Lue keskustelun säännöt.
Miten toimia kun open mielestä adhd ja vanhempien mielestä ei?
04.10.2011 |
Meillä 2-luokkalainen poika, jota ei kauheesti koulunkäynti kiinnosta. Opettaja on kuitenkin tosi vaativa (myös muiden opettajien ja vanhempien mielestä).
Opettaja on nyt tullut tulokseen, että pojalla täytyy olla adhd, koska tehtävät eivät kiinnosta, mutta kriteereistä en suurimmalta osin poikaani lainkaan tunnista. Ope on täyttänyt ja lähettänyt arviointilomakkeen pojasta, johon rastitettu lähes kaikissa kohdissa huonoimmat vaihtoehdot. Psykologi siis tulossa tulevaisuudessa kouluun poikaa testaamaan.
Nyt haluaisinkin tietää millaisia asioita psykologi testaa ja eikö hänelle tulisi vanhempienkin täyttää jonkinlainen arvio pojan käyttäytymisestä, tehtävissä suoriutumisista ym. jutuista? Ja onko tämän psykologin tekemä diagnoosi se lopullinen vai miten? Kun mitään muita testejä ei esim. ole tehty?
Välillä tuntuu, että poika on jostakin syystä joutunut opettajan silmätikuksi, kun esim. 17/20 pistettä äidinkielen kokeesta ei ollut kovin kummoinen tulos. Kehuja ei satele hyvinkään osatuista asioista, mutta epäonnistumiset kyllä esim. matematiikassa hän muistaa aina kirjata punaisella kynällä.
Kommentit (39)
Ja tosiaan, jos jo tuossa vaiheessa "koulunkäynti ei vaan kiinnosta," niin TODELLAKIN ON HYVÄ että asiaa aletaan tutkimaan. Pojalla on edessä vielä pitkä taival koulua, ja jos nyt ei asiaan kiinnitetä huomiota, edessä voi olla todellisia ongelmia myöhemmin tehtävien vaikeutuessa.
Sun kirjoituksesta ap paistaa nyt läpi huonot kemiat opettajan kanssa, ehkä myös asenteessa on tarkistamisen varaa. Vaikka ope oliskin sun mielestä ikävä tyyppi tai tehnyt hätäisiä "diagnooseja," kannattaisi pitää aina mielessä LAPSEN PARAS ja sysätä omat tunteet syrjemmäksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en ota kantaa siihen mitä tuon opettajan sinulle olisi pitänyt sanoa, koska oikeasti sillä ei ole niin hirveästi väliä. Toki on hyvä, jos asiat osattaisiin esittää oikein ja kohteliaasti, mutta pääasia on, että hän on pannut merkille, että lapsesi ei pärjää normaaliluokassa. Tottakai opettaja voi olla väsynyt tilanteeseen ja ehkä hieman ihmettelee, että eikö teillä kotona ilmene mitään poikkeavaa ja ettekö itse ole huolissaan pojan koulunkäynnistä.
Mutta nyt ei kannata ottaa itseensä. Jos oppilas ei selviä luokassa ja opettaja ei pysty enää auttamaan oppilasta eteenpäin, on hänen luonnollisesti otettava vaikea asia esille. Valitettavasti monet vanhemmat eivät ole niin halukkaita uskomaan lapsensa huonoa menestystä tai käytöstä tai eivät ainakaan reagoi palautteeseen, vaan odottavat, että joku muu hoitaa asian tai pistää kaiken jonkun iän tai sukupuolen tai elämäntilanteen piikkiin.
On vaan hyvä, että lapsesi asioita aletaan hoitamaan. Oli syy huonolle käytökselle ja pärjäämättömyyydelle missä tahansa. Tärkeintä on, että lapsi saa tarvitsemaansa tukea jatkossa ja hänen ei tarvitse kärsiä tilanteesta enää pidempään. Ei se aina ole ihmiselle tuomio, jos jotain poikkeavaa löytyy, vaan enemminkin se on mahdollisuus. Kun erityistarpeet tunnistetaan, niihin voidaan myös reagoida, eikä yritetä sovittaa lasta malliin, johon hän ei vaan yksinkertaisesti taivu.
mä just yritän tässä ajatella!
Ja hyvä tosiaan jos testataan KUNNOLLA, niin ettei sitten jää mulle epäselväks jos jotain vikaa on eikä opettajalle jos ei ole!
Ja asenteeni kyseistä opettajaa kohtaan vois tosiaan olla parempi ja samoin opettajan asenne poikaa ja kotia kohtaan. Esim. vaitiolo velvollisuus muiden oppilaiden asioista ei ole täle opettajalle tuttu. Keskusteluissa kertoo hyvin avoimesti aina myös muiden oppilaiden ja vanhempien asioita, niin mulle kun muillekin vanhemmille.
Homma maksaa, mutta itseäni helpotti kun asiaan tuli selvyys.
mä just yritän tässä ajatella!
Ja hyvä tosiaan jos testataan KUNNOLLA, niin ettei sitten jää mulle epäselväks jos jotain vikaa on eikä opettajalle jos ei ole!
Ja asenteeni kyseistä opettajaa kohtaan vois tosiaan olla parempi ja samoin opettajan asenne poikaa ja kotia kohtaan. Esim. vaitiolo velvollisuus muiden oppilaiden asioista ei ole täle opettajalle tuttu. Keskusteluissa kertoo hyvin avoimesti aina myös muiden oppilaiden ja vanhempien asioita, niin mulle kun muillekin vanhemmille.
Vaitioloasioiden levittely on kyllä huono juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itse pojan lekuriin.Aina ei kaikki ole niin mustavalkoista.Ettei ole kiusaamista tai ope tosiaan nipo.
diagnoosia ei voi tehdä vain opettaja. Ja eiköhän sitä poikaa haastatella jossain puolueettomassakin ympäristössä ennen diagnoosia.
Ei muuten adhd ole välttämättä mitenkään huono diagnoosi, jos lapsi oireilee. Sitten ongelmiin saadaan apua, jos niitä todella on. Surullistahan se on, että aina pitää joku leima laittaa otsaan, että ongelmiin saadaan apua, mutta jos se sen vaatii, niin lapsen kannalta parempi. Sitten saa parempaa opetusta ja muutkaan ei kärsi luokassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei minuakaan kiinnostanut koulunköynti sitten millään muotoa, eikä siinä ollut kenenkään mielestä mitään ihmeellistä vaikka sitä paheksuttiinkin jonkun verran.
Tuolloin ei vaan ollut mitään diagnooseja, jonka taakse turvautua, enkä ks. diagnoosilla olisi mitään tehnytkään.
Jälkikäteen osaan sanoa että luokan ilmapiiri oli huono. Oppimisesta tehtiin suuri numero. Jos et heti hokassut jotain asiaa tai teit jonkun asian väärin niin oppilaat opettajaa myöten ilkkuivat.
Ei tosiaan kiinnostanut opiskelu enää, enkä hirveästi jaksanut yrittääkään. Älyssä ei ollut mitään vikaa, keskittymisvaikeudet johtuivat osittain kovasta hälinästä ja siitä että sai pyyhekumin palasista päähänsä.
17 pistettä on ihan hyvä tulos. Minä en aina saanut sitäkään koska en viitsinyt vastata.
Ei tidän tilanteeseen voi juuri mitään muuta sano kuin että sun lapsellas on paska opettaja.
Meillä lapsella epäiltiin matikan ja äidinkielen oppimisvaikeutta toisella luokalla. Kolmannelle siirryttiin ja sitä myötä koulypsykologin testeihin. Itse olin varma, että oppimisvaikeutta ei ole, vaan on kyse luonteenpiirteestä jossa on paljon kasvamisen varaa.
Tulos, ei oppimisvaikeutta kummassakaan aineessa. Hänellä on kovin hidas lukutaito ja se vaatii psykologin mielestä vain sitkeää harjoittelua ja viitseliäisyyttä. Lapsen asenne on negatiivinen lukemista kohtaan eli motivaatiota pitäisi pystyä jotenkin lisäämään.
ADHD:ta ei löytynyt, mutta levottomuutta jonkin verran. Jos lukeminen ei kiinnosta, miten voi olla kiinnostunut oppimisesta muutenkaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaan veisin lapsen suoraan lastenneurologille. Paras tapa tukkia neuvolan, päiväkodin ja koulun ämmien turvat on iskeä erikoislääkärin lausunto nenän alle.
Been there, done that, got the t-shirt.
ADHDn diagnostisiin kriteereihin kuuluu, että ongelmat näkyvät useammassa eri tilanteessa, esim.koulussa ja kotona. Koulupsykologikaan ei tee diagnoosia vaan hänen arvionsa voi tukea jatkotutkimustarvetta. Jos lapsellasi todella olisi ADHD on sen tunnistaminen ja tuen saaminen hänen parhaakseen.
Onoikeasti huonoja ja loppuun palaneita (ja jopa ammattitaidottomia/epäpäteviä) opeja. Kaikkea ei kannata ottaa itseensä, hyvä kun asiaa selvitetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos on niin opettaja on minusta vähän hukassa. ei niiden tehtävien helpottaminen mitään auta, vaan opettajan tulisi mietiä miten keskittymistä saataisiin parannettua.
Keskittymisvaikeuksiin tarjotaan monia eri keinoja: aktiivityynä, tuolin takajalkoja ylemmäs, ranteeseen korua, jota voi näplätä, toiminnanohjus kortteja, jotka muistuttava miten asiassa edetään, istumapaikkaa opettajan katsekontaktin lähellä jne. Psykologi tekee ehdotuksen näistä ja opastaa opettajaa.
Oikeasti aika harva pääsee pienluokkaa ja vielä harvempi saa avustajan. Eli vaikka todettaisiin keskittymishäiriö, niin toteutus jää helposti opettajan harteille. Toivottavasti opettaja pystyisi ottamaan vastaan uudet opit.
Meillä siis lapsella tarhassa ihana ope ja ryhmäavustaja jotka huomioivat keskittymishäiriöiset ja ovat valmiita kokeilemaan erilaisia tapoja parantaa keskittymistä.
Kannattaa pitää puolensa!!!
En puuttunut lapseni ensimmäisiin varhaiskasvatuksen "sepityksiin" lapselle kirjoitettiin päiväkodista kaiken moista, esim. 2-3 vuotiaan olisi pitänyt osata tehdä kuperkeikka yms. Tästä päästiin sitten kierteeseen, missä ollaan oltu nyt 2 vuotta. On puheterapeuttia yms. (puheterapeutti perui 2 kerran jälkeen kun totesi, ettei ole aihetta). Tosiaankin vanhempia ei muuten sitten kuunnella tai sitten hymyillään, mutta mitään ei tapahdu, eli kannattaa suoraan tehdä potilasasiamiehen kautta valitukset, lukea varhaiskasvatus laki opetushallituksen sivut ja muutenkin olla hereillä. Esim. en vieläkään ole saanut poistettua vääriä tietoja (esim. maininnan lapsen oma kannassa omasta ns. "puheviasta", puhevikaahan minulla ei ole, en ollut ikinä edes tavannut tätä asiaa kirjannutta lääkäriä, eikä tälläistä ollut diagnosoitu tai tiedossa itselläni, eikä myöskään äidilläni ollut tästä tietoa), jopa potilasasiamiehen kautta tehdyn valituksen jälkeenkin kyseisen paikan ylilääkäri vakuutteli, ettei tätä voi muuttaa, voi voi vaan... Harkinnassa onkin sitten poliisille pyyntö tutkia täyttääkö tämä herjauksen tunnusmerkit ja toisaalta oikeusasiamies kortti on vielä käyttämättä. Pitkiä teitä, kun tunnustetaan virhe, mutta ei ole halua tai ego ei anna korjata sitä.
Lukekaa mitä nuo "lääkärit", "ammattilaiset" ja "terapeutit" kirjoittavat lastenne oma kantaan, eivät kerro tai muista mainita siitä teille erikseen. Tehkää niistä valitukset ja olkaa eri mieltä, ei ne mitään jumalia ole. Opettajat ja lastenhoitajat, lääkärit, terapeutit, yms. voisivat myös hieman miettiä oikein kirjoitusta ja mitä kirjoittavat ja mihin, oma kannasta on erittäin hankalaa sitten poistaa sinne "vahingossa" kirjoitettua. Parasta sitten on, kun seuraava "sankari" lukee taas ne höpö jutut ja tekee omat johtopäätökset, taaskaan kysymättä sen enempää keneltäkään, ei muuta kuin soppa sakenee.
Nykyään tarkastutan ja luen kaiken mitä saan lukea etukäteen ja vaadin myöskin saada lukea, ennekuin laittavat "talteen" oma kantaan.
nim. merk. ala-astetta odotellessa. Näihin ammattilaisiin on ainakin oma kunnioitus romuttunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olkaa suoraan yhteydessä psykologiin.. Psykologi ei tee diagnoosia, vaan lääkäri. Kertokaa lääkärille oma näkemyksenne.
ADHD on luonteltaan sellainen ominaisuus, joka näkyy kaikkialla. Jos piirteet näkyy vain koulussa, kysessä ei ole ADHD. Pitäkää lapsenne puolia.
Vierailija kirjoitti:
Ope näkee lapsen koulussa, jossa saattaa käyttäytyä ihan eri lailla kuin kotona. Itse ottaisin tämän mahdollisuutena saada lapselle apua, jos hän sitä tarvii.
Omaan lapseen on täysin mahdotonta suhtautua objektiivisesti, sen verran on leijonaemoa kaikissa äideissä.
Toki voi olla jotain vikaa opettajan asenteessa tai suhtautumisessa lapseen, siksi onkin hyvä, että ulkopuolinen arvioija katsoo tilanteen.
Juuri näin!
Ja mikä siinä sitten niin paljon pelottaa?? Totuus??
Kun kysyt mikä avuksi onko koululaisen yöunet riittävät, ruokavalio ok? 10 h yöunet, sokerimäärän hillitseminen auttavat käytös-ja keskittymishaasteissa, jos olet sitä mieltä, että haluat tehdä pojan koulun eteen jotain itse
Ei nekään huomattu ennen ekaluokkaa. Siellä vasta. Saatiin ADHD lääkkeet,jonka jälkeen kaikki sujunut hyvin. Turha niitä lääkkeitä on pelätä
Nyt yläasteella.
Ja tosiaan, jos jo tuossa vaiheessa "koulunkäynti ei vaan kiinnosta," niin TODELLAKIN ON HYVÄ että asiaa aletaan tutkimaan. Pojalla on edessä vielä pitkä taival koulua, ja jos nyt ei asiaan kiinnitetä huomiota, edessä voi olla todellisia ongelmia myöhemmin tehtävien vaikeutuessa.
Sun kirjoituksesta ap paistaa nyt läpi huonot kemiat opettajan kanssa, ehkä myös asenteessa on tarkistamisen varaa. Vaikka ope oliskin sun mielestä ikävä tyyppi tai tehnyt hätäisiä "diagnooseja," kannattaisi pitää aina mielessä LAPSEN PARAS ja sysätä omat tunteet syrjemmäksi!