Lue keskustelun säännöt.
Pitäisikö erota alkoholistista?
12.11.2011 |
Mies hoitaa työt ja kotihommiakin, hyvin harvoin on räkäkännissä lasten nähden. Melkein aina huonolla tuulella ja tissuttelee iltaisin, ei suostu puhumaan mistään minun kanssani. Ei väkivaltainen. Kaikki lomat menneet pilalle juomisen takia. Lapset rakastavat häntä ja minäkin rakastan, mutta minulla on useimmiten huono olla jos hän on kotona, pelkään hänen huonoa tuulta ja sitä että hän alkaa juoda. En tiedä tuntuuko lapsista samalta, pelkään että he aistivat huonoa tunnelmaa. Mies on ilkeä minulle kännissä, usein päättyy minun itkuun kun hän antaa tulla patoutumiaan. Olen monta vuotta yrittänyt puhua hänelle, että tälläinen ei käy ja vaatinut että hän menisi hoitoon mutta hän ei mene. Lasten hoito ja arjen pyöritys on enemmän minulla, lapset turvaavat minuun. Taloudellisesti tulisi myös vaikeaa jos eroisimme. Meillä on lapset 6 v tyttö ja 4 vpoika. Tiedän että monet naiset kestävät tällaista koko elämänsä mutta onko se hyvä ratkaisu?
Kommentit (13)
Ja nimenomaan tuon miehen huonotuulisuuden ja vaimonsa haukkumisen takia.
Minunkin mieheni on alkoholisti, tissuttelee kaiket illat ja varsinkin lomilla on päissään aamusta iltaan, mutta hän on kiltti ja huomaavainen silloinkin. ja hoitaa muuten työnsä. Jos mies olisi vähänkään ilkeä minulle tai lapsille, olisi saanut kenkää jo hetsiltään.Rajansa kaikella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se tuntuisi minusta raskaalta.
Itseäni ei puolisoni tissuttelu tai satunnaiset rankatkaan ryyppyreissut (ei kotona) vaivaa, ja meillä ollaan usein myös huonolla tuulella ihan alkoholiin katsomattakin. Mutta mulla varmaan raja menisi siinä, jos lomat menisivät pilalle tästä syystä. Tarvitsen niitä henkireikänä, kun töissä on niin raskasta.
tilanteet lähtevät silloin jo käsistä, hän on kauheassa kännissä lastenkin nähden. Esimerkiksi ulkomailla ja anoppilassa saattaa vetää kännit ja siinä sitten olen todella vaikeassa tilanteessa, yksin lapsia kaitsemassa vieraassa paikassaa. Hänen tapanaan on myös haukkua minua niin pahasti kännissä, että olen aivan suruissani päiväkaudet. En enää uskalla tai halua lähetä mihinkään hänen kanssaan, reissujen suhteen olen jo kauan ollut kuin yksinhuoltaja. Arki meillä sujuu jotenkuten mutta kaikki vähänkin poikkeavat tilanteet ovat kauheita, ja jos minulla on jotain huolia elämässäni, esim vanhempani sairaudet, mies pahentaa oloani haukkumalla minua vaikka tarvitsin tukea. AP
ja olen pohtinut vuosia, enemmän ja vähemmän. Mies ei juo edes määrällisesti kovin paljoa, mutta aina se kalja tuntuu kaiken muun edelle menevän. Minussa se aiheuttaa paljon vihaa ja katkeruutta. Olen jankuttanut asiasta, mutta ei näe itse ongelmaa siinä. Joskus väittää tajuavansa mitä tarkoitan, mutta mikään ei muutu. Olen yrittänyt sanoa että jos juominen on minulle ongelma, niin silloin MEILLÄ on ongelma. Olen yrittänyt tehdä päätöksiä siitä että keksin itsekseni jotain kivaa ja otan oman onneni mistä otan, mutta ei se helppoa ole, kun ystävät on kaukana ja pari huollettavaa lasta... Mietin ja haaveilen usein et löytäisinkö joskus tosirakkauden jos lähtisin. Ja olisinko onnellisempi yksinhuoltajana. Lasten kanssa ei vaan viitsisi pelleillä.
Ja kaikki viikonloput. Mä olen miehen kanssa enää rahan takia. Mulla ei ole varaa ruveta yksinhuoltajaksi, koska olen pienipalkkaisessa työssä. Ei voi mitään. Mä inhoan jo itseänikin tämän takia, mutta on kestettävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole mikään lieventävä asianhaara että haukkuu kännissä. Ei se ole kunnon elämää että tulee koko ajan haukutuksi avioliitossaan.
lapset aistivat varmasti kodin erikoisen tunnelman. Mies terrorisoi sinua ja perhettänne käytöksellään. Jos mies ei suostu hoitoon menemään, niin kehottaisin lähtemään. Taloudelliset asiat järjestyvät kyllä. Ajattele lapsiasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen tehnyt laskelmia, ja vaikka saisin elatusmaksut, yh-korotukset lapsilisiin ja jonkin verran asumistukea, niin meidän talous romahtaisi ihan totaalisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kestäisin köyhyyden ja laittaisin lapsetkin sen kestämään, jos vain voisin olla varma, että ero olisi lapsille paras ratkaisu. Onko tuollainen isä parempi kuin ei isää? AP
Äitini on sinnittellyt alkiksen kanssa 40 vuotta ja vasta nyt hän olisi henkisesti valmis vapautumaan. Hän ei kuitenkaan raaski enää heittää äijää menemään, sillä deekikselle menisi koko mies jos nyt joutuisi ulos. Aika surkeaa on äitini nykyinen elämä :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei ilmeisesti näe eikä tunnusta omaa ongelmaansa. Mikä on aika vahvasti alkoholistin merkki. Valitettavasti ei varmaan muuta käyttäytymistään, ellei asiat muutu. Hakisikohan hoitoon jos eroaisitte?
Itse olen sitä mieltä, etä ero on aina huono vaihtoehto ja se viimeinen sellainen. Voisin väittää, että varmasti voisit itse paremmin jos otat välimatkaa. Hyvinvoiva äiti on lapsille aina paras vaihtoehto. Vaikka vähän köyhäkin.
ja sillä kokemuksella sanoisin että äkkiä ero. Ei lapsen pidä joutua katsomaan tuota. Oman elämäsi saat pilata muttet lastesi.
Sanottakoon vielä se että appeni hoiti työnsä jne mutta juoppo tuo on.