Osallistu parisuhdeväkivallan sovittelua koskevaan tutkimukseen
Kutsu osallistua parisuhdeväkivallan sovittelua koskevaan tutkimukseen (28.11.2011)
Teen pro-gradu -tutkielmaa parisuhdeväkivallan sovittelusta Helsingin yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitokselle yleisen valtio-opin oppiaineeseen.
Toivoisin saada haastatella sovitteluprosessiin osallistuneita asianomistajia kuullakseni heidän kokemuksiaan liittyen sovittelutapaamiseen. Millainen kokemus sovittelu oli Teille? Missä asioissa saitte sovittelutapaamisessa tilaa ja missä asioissa tekijä sai tilaa? Miten epäiltyä rikosta käsiteltiin? Mikä merkitys sovittelun mahdollistamalla keskustelulla ja tunteiden käsittelyllä oli Teille?
Työn keskeiset kysymykset koskevat väkivaltaa kohdanneen osapuolen kokemuksia valtasuhteista ja vallankäytöstä sovittelutapaamisessa.
Haastattelu voidaan toteuttaa Teille parhaiten sopivassa paikassa. Asun Helsingissä, mutta voin tulla haastattelemaan Teitä myös muualle Suomeen. Haastatteluun tulisi varata tunti aikaa. Toivoisin Teidän ottavan minuun yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse maanantaihin 31. tammikuuta 2012 mennessä, mikäli voisitte harkita haastatteluun osallistumista.
Kaikki haastattelu- ja muu materiaali käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti ja nimettömästi. Valmis tutkielma kirjoitetaan haastateltavia kunnioittavaan sävyyn ja niin, ettei siitä voi tunnistaa yksittäisiä henkilöitä tai vastauksia. Tutkielmassa noudatetaan tutkimuseettisen neuvottelukunnan eettisiä periaatteita, jotka löytyvät seuraavasta Internet-osoitteesta: http://www.tenk.fi/ennakkoarviointi/eettisetperiaatteet.pdf
Tieto parisuhdeväkivaltaa kohdanneiden kokemuksista on tärkeää lähisuhdeväkivallan sovittelun tulevaisuuden paikan pohtimisen kannalta. Tutkimukseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista ja haastattelun voi keskeyttää milloin vain syytä kertomatta.
Vastaan mielelläni kaikkiin opinnäytetyötäni koskeviin kysymyksiin.
Tutkielmaani ohjaa VTT, dosentti, akatemiatutkija Anne Maria Holli.
Riikka Henttonen on suorittanut kandidaatin tutkinnon Middlesex Universityssä, Lontoossa vuonna 2004. Hän on aloittanut Helsingin yliopiston maisteriohjelmassa vuonna 2005 pääaineenaan valtio-oppi. Henttonen on toiminut aktiivisesti Amnestyn Suomen osaston Joku raja –kampanjassa vuodesta 2005.
Yhteystiedot
Tutkielman tekijä:
BA Riikka Henttonen
Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto
Puh. 050 466 1053. Sähköposti: riikka.henttonen(at)helsinki.fi
Tutkielman ohjaaja:
VTT, dosentti akatemiatutkija Anne Maria Holli
Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, PL 54, 00014 Helsingin yliopisto
Puh. (09) 191 24938 (työ). Sähköposti: anne.holli(at)helsinki.fi
Lisätietoa tutkielmasta Miten valtasuhteet ja vallan sukupuolittuneisuus ilmenevät parisuhdeväkivallan sovittelussa?
Parisuhdeväkivallan sovittelulla on Suomessa vahva jalansija. Vuonna 2009 sovitteluun ohjattiin yli tuhat lähisuhdeväkivaltatapausta, joista yli 80 prosenttia oli perusmuotoisia pahoinpitelyjä (THL 2010). Suurin osa soviteltavasta lähisuhdeväkivallasta on parisuhdeväkivaltaa, jossa väkivaltaa kokeneet ovat naisia ja rikoksesta epäillyt miehiä (Sambou & Uotila 2010; Flinck & Iivari 2004).
Lähisuhdeväkivallan sovittelun etuna pidetään menetelmän vuorovaikutuksellisuutta ja sen tarjoamaa mahdollisuutta rikokseen liittyvien tunteiden käsittelyyn, mitä pidetään tärkeänä väkivaltaa kokeneen toipumisen kannalta. Sovittelussa tapahtuvan avoimen keskustelun nähdään lisäävän tunnetta oikeudenmukaisuudesta ja parantavan ihmisten välisiä suhteita. Väkivaltaa kokeneen aktiivisen osallistumisen omaa asiaansa koskevaan prosessiin katsotaan tukevan rikoksen uhrin toimijuutta.
Lähisuhdeväkivallan sovitteluun kriittisesti suhtautuvat näkevät sovittelun heikentävän uhrin oikeusturvaa, mitätöivän rikoksen ja antavan tekijälle mahdollisuuden käyttää sovittelutilanteessa ylivoimaansa. Kriitikoiden mukaan rikoksen uhrin todellisesta vapaaehtoisuudesta osallistua sovitteluun on mahdotonta varmistua väkivallan seurausten ja väkivaltaan liittyvän uhan vuoksi. Uudessa hallitusohjelmassa katsotaan, että sovittelu saattaa vaarantaa rikoksen uhrin oikeusturvan ja sovittelun käyttöä lähisuhdeväkivaltarikoksissa on päätetty rajata.
Tutkimukseni viitekehys on sukupuolittuneen väkivallan tutkimus. Väkivallan sukupuolittuneisuus ja sukupuolen merkitys näkyvät esimerkiksi siinä, mikä koetaan loukkaavaksi ja mikä on alttius traumatisoitumiselle. Naisten on esimerkiksi havaittu kokevan traumaoireita väkivallan seurauksena miehiä useammin. (Ronkainen 2008, 13-14).
Aiemmissa suomalaisissa sovittelua koskevissa tutkimuksissa väkivalta on usein hahmotettu tekijän ja väkivaltaa kokeneen välisenä konfliktina. Tässä tutkielmassa korostuu näkemys parisuhdeväkivallasta vallankäyttönä.
Tutkielmassa käsitellään seuraavia kysymyksiä: Miten valtasuhteet ilmenevät sovittelutapaamisissa? Millaisia merkityksiä sukupuoli saa sovittelutapaamisissa? Mikä on sovittelun merkitys väkivaltaa kohdanneelle?