaisi, täyttää ensi vuonna 37. Minä olisin toivonut saavani kolme lasta, mutta tuon ikäkriisin vuoksi olen suostunut tyytymään kahteen. Jos se toinen meille joskus suodaan. Tuon ikäasian vuoksi koitan tuuppia miestä suostumaan siihen, että aloitan taas clomien syömisen. Ettei sitten oltais kovin vanhoja jos joskus uusi raskaus alkaa.
Olen pystynyt pitämään tyhmyyteni kurissa enkä ole turhaa r-testiä tehnyt. Viime perjantaina vatsa sattui julmetusti ja rinnoissa säteili aaltomaista kipua. Alavatsakivut jatkuvat edelleen. En sitten tiedä, voiko olla niin, että ovulaatio meni jo ... Tänään kp 12 ja jos kalenterin mukaan mennään niin ovulaation pitäisi olla keskiviikkona, jos siis tässä kierrossa ovuloin. En mä tiedä. Naisen kroppa on yks salatieteen ala.
t. Vilmis