Migreeni riesana -onko meitä muita?
Raskaus on edennyt puoleen väliin ja aikasemmin vain noin kerran vuodessa esiintyneet migreenit ovat nyt joka kuukautisena riesana. Migreenin vuoksi menetän näkökyvyn muutamaksi tunniksi ja päänsärky on lepoa vaativaa luokkaa, joten mistään pikkujutusta ei kotiäidin näkökulmasta ole kyse. Onko teillä muilla raskaus lisännyt migreenejä? Mitä olette löytäneet avuksi? Minkä olette arvioineet migreenienne syyksi?
Panadol 500mg ei vie edes päänsärkyä, ja mitään muutahan en voi nyt ottaa. Helppiä kiitos... ;)
Kommentit (7)
Mulla migreeniä noin kerran viikossa. Panadolilla ei mitään vaikutusta edes tupla-annoksina. Sen sijaa Panacod auttaa useimmiten, ja jos siitä ei apua niin sitten Imigran. Panacodia voi käyttää läpi koko raskauden hoitoannoksilla 1-2x3 turvallisesti. Imigrania on paljon tutkittu, eikä vaikutuksia vauvaan ole havaittu. Jotkut neurologit eivät kuitenkaan suosittele käyttämään Imigrania ekan raskauskolmanneksen aikana. Itse kyllä olen myös alkutaipaleella Imigrania käyttänyt, jos Panacod ei ole auttanut. Neurologini on vakuuttanut minulle ettei tästä ole haittaa vauvalle koitunut:)
Ite onneksi kuulun niihin joilla migreeni on lähes hävinnyt raskauden ajaksi. Muutaman kerran on ollut kovempaa kipua johon maksimaalinen annos Panadolia ei auttanut. Silloin otin reilusti Burana 400-600mg, koska kerta-annoksista ei oo haittaa. Panacodia saapi reseptillä ja sitä voi käyttää täysin turvallisesti koko ajan, mutta en itse sitä kuitenkaan tarvinnut.
Noi varsinaiset migreenin täsmälääkkeet, Imigranit sun muut, on vähän kysymysmerkki. Migreenissähän on kyse siitä, että pääkallon sisäiset verisuonet laajenevat poikkeavasti ja kipu johtuu siitä. Täsmälääkkeiden vaikutusmekanismi on verisuonten supistaminen. Lääke on kuitenkin sikäli " epätarkka" että se supistaa suonia kaikkialla muuallakin, sydämessä, munuaisissa jne. Sen takia se ei sovi esim. sepelvaltimotautia tai munuaissairautta poteville. Ei tarkkaan tiedetä, kuinka pahasti se supistaa verisuonia istukassa, sen takia lääkettä ei yleisesti suositella raskaudenaikaiseen käyttöön.
Neurologini referoi minulle 1500 eurooppalaisella odottavalla äidillä tehdystä tutkimuksesta, jossa äideillä Imigranin käyttöä oli läpi raskauden jopa 700 annosta / hlö / 9kk. Siitä voi laskea että käyttö on ollut joillakin äideillä jopa jatkuvaa. Silti todennäköisyys saada täysin terve vauva säilyi ennallaan lääkkeettömiin äiteihin verrattaessa.
Voi miettiä kumpi on oikeasti kehittyvälle sikiölle vaarallisempaa. Se, ettei äiti pysty syömään eikä nukkumaan migreeniltään, stressihormonit taivaissa, oksentaa saaden supistuksia aikaiseksi. Vaiko se, että ottaa riskin siitä, että k.o. lääkkeen turvallisuudesta ei ole 100% varmuutta (kuten ei monesta muustakaan asiasta tässä maailmassa), hoitaa olonsa kelvolliseksi, nauttii raskaudesta ja vauva-ajatuksista:9
...juu, ihan aiheesta on neurologisi lääkettä varmasti määrännyt. Kunhan vain selvensin, miksi sitä ei hevin saa esim. terkkulalääkärin määräämänä, kun terkkulassa ei oo uusinta uutta tietoa noista tutkimuksista ja toisaalta jokainen lääkäri tietää ton vaikutusmekanismin joka herättää ajatuksia... Mut hyvä että ootte apua saaneet huippuasiantuntijalta, sehän se on tärkeintä =)
Jokaisessa kolmessa raskaudessa eka kolmannes on ollut surkeaa migreenin kanssa, Buranaa olen ottanut, Panadolilla ei todellakaan tee mitään kun on migreenistä kyse. Huonoa omaatuntoa olen kyllä buranasta potenut vaikka en olekaan syönyt sitä jatkuvasti vaan juuri kerta-annoksen kun on ollut viimeinen pakko. Terveitä ainakin kaksi ensimmäistä ovat.
Migreeni on onneksi joka raskaudessa helpottanut puolen välin paikkeilla ihan kokonaan, nytkään ei ainakaan kahteen kuukauteen ole ollut ainoatakaan kohtausta.
Lahja rv 34+4
Minulla on melko aktiivinen migreeni muutenkin, täsmälääkkeet ovat kyllä aina hyvin auttaneet. Nyt sitten raskausaikana migreeniä on ollut vähintään kerran viikossa, ja hermot alkaa mennä.
Alan ihmisenä tulee näitä lääkeasioita mietittyä ehkä vähän turhankin tarkkaan. Panadolilla olen näin alkuraskaudessa sinnitellyt, gramman kun kerrallaan ottaa niin jonkin verran särky lievittyy. Pahoinvointi tietysti silti jää, ja palaahan se särkykin sitten jossain vaiheessa. Keskiraskaudessa taidan sitten taas popsia Buranaa niin kuin viimeksikin, ensimmäisellä ja viimeisellä kolmanneksellahan se ei ole turvallista. Panacodia en ole käyttänyt, koska sikiön altistaminen kodeiinille vain tuntuu ikävältä ajatukselta. Tiedän kyllä, ettei haittoja ole havaittu, mutta silti. Ehkä sitten jos mikään muu ei auta. Täsmälääkkeissä sama juttu, eläinkokeissa ne ovat aiheuttaneet epämuodostumia (joskin tosi isoilla annoksilla), joten säästän ihan hätätilannetta varten Imigranit ja muut. Viime raskaudessa ei tarvittu, toivottavasti ei tässäkään.
Neljä grammaa Panadolia päivässä on siis meikäläisen arsenaali tähän vaivaan. Saas nähdä kuinka kauan menee, että turvaudun johonkin vähän jäykempään tavaraan. : /
Oletteko muuten imetysaikana käyttäneet Imigrania tai muita täsmälääkkeitä? Itse en kuollaksenikaan muista miten viimeksi oli, tarvittiinko niitä vai pärjäsinkö tulehduskipulääkkeillä.
Mä kärsin normaalisti joka kuukausi migreenistä, mutta nyt mulla on raskaus edennyt jo loppusuoralle ja onneksi en ole kärsinyt migreenistä tällä kertaa kuin ehkä 5 kertaa. Panadolista ei todellakaan ole mitään apua! Edellisessä raskaudessa olin toisen neuvolan " asiakas" ja lääkäri antoi käyttää Burana 600 mg tarpeen vaatiessa. Sillä onneksi lähti. Tässä raskaudessa täytyy tunnustaa, että kohtauksen kunnolla iskiessä olen ottanut Buranaa, mutta " pienimmän mahdollisen annoksen" , josta lääkäri puhui sivulauseessa kun suositteli Panadolia. Olen siis puolittanut 600 tabletin. Ainoa asia Buranan kanssa on se, että viikolta 36 lähtien se alkaa olla vauvalle vaarallinen, sillä se voi sulkea jonkun sydämeen kulkevan putken (olipas hyvin selitetty) eli enää en uskalla ottaa Buranaa. Täytyy toivoa ettei kohtauksia enää tulisikaan loppuraskauden aikana. Tsemppiä sulle, kuulostaa ikäviltä noi sun kohtaukset!
Empunäiti rv 34+6