Lue keskustelun säännöt.
Asiakas vastasi puheluun kesken asiakaspalvelun!
24.11.2011 |
Hitto kun ärsyttää ettei ole mitään käytöstapoja, oltiin siis etsimässä asiakkaalle sopivaa tuotetta erikoisliikkeessämme ja kesken mun lauseen asiakas vastasi puhelimeen (nappi korvassa) ja alkoi jauhaa sitä puheluaan. Kun jatkoin lausettani loppuun, osoitti sitä nappiaan kiukkuisen näköisenä ja kuiskasi mulle "Mulla on puhelu".
No joo, siihen loppui se palvelu sitten :(
Kommentit (31)
ilmaus tarkoittaa kai lähinnä sitä, että asiakaspalvelijan pitää olla aina ystävällinen, eikä esim. ap tuossa tilanteessa olisi voinut ruveta haukkumaan asiakasta, että oletpa epäkohtelias, miksi et kuuntele minua jne. Ei tollasia tilanteita kannata jäädä murehtimaan, se oli vain työtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täkäläinen kännykkäkulttuuri on just niin tätä! Mummotkin apteekintiskillä karjuu "halloota" vaikka lääkkeiden yhteisvaikutusten selvittely on kesken. Miksi se kännykkä pitää olla mukana? Miksi siinä pitää olla äänet ja miksi meidän on oltava aina tavattavissa?
Mutta kyllä musta on epäkohteliasta kun asiakas jaarittelee niitä näitä koko ajan puhelimeen tai vastaa juuri kassalla puhelimeen eikä ala mitään tärkeää asiaa hoitaa. Asiakas lappaa tavaransa hihnalle, painuu pakkaamaan ja jättää korttinsa siihen tasolle. Minä sitten yritän sinne väliin että "pankille vai luotolle?".
Tavallaan toinen ihminen on kun ilmaa sille joka puhuu puhelimeen. Ja toisaalta, tuskin niitä monia muita ihmisiä siinä jonossakaan kiinnostais kuunnella sen yhden jaarituksia. Mielestäni pitäisi olla sen verran tilannetajua että vastaa puhelimeen jos tarvitsee mutta sitten pyytää soittajaa odottamaan/palaamaan asiaan tai vaikka sanoo että soittaa myöhemmin takaisin. Mutta tiedän, toiset ihmiset ovat tärkeämpiä ja heidän asiat ovat tärkeämpiä kun kenenkään muun.
aina välttää puhelimesta puhumista jopa kaupan kassalla, mutta kyllä kieltämättä kerran meinasin jäädä sanattomaksi, kun ravintolavaunun myyjä kilahti mulle, kun mulla oli puhelin kädessä. Olin siis tilannut jo tilattavani, ja mulla oli puhelin kädessä läppä auki, koska olin juuri saanut uuden pankkikortin enkä vielä muistanut tunnuslukua (enkä ollut varma, pitääkö junassa näppäillä vai allekirjoittaa). Kassa kysyi multa, aionko puhua puhelimessa vai tilata. Häkellyin ja vastasin, että käsittääkseni tilasin jo. En nyt alkanut siinä suureen ääneen kertomaan, että mulla on tunnusluku puhelimen muistissa.
Täkäläinen kännykkäkulttuuri on just niin tätä! Mummotkin apteekintiskillä karjuu "halloota" vaikka lääkkeiden yhteisvaikutusten selvittely on kesken. Miksi se kännykkä pitää olla mukana? Miksi siinä pitää olla äänet ja miksi meidän on oltava aina tavattavissa?
Inhoan syvästi nykyaikaista "puhelinkulttuuria". En puhu julkisella paikalla puhelimeen kuin pakkotilanteessa. Usein en vastaa vaan soitan sopivassa tilanteessa itse takaisin. Pidän puhelinta äänettömällä. Ymmärrän toisaalta sen, ettei kaikilla ole tätä mahdollisuutta, kun työtehtävät tai muu elämäntilanne edellyttävät tavoitettavuutta. Minulla näin ei ole, ja saan olla rauhassa kännykän suhteen aika mukavasti.
On kyllä pakko myöntää, ainakin siltä tuntuu, ettei tilanne ole enää kokonaisuutena lainkaan niin ärsyttävä kuin takavuosina. Silloin yksi jos toinen kailotti omia asioitaan bussissa, junassa ja missä vaan. Nyt on myös heitä, jotka osaavat hoitaa nämä asiat siististi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaupankassa ovat kaksi aivan eri asiaa ja asiakastilannetta, baarista nyt puhumattakaan. Minustakin on vähän tökeröä, puhua puhelimeen ja jonotuttaa koko kauppaa Pismassa. Erikoisliikkeessä odotan palvelun kuitenkin olevan yksilöllistä.
vanhemmat mm. varaavat vanhenpainvartteja ja siinä kesken kaiken saattavat vastata puhelimeen ja jutella niitä näitä jonkun muun kanssa (töihin, lapselle tai kelle tahansa). Niinpä, eihän minulla olisi omalla ajallani mitään parempaakaan tekemistä kuin kuunnella toisten puhelinkeskusteluja!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no, viimeksi tänään kesken asiakaspalvelutilanteen (minä asiakas, myyjä asiakaspalvelijana) se asiakaspalvelija vastasi puhelimeen! Mulla oli vielä hiukan isompi ostos hankinnassa kuin muutama kymppi, olisin tarvinnut myyjän apua ja neuvoja, mutta ei, tämä vastaa kesken lauseeni puhelimeen eikä sieltäkään mitään kovin tärkeää tuntunut tulevan kun kohta päätti puhelun "moi, moi, moi" -hokemiseen. Oli siis varmaan joku saman kaupan toinen myyjä, joka sieltä soitti. Mä sitten vaan toljotin sitä myyjää odottaen, että hän voisi jälleen kuunnella minua ja minun asiaani.
Olipa epäkohtelias asiakas. Olen pahoillani puolestasi.
Olen erityisen pahoillani puolestasi kaikkien niiden epäkohteliaiden kommenttien takia, joita sinulle syydettiin palstalla.
Yllättävän monet eivät tunnu ymmärtävän, kuinka törkeää on puhua (yleensä yksityis-) puhelua kesken asiakaspalvelutilanteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo ja asiakkaat voisi oikeasti puhua kuuluvalla ja selkeällä äänellä eikä mumista sinne perkeleen hyllyjen väliin.Ottakaa sitä katsekontaktia,PYYTÄKÄÄ palvelua älkääkä odottako että kun notkutte siellä hyllyjen välissä luikerrellen että myyjä olisi telepaatikko jonka pitäisi arvata sinun mielesi liikkeet ja sen mitä haluatte.
Takavuosina kaverini joutui johtajan puhutteluun siitä kun oli tehnyt yritysasiakkeelle (kys.asiaks paikalla odottamassa) pakettia eikä ollut huomannut toista asiakasta toisella puolella myymälää joka oli "katseellaan kutsunut" myyjää paikalle.Ei saatana,ihan oikeasti!!!!Tämä telepaatikko asiakas oli soittanut pomolle "kutsuvasta katseestaan" ja pitkän tovin haukkunut huonoa palvelua :D
Tätä joku yritti silloin, kun olin ravintolassa töissä. Halusi tilata valomerkin jälkeen ja vetosi tuohon. Syytti huonosta asiakaspalvelusta kun en myynyt.