Oon ihan maassa. Oon pettynyt itseeni ja jaksamiseeni.
Inhoan sydämeni pohjasta työtäni, mutta mitään muutakaan ei nyt ole näköpiirissä. Jokainen työpäivä suorastaan oksettaa.
Kiitos että sain avautua.
Kommentit (4)
Oon ihan maassa. Oon pettynyt itseeni ja jaksamiseeni.
väsyneenä ja itseesi pettyneenäkin! Niin sinun kuin minunkin ihmisarvo on oikeasti ihan jossain muualla kuin suoriutumisessa tai jaksamisessa. Tämä puhutteleva ja koskettava keskusteluohjelma (johon linkki edempänä) tuli mieleeni, kun luin sun viestin. Anna toki itsellesi mahdollisuus ja tutustu ja maistele keskustelun ajatuksia, vaikka ohjelmalla onkin vähän hassu nimi :) Ole avoimella mielellä, jos mahdollista - kaikkea hyvää ja voimia sulle! http://www.tv7.fi/vod/player.html?id=9429
Onko tilanne oikeasti sellainen että sinun on pakko olla siellä? Ei huonon työn takia kannata pilata elämää ja mielenterveyttä.
Minulla oli työ jota inhosin yli kaiken, työtä ja osaamattomia työkavereita. Olin koko ajan stressaantunut. En pystynyt nauttimaan edes vapaapäivistä kun laskin vaan päiviä milloin pitää palata töihin. Näin jopa painajaisia töistä.
Mies sitten onneksi "painosti" minut sanomaan itseni irti. Sanoi että syödään sitten vaikka kaurapuuroa koko perhe mutta ei halua että olen niin ahdistunut koko ajan. Sanoin itseni irti vaikka luulin joutuvani 3kk karenssiin.
Mutta sain uuden työn jo ennen kuin 2 viikon irtisanomisaika oli ohi.
Nyt minulla on työ johon on ikävä. Olen sairaslomalla äitiyslomaan asti.
tapahtuisi, jos lähtisit työstä? Oletko perheesi/itsesi ainoa elättäjä? Etkö saa mitään työttömyyskorvauksia?
Mielenrauha on rahaa tärkeämpää.
...