Lue keskustelun säännöt.
Olen niin sairaalloisen kateellinen, etten halua mennä kälyn luo jouluksi.
25.11.2011 |
He tulevat juuri ennen joulua 8kk:n maailmanympärimatkaltaan. Ovat lähetelleet parin viikon välein sähköpostia ties mistä paratiisista. Minä idiootti menin naimaan miehen, joka vihaa matkustamista. Ei suostu lähtemään edes Ruotsiin. Ja minä haluaisin ihan koko ajan lähteä koko perhe johonkin.
Kertoivat jossain sähköpostissa pari kuukautta sitten, että lähtivät kahdestaan, mutta nyt tuli salamatkustaja mukaan (käly siis raskaana). Meillä on yksi lapsi ja toista yritetty jo neljä vuotta. Mies on jääräpää, eikä suostu lapsettomuushoitoihin - edes selvityksiin.
Joulu pitäisi viettää siellä. Varmaan paratiisikuvia ihaillen ja vauvasta onnitellen.
Mä olen niin äärettömän lapsellinen ja kateellinen, etten kestä. Mieluummin mökötän yksin kotona ja väitän olevani kipeänä.
Kommentit (43)
että olen flunssassa, jottei tarvitse mennä kälylle huomenna sukulaispäivälliselle. Kadehdin heidän autojaan, taloaan, matkojaan ja kaikkea. Itse asutaan ahtaasti kerrostaloluukussa ja mies on patalaiska.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä on se, että sen tunnustaa itselleen. Pahimpia ovat juuri ne, jotka eivät mukamas ole koskaan mistään kateellisia ja sitten ovat ns. piilovittumaisia, kuten eräskin kaverini.
Minusta on hyvä asia, että rohkenet suoraan todeta olevasi kateellinen. Ainoastaan sillä keinoin kateuden tunteesta voi oppia eroon. Kateus vie niin paljon turhaa energiaa.
En minäkään sinuna haluaisi kälyn luokse joulun viettoon. Ei kai kieltäytymiseen mitään erityistä syytä tarvita? Sanot ystävällisesti, että tänä jouluna te mieluummin olette oman perheen kesken.
Mutta. Nuo sinun parisuhteestasi mainitsemat asiat. Ymmärrän toki, ettei yksin matkustaminen (tai yhdessä lapsen kanssa) mitenkään korvaa sitä, että matkustaisitte koko perheenä, mutta ehkä se silti antaisi sinulle sellaista mielihyvää mitä kaipaat. Ehkä miehesikin heräisi kun huomaa vaimon "pystyvän" arjen irtiottoon ilman häntä? Ehkä miehesi on lentopelkoinen mutta on liian "äijä" sitä myöntämään??
Lapsettomuuden selvityksiin voit mielestäni hakeutua aluksi yksinkin. Varmasti on paljon pariskuntia, joissa mies on jäärä ja vaimo lähtee yksin lääkäriin. Käy juttelemassa gynesi kanssa.
Hyvää joulun odotusta sinulle ja toivottavasti pian muutakin odotusta! :)
Sulla on mies ja lapsi, kaikki eivät saa koskaan omaa lasta tai edes miestä. Älä pilaa elämääsi ja parisuhdettasi kadehtimalla vaan mieti hyviä asioita mitä sulla jo on :). Sulla on paljon.
"Et voi olla koskaan vapaa, jos ihannoit toista liiaksi"...nyt heität pois tuommoisen ja nauti elämästäsi!! Jookos!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paolo Coelhoja liikenteessä.
Kuule, se on ihan inhimillistä olla kateellinen. Jos ei tee mieli mennä sinne, niin älä mene :) Ja jos sulla riittää pokkaa, niin sano kälylle ihan suoraan, että olet kateellinen heille:)
Otat lapsen mukaan, menette kaksistaan. Nauttikaa matkasta, ottakaa paljon kuvia ja lähettäkää miehelle postikortti. Jos äijä ei halua matkustaa, niin älä pakota häntä mukaan pilaamaan kaikkien lomaa.
Ei äijän jääräpäinen kieltäytyminen tarkoita sitä ettei teistä kukaan voisi matkustaa.
Ottakaa vaikka käly mukaan. Iloitsette yhdessä siitä että lapselle saa serkun, ja käly kun on kokenut matkailija ja saa reissusta paljon irti, hallitsee hommat ja voi jopa välillä kaitsea lastasi niin että sinä pääset vaikkapa uimaan lenkin ja voit jättää lapsen rannalle kälyn kanssa. Teillä voisi olla vaikka miten kivaa kolmistaan!
Muistathan että hukkaan heitetystä elämästä ei saa rahoja takaisin, ja viimeistä käyttöpäivää ei voi koskaan tietää. Sinulla on kaikki mahdollisuudet reissata ja nauttia, olisit taatusti paljon onnellisempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja kadehdin jopa ystävääni,joka osaa suhtautua ihan toisin. Hän on sitä mieltä, ettei koskaan kannata kadehtia ketään, kun ei voi tietää toisen salaista surua. Ja esimerkkejähän hänellä riittää niistä. Jollain tasolla ymmärrän tuon täysin, ja sen, että pitää iloita omista onnen murusista, mutta toisaalta taas se vihreä kateuspeikko itsesäälissä rypemisineen nostaa päätään...
Kunpa osaisikin suhtautua kaikkeen niin, että ehkä se toinen kadehtiikin minun elämääni. =)
Mulla hiukan samanlainen tilanne, muttei onneksi tarvitse viettää joulua yhdessä!;(
Minä olen kateellinen kälylle:
-Koulutuksesta ja työpaikasta
-Heidän hulppeasta talosta
-Lapsista, kun meillä sairauden takia yksi lapsi ja heillä 3.
-Matkustelusta
-Jne.
Mä olen välillä niiiin kateellinen, että tuntuu että päässä sumenee:(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siksi, että joku tuhlaa voimavarojaan kateuteen. Etkö voisi ap koettaa tyytyä siihen mitä sinulla nyt on? Etkö voisi koettaa elää tässä hetkessä ja arvostaa sitä? Pitääkö sinulle sattua elämässä jokin iso vastoinkäyminen ennenkuin havahdut ymmärtämään sen, miten paljon sinulla on jo nyt?
Toki aina voi - ja ehkä pitääkin - haaveilla paremmasta, jotta elämässä säilyy jotakin jota tavoitella.
Onni on niin ohimenevää, että jokaisesta murusesta kannattaa koettaa nauttia.
Oikeasti parhaimpia asioita kuten mielenrauhaa ja aitoa iloa ei rahalla saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen pahoillani sun puolestasi, jos et pääse kateudestasi eroon. Voisitko ajatella niin, että toisen onni ei ole tippaakaan sulta pois? Sä saat joka tapauksessa sen, mitä sulle on tarkoitettu, riippumatta siitä, mitä joku toinen saa. Ja moneen asiaan voi tietysti vaikuttaa itsekin. Jos ette saa toista omaa lasta, adoptoikaa, ottakaa sijaisalapsia tms.
Kateus ja katkeruus ei helpota kenenkään elämää.
Minäkin tunnen tänään itseni harvaisen huonoksi äidiksi ja olen katellinen kälylle, jolta kaikki tuntuu luonnistuvan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nostanpa esiin tämän vanhan keskustelun, jossa monet ovat upeasti myöntäneet kateutensa!
Siitä se paranemisprosessi alkaa! :)
Minustakin on hyvä että myönnät kateutesi sen sijaan että puhuisit pahaa kälystäsi. Inhimillistähän se on. Minusta kuulostaa siltä ettei sinun ja miehesi suhde ole paras mahdollinen. Hänen pitäisi kuunnella sinua ja sinun tarpeitasi enemmän. Jos teillä on jo yksi lapsi niin aloita lääkärikäynnillä itse. Mitään perusongelmaa ei pitäisi olla kummallakaan. Ehkä ongelma on munasolun irtoamisessa.
Minä olen kateellinen ja katkera kaikille joilla on päihdeongelmattomat aikuiset lapset.
Olen lisäksi kateellinen kaikille joilla on normaalipainoinen seksiin pystyvä mies.
Vierailija kirjoitti:
Nostanpa esiin tämän vanhan keskustelun, jossa monet ovat upeasti myöntäneet kateutensa!
Siitä se paranemisprosessi alkaa! :)
Paljon auttaa jo käsittäminen, että jokaisella on ne omat taakkansa. Niitä vastoinkäymisiä ei vaan huudella kuten onnistumisia.
Minullakin on hyvä parisuhde, hyvä ulkonäkö, pääsin heti sisään kk-hauissa alalle jossa oli (ja on edelleen) kova tunku ja pieni sisäänpääsyprosentti jne..
Ja samaan aikaan kärsimme lapsettomuudesta.
No, suureksi iloksemme rakas poikamme ilmoitti tulostaan, syntyi maailmaan ja itse selvisin ilman ainuttakaan raskausarpea, ainoa merkki kehossani lapsen saamisesta on sektioarpi. Vauva on myös kiltti ja rauhallinen, oikea aurinko.
Ja samaan aikaan minulla ei ole enää vanhempiani, tätä vaikeimpina kausina olen itkenyt päivittäin.
Itse en jaksa kadehtia ketään, kun mietin ensin paljonko omassa elämässäni on kadehdittavaa ja silti se ei ole ruusuilla tanssimista. Vaikeutensa ja taakkansa on jokaisella.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kateellinen ja katkera kaikille joilla on päihdeongelmattomat aikuiset lapset.
Olen lisäksi kateellinen kaikille joilla on normaalipainoinen seksiin pystyvä mies.
Varmasti ottaa päähän. Lisää!
Jokaisella on omat taakkansa, niilläkin joilla näyttää pyyhkivän todella hyvin. Niitä ei vain välttämättä kerrota, edes kysyttäessä.
Tai ne voivat olla haavoina menneisyydessä myös, jolloin ihminen on taatusti onnensa ansainnut.
Kateus on turhaa, mutta silti normaali tunne.
Siihen ei vain saa takertua.
Älä ole kateellinen. Jokainen meistä on arvokas, oli matkoilla tai ei. Meillä olisi todella varaa lähteä matkoilla, mutta ei kiinnosta. Minä olen oppinut nauttimaan omista kivoista asioista ja rehvastelemaan vähän niillä. Ei tarvita aina matkoja. Ole oma itsesi ja nauti niistä omista asioista ja leuhki vähän niillä. Oppia voi nauttimaan mistä tahansa. Ole itsevarma, niin tulee muut olemaan kade sinulle, aivan varmasti.
Terveisin. Elämää kokenut 45v