Me tarvitsisimme nyt miehen kanssa edes 1-2vrk breikki tästä "äitinä ja isänä olemisesta" :(
Lapset on 10v ja pian 9v ja täysin kaksin oltu 4-5x heidän syntymänsä jälk.
Voi äiti kun olisit elossa mutta hänen kuolemastaan tulo alkuvkosta 6v.
Olisi vasta 53v jaksava mummo noille.
Huokaus:´(
Kommentit (28)
Meillä lapset 12-v ja 8-v kyläilevät kavereilla. Puolin ja toisin ovat yökylässä ja kavereiden vanhempien kanssa sovitaan kyläilyjä niin, että päästään miehen kanssa esim. pikkujouluun. Mummot meilläkin harvemmin haluavat lapsia luokseen ja lapset mieluummin kavereilla.
oma äiti saman ikäinen ja ainakaan se ei jaksa yhtään mitään :D
Eikö sulla sitten ole isää tai puolisolla vanhempia jos kuollut äiti olisi ainoa vaihtoehto lasten hoitajaksi?
Käyttäkää jotain lastenhoitopalvelua jos ihan pakko on irtautua, se tekee ihan hyvää välillä ja eiks radiossakin mainosteta nyt kokoajan jotain hoiva.fi tai muuta vastaavaa mistä saa ite valita hoitajan ja on ihan netissä nähtävillä listat koska ovat käytössä :)
Oon pahoillani äitisi pois menosta, ikävä ei varmaan lopu koskaan, voimia.
Itse tein kerran aloituksen kahdenkeskeisistä päivistä ja sain pitkän ketjun haukkumisia siitä, miten typerä idea se on, miten koko perheen kuuluu olla aina yhdessä eikä puolisojen kuulu viihtyä kokonaista päivää kahdestaan ja miten mies ei ikinä suostuisi olemaan vaimon kanssa koko päivää. Ettäs tiedät.
Kummankin vanhemmat on kyllä elossa mutta eivät hoida lapsia yhtään.
Me on tehty niin, että vuoronperään on sitten lomailtu. Mies on ottanut lapset ja lähtenyt niitten kanssa johonkin sukulaiselleen viikonlopuksi, sitten vuorostaan minä olen tehnyt niin ja mies on saanut olla rauhassa.
eikö teillä ole mitään sosiaalista elämää? Minunkin äitini on kuollut, mutta mieheni äiti elää, mutta hänen lisäkseen me vahditaan vastavuoroisesti meidän ystävien kanssa lapsiamme. Juuri seitsenvuotiaani lähti kävelemään naapuriin, koska halusi yökylään. Toissa viikolla taas naapurin lapsi oli meillä yökylässä... Kuulostaa siltä, että haet vain päällesi marttyyrin leimaa. Lapsesi ovat sitä paitsi jo hyvin isoja, että en kyllä yhtään ymmärrä tuota yhteisen ajan puutetta.
Järkkäisit niin, että he menisivät samana päivänä, niin saisitte yhteistä aikaa.
"Isäni" ei ole kuvioissa, se väkivaltainen alkkis elää 500km päässä. Miehen äiti on pian 80v ja heikossa voinnissa, smaoin miehen täti.
Isäänsä mies ei ole koskaan nähnytkään koska arvon häntäheikki otti hatkat kun kuuli anopin raskaudesta, sisaruksia miehellä ei ole.
Siskoani ei kiinnosta lasteni kanssa oleminen, koskaan, neidillä ikää 21v ja opiskelu+avomies vi kaiken ajan 24/7/365.
Veljeni asuu 500km päässä.
Kaveriperheillä omat menonsa ja ristinsä, ei siis kiinnostusta kaveri/yökyläilyihin.
MLL ei tule kyseeseen, valitettavasti koen liian syvältä olevana ajatuksena sen että minä ja mies maksaisimme vaikkapa 1vrk hoitoajasta jollekin vieraalle suht hunajaa ja joutuisimme lähtemään kotoa maksaaksemme lisää hunajaa (meille raha ei kasva puissa, olin juuri 5kk työtön ja nyt palkkani on 500e norm pienempi).
Että näin, ikävää jos tämä tilanne aiheuttaa angsteja joissakin mutta omapahan on tilanteeni joten voisi kai sitä hiukan miettiä mitä suustaan päästään ja kuvitella vaikka itsensä vastaavaan tilanteeseen..
ap
Meillä on useampi ystäväperhe, joiden kanssa lapsi voi kyläillä ristiin. Miten teillä voi kaikki ystävät olla niin "ylityöllistettyjä" ja eikö lapsilta ole koulusta sellaisia kavereita? Mulla oli aikoinaan monta, joiden vanhemmat eivät olleet varsinaisesti mun vanhempien kavereita, mutta yökyläillä saatiin puolin ja toisin. Ja edelleen: sun lapsethan on niin isoja, ettei niissä ole kenellekään edes varsinaisesti hoitamista. Selityksistäsi huolimatta olen sitä mieltä, että kyse on enemmän asenteestasi kuin todellisesta ongelmasta...
Ihminen joka on kuin kiveä, jolle on tungettu kultalusikka anuksene jo kohdussa ja jolle on lusikalla annettu on sellainen vastaväittelijä etten näe järkeä jatkaa sananvaihtoa itsekään.
ap
Meillä on useampi ystäväperhe, joiden kanssa lapsi voi kyläillä ristiin. Miten teillä voi kaikki ystävät olla niin "ylityöllistettyjä" ja eikö lapsilta ole koulusta sellaisia kavereita? Mulla oli aikoinaan monta, joiden vanhemmat eivät olleet varsinaisesti mun vanhempien kavereita, mutta yökyläillä saatiin puolin ja toisin. Ja edelleen: sun lapsethan on niin isoja, ettei niissä ole kenellekään edes varsinaisesti hoitamista. Selityksistäsi huolimatta olen sitä mieltä, että kyse on enemmän asenteestasi kuin todellisesta ongelmasta...
En koe oikeaksi ruveta täällä repostelemaan tuttavaperheiden elämäntilanteista yms vain siksi että sinä "ymmärtäisit", ehkä, tämän tilanteemme siltä osin.
Joten se säilyy sinulle pähkinänä jonka turvin voitkin jatkaa pääsi aukomista ja lyödyn lyömistä, taattuun av-tasoon ja tyyliin.
ap
Meitä on muitakin. Meillä vanhin lapsi 10v, keskimmäinen 8v ja nuorin 4v. Yhden kerran ollaan oltu miehen kanssa kahdestaan yksi yö kylpylässä tämän kymmenen vuoden aikana. Silloin oli äitini hoitamassa lapsia. Hän ei vaan halua olla lapsista vastuussa, joten en voi pakottaa. Muuten hyvä mummo on kuitenkin, vaikka hoitaa ei haluakaan.
Jos vanhin lapsi pääsee kaverilleen yökylään, on silti nuoremmat kotona, koska heille ei ole yökyläpaikkaa.
Kummit asuvat 500km päässä, joten sieltäkään ei hoitoapua ole tiedossa.
Vaikka niin kovasti haluaisimme yhteistä aikaa miehen kanssa, niin nyt vaan on ollut pakko sopeutua siihen, että odotamme niin kauan, kunnes lapset ovat omillaan.
Toki yhteistä aikaa on yöllä, kun lapset nukkuu, mutta ei se ole sama kuin olla ihan rauhassa kaksin.
Me oltiin ekaluokkalaisesta lähtien leireillä 1-2 viikkoa kesässä, omasta halusta. Kesäleireille voi päästä sosiaalitoimen maksamanakin, jos teillä on taloudellisesti tiukkaa ja jaksamisongelmia.
lapsemme ikäisiä lapsia, siis kavereita lapsellemme. Miten te kuvittelette, että ystävät hankkivat aina lapset samaan aikaan?
alat ap kuulostaa epäilyttävästi alkoholisoituneelta ja katkeralta mummoltani, jolla oli ikävä tyyli muutaman siiderin jälkeen alkaa oksentamaan pahaa oloaan muiden niskaan.
Hyh hyh, kasaa itses ja tee asoille jotain, muuta kuin valita täällä, se ei hyödytä mitään.
Jos et, niin elä asian kanssa.
Itse kutsun kahville, viettämään iltaa, kyselen mukaan yhteisin menoihin vaikka rannalle, metsäretkelle tai lintsille ja siitä se sitten lähene. Eli syntyy uusia ystäviä.
Lisäksi lapset vierailevat omien ystäviensä luona ilman että meidän aikuisten tarvitsee olla ystäviä. Tietää toki pitää yökyläilyä varten.
vetikin herneet nenäänsä, niin edelleen toistan, että kyse on asenteesta. Minä olen hyvin ratkaisukeskeinen ihminen, kultalusikoita en niinkään ole nähnyt. Mutta esimerkkinä kerrottakoon, että olin kyläilemässä aikoinaan vauvani kanssa toisessa kaupungissa ja halusin mennä illalla yhdessä isäntäväen kanssa ulos: minä löysin kuin löysinkin lapselleni hoitajan. Tiesin siis, että lapseni nukkuu ilman väliheräämisiä, mutta en tietenkään voinut jättää lasta ilman hoitajaa nukkumaan.
Nuo jonkun ehdottomat leirit ovat erinomainen ratkaisu ja niitä löytyy kyllä muitakin. Tuskin te nyt missään ghetossa asutte, niin että kaikilla teitä ympäröivillä ihmisillä on jotain megalomaanisia ongelmia, heh. Se oli jo lähes huvittava heitto.
Mutta olen tavannut kaltaisiasi ennenkin ja kutsun teitä omasta tahdostanne marttyyreiksi.
eli 1 vrk breikin hinnaksi tulisi vajaa 1000 e. Jos todella tarvitsee breikkiä, niin siitä on valmis maksamaan.
Eikä se äitinä oleminen ymmärtääkseni lopu, vaikka lapsesi ovat päivällä koulussa vai ajatteletko niin, että silloin et ole äiti?
eli isä ja äiti haluaa kahdestaan ryyppäämään ja lapset tungetaan kavereitten perheisiin yökylään. Kiitos ei. Eikä meidän lapset yökyläile perheissä, joiden vanhemmat ovat kaltaisiasi.
itse kävin lapsena seurakunnan viikoloppuleireillä.
Onko lapsiperhe tuttuja joidenka kanssa voisitte tehdä hoitaa toistenne lapsia, ja saisitte vapaan viikonlopun?