Saako ryhmäterapiasta kenkää jos vetää toista ryhmäläistä turpaan?

Ja mä tykkään siitä että välillä menee päin persettä

Kuule, alkaa kuulostamaan entistä sekavammalta nuo selitykset. Mäkin tykkään välillä siitä, kun jään auton alle. Ei heletti mitä settiä.

kun tää eläkeläisen elämä on niin kiireistä. Ja mä tykkään siitä että välillä menee päin persettä, nytkin selvisin pohjamudista ja itsariaatoksista ilman mtt:n apuja, ihan omin voimin ja omin kyvyin.

Oon taas ylpeä itsestäni ja siitä että paransin ihan itse itseni ja siks mua vituttaakin ravata jossain haistakaapaska-terapiassa.

Jos elämä olis liian tasaista, olisin jo kuollut tylsyyteen.

Pitää varmaan taas jotain riitaa johonkinpäin kehittää, että saa riidellä ja pilata jonkun joulun tai ainakin yrittää tehdä sen.

pahoja ongelmia ympäristön kanssa ole ollut, tai ei ne ainakaan mulle ongelmia ole, jollekin toiselle ehkä voi olla.

Äitini joulun aion ainakin pilata, suunnitelma työn alla...

menee välillä päin vittua ja sit kun niistä vaikeuksista selviää ihan itse ilman ns. ammattilaisten apua.

Vitutus ja masis antaa mulle voimaa tehdä asioita.

antaa mun mellastaa ihan miten tykkään, eivät nössöt uskalla sanoa mitään vastaan, kun saattaapi tulla turpaan..

pitänyt olla sulle kuollut? Mitäs tämä nyt on? Senhän piti olla sulle ilmaa.

luuska ei malta olla vinkumatta huomiota joulunaikaan ja kumminkin se luuska utelee mitä lapsenlapsille kuuluu, niin siitä saan tilaisuuden pilata luuskan joulun, eikä mene edes omasta puhelinlaskusta kulut.

Jos se horoperse mulle soittaa, niin vittuilen sitten koko rahan edestä, ensin tietenkin otan omalle tililleni horoperseen lapsilleni lähettämät joululahjarahat, enkä todellakaan anna niitä rahoja kakaroille.

Terapiaryhmässä, johon osallistuin, oli tasan yksi sääntö. Sitäkään eivät kaikki pystyneet noudattamaan ja sen takia jouduimme erottamaan hänet ryhmästä (se oli alkukurssin jälkeen itseohjautuva ryhmä). Hän itki ja marisi, että eikö vieläkään löytynyt ihmsiä, jotka kestäisivät hänet millaisena tahansa. No ei tosiaan sellaisia pyhimyksiä ole syntynyt, joiden oikeuksia saa polkea aivan miten tahansa.



Se yksi sääntö oli läsnäolopakko.



Kun terapiaryhmä on ryhmäytynyt, se on ryhmä, ja jokaisen jäsenen läsnäolo joka tapaamisella on välttämätön. Missään tapauksessa ei pidä olla poissa ilmoittamatta siitä etukäteen. Jo reilu myöhästyminenkin voi olla muiden ryhmäläisten työskentelylle tuhoisaa. Ryhmässä nimittäin peilataan jatkuvasti itseä muihin ja käytetään toisia oman terapian välineinä.



Niin että jätät vaan menemättä tai myöhästelet reilusti niin kyllä sinut pois potkitaan.

Noin olinkin ajatellut toimia, varsinkin jos jotain on sovittu, ehdottomasti petän joka kerta lupaukset vaikka tulla ajoissa tai vaitiolovelvollisuutta ilmoitan heti alussa rikkovani ja aion juoruta ryhmäläisten asioita julkisesti.

syillä, syytän niitä jostain mistä olen muka pahoittanut mieleni ja vaadin ryhmää käyttämään koko tapaamisajan mun mieleni parantamiseen ja mielipahan poistamiseen, vaikkei mua oikeasti kiinnosta pätkääkään, mitä muut minusta ajattelevat.

Varastan jatkuvasti huomion itselleni, niin eiköhän ne parin kerran jälkeen ehdota yksilöterapiaa.