Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Onko teillä ystäviä, joiden seuran ajatteleminen tuntuu ahdistavalta ja/tai velvollisuudelta?

Vierailija
27.11.2011 |

Mitä mulle on tapahtunut kun en jaksa enää ystävää? Ahdistaa vaan ajatus että pitäisi jaksaa pitää yhteyttä.

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
27.11.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

en ole erityisen sosiaalinen

Vierailija
2/4 |
27.11.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei äitiinkään tarvitse pitää yhteyttä jos se ahdistaa. Mutta sellaisen ahdistuksen vielä jossain määrin ymmärrän, mutta en sun ystävä-ahdistustas. Ei kenenkään ole pakko olla ihmisten kanssa joiden kanssa ei halua olla. Paitsi no ehkä työkavereiden. Mutta sekin vain työajalla!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
27.11.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä en vaan jaksaisi kaikkia vanhoja painolasteja enää.

ei äitiinkään tarvitse pitää yhteyttä jos se ahdistaa. Mutta sellaisen ahdistuksen vielä jossain määrin ymmärrän, mutta en sun ystävä-ahdistustas. Ei kenenkään ole pakko olla ihmisten kanssa joiden kanssa ei halua olla. Paitsi no ehkä työkavereiden. Mutta sekin vain työajalla!

ap

Vierailija
4/4 |
27.11.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä en vaan jaksaisi kaikkia vanhoja painolasteja enää.

ei äitiinkään tarvitse pitää yhteyttä jos se ahdistaa. Mutta sellaisen ahdistuksen vielä jossain määrin ymmärrän, mutta en sun ystävä-ahdistustas. Ei kenenkään ole pakko olla ihmisten kanssa joiden kanssa ei halua olla. Paitsi no ehkä työkavereiden. Mutta sekin vain työajalla!

ap

Oletkohan mun lapsen kummi..? Jos olet niin tekstailtiin tossa tunti sitten. Anna olla, ei ole mikään pakko teeskennellä kenenkään yhtään mitään. Kummius on ihan syvältä -ellei se sitten tule suoraan sydämestä.