Diagnoosi keskivaikea masennus
ja seuraavaksi käynti psykiatrilla lääkityksestä keskustelemaan.
Hyväksyn diagnoosin ja uskon että mulla on jonkinasteinen masennus. Mutta jollain tasolla kapinoin sitä vastaan; miksi olen niin heikko että masennun vaikka mulla on kaikki ulkoisesti hyvin =( Miksi en pysty ottamaan itseäni niskasta kiinni ja olemaan positiivinen ja onnellinen =( Miksi syyllistyn ihan kaikesta ja tunnen huonoutta=(
Kommentit (6)
tai jotain. Sinulla kehittyy vähemmän mielihyvähormoneja, kuin perusjampalla. Voit huonontaa tai parantaa olotilaasi jatkossa, mutta tällehetkelle et voi mitään.
kuuluvat masennuksen tyypillisiin oireisiin. Lue enemmän aiheesta niin voit alkaa ajattelemaan, että se on masennus, joka syöttää sulle tollasia ajatuksia, että oikeesti ei noin ole. Tiedän, ei ole helppoa, mutta saattaa joskus auttaa. Toivottavasti lääkitys auttaa. Oletko harkinnut myös terapiaa? Tsemppiä!
mutta en tiedä onko se varsinaisesti terapiaa. En myöskään osaa sanoa olisko terapiasta hyötyä, olen puhunut tuntemuksistani ja olostani muutaman ystäväni kanssa ja nyt tämän psyk.sh:n kanssa. Mietin asioista ja vatkaan niitä myös itsekseni mutta mihinkään ei varsinaisesti tule mitään ratkaisua. Toivottavasti lääkitys auttaa irti loputtomasta kehästä jota ajatukset pyörii.
Tehokasta on juoksi, aerobic, spinning tms.
Mulla auttoi tosi hyvin.
Tehokasta on juoksi, aerobic, spinning tms. Mulla auttoi tosi hyvin.
mutta juoksu on jalkaleikkauksen jälkeen jäänyt. Aerobiciin tai muuhun ryhmäliikuntaan en halua. Juoksua vois pikkuhiljaa alkaa taas virittelemään.
ap
Et ole sitä itse valinnut. Aivan kuin syöpäpotilas ei voi itse valita ettei sairastu.
Toki elämäntavat ja liikunta ja ravinto ym. ym. voivat madaltaa riskiä sairastua tai auttaa parantumisessa, mutta vika ei ole sinun.
Masennuspotilas ei voi ottaa itseään niskasta kiinni ja olla onnellinen, eikä syöpäpotilas voi ottaa syöpäsoluista kiinni ja poistaa niitä.
Masennus ei mielestäni ole heikkoutta, se voi olla tervekin reaktio järjettömäksi käyvään suorituskeskeiseen maailmaan.
Syyllistyminen on hyvin tuttua minullekin. Se on ärsyttävää, etenkin aamuöisin, kun pitäisi nukkua, mutta kelaa, kuinka paska ihminen onkaan ja sitten syyllistyy siitä, kun ei nuku, ja tietää, että huomenna ei jaksa. Monta vuotta meni noilla ajatuksilla, sitten päätin, että minun ei tarvitse etenkään öisin miettiä noita. Jos en saa itse ajatuksia käännettyä pois, luen kirjaa tai katson telkkaria. Jos on niin paha olo, ettei niihinkään voi keskittyä, niin lääkkeet auttavat.
Kun tokenet tuosta, olet entistä vahvempi ihminen. Tiedät, että huonostikin voi mennä ja siitä selvitään silti ja tulee parempia aikoja. Sen tiedon kanssa on helpottavaa elää.
Toivon sinulle voimia ja aurinkoa. Olet ajatuksissani.
kuuluvat masennuksen tyypillisiin oireisiin. Lue enemmän aiheesta niin voit alkaa ajattelemaan, että se on masennus, joka syöttää sulle tollasia ajatuksia, että oikeesti ei noin ole. Tiedän, ei ole helppoa, mutta saattaa joskus auttaa.
Toivottavasti lääkitys auttaa. Oletko harkinnut myös terapiaa?
Tsemppiä!