Miten suhtaudut yh-äidin uuteen kumppaniin?
Mulle on todella iso kynnys esitellä ketään lapsilleni ja niinpä olenkin ollut nyt 5 vuotta yksin.
Muut ne noin vain vaihtavat "poikaystäviä" kuin sukkia ja taas leikitään kotia.
En sano tätä pahalla ollenkaan, itsekin kaipaisin jo kumppania mutta mistä ihmeestä olen kehittänyt moisen muurin?
Kommentit (4)
Vasta sitten kun itse olet varma siitä, että tässä on jotain kestävää voi esitellä uuden miehen lapsille tai sukulaisille.
Olin 6 vuotta yksin ja ajattelin etten mitenkään pysty tutustumaan kehenkään muusta puhumattakaan. Sitten tapasin nykyisen mieheni eikä mikään ollut niin vaikeaa kuin olin kuvitellut :) Siitä on nyt yli 6 vuotta :)
Oli yh tai ei. Itse vain olen liian arka/kyyninen/itsekäs/jotain muuta, etten saa parisuhdetta aikaiseksi. Siksi olen ollut yh jo 13 vuotta.
turhan monta tunnen, jotka vaihtavat "poikaystävää" jatkuvasti ja aina uusi esitellään lapsille ja lähestulkoon samantien muutetaan samankaton alle.
Uskon, että kenellekkään ei ole hyväksi se, että lasten kasvaessa aikuisiksi, on heidän elämässään ollut jo monen monituista äidin uutta tuttavaa, puolivuotta, puolitoistavuotta tai muutaman kuukauden.
T: yh-äiti itsekkin.