Minkä ikäinen alkaa tajuta ettei autotielle juosta ja uskoo kieltoja?

Ei lapsesi ole mitenkään epätavallinen. Alle kouluikäiset usein ovat aivan arvaamattomia liikenteessä. Toki tämä on yksilöllistä. Meillä tottelevaisin alkoi kyllä olla hyvin hallinnassa 2-vuotiaana, mutta eivät suinkaan kaikki tai useimmat tuossa iässä ole. Älystä tämä ei pelkästään riipu.

etta vasta n. 8-vuotiaan kanssa voi olla VARMA ettei mene suin pain autotielle (esim. pallon perassa). Lapsella (fiksullakin) nimittain voi kaikki jo omaksututkin ohjeet unohtua yllattavassa tilanteessa kuten esim. kun lelu karkaa kadesta. Olenpa nahnyt 19-vuotiaan tytonkin juoksevan suin pain ajotielle kadestaan lentaneen (taysin merkityksettoman) paperin perassa... Eli kylla ap:n lasta on aikuisen vahdittava viela ainakin noin kouluikaan asti, kuten meidan kaikkien muidenkin.



T: kolmen aiti

te kiellätte kovasti ja hän haluaa että hänen peräänsä juostaan. Ei voi ymmärtää vielä syytä kiellolle.



On tosi hankalaa jutella pienen kanssa autotien vaaroista. Ei ole kiva pelotella auton alle jäämisellä, mutta miten muuten lapsi sen ymmärtää? Me istuimme kerran kolmevuotiaani kanssa sylikkäin auton etupenkillä ja hän leikki ohjaavansa. Auto oli siis sammutettuna käsijarru päällä omassa pihassa. Pikkuveli leikki parin petrin päässä kuormurilla ja sanoin 3-v:lle: Katsopa ikkunasta, näetkö veikkaa? Ei nähnyt. Selitin, että autoista ei näe matalalla liikkuvia pieniä lapsia helposti, ja kun auto on vauhdissa, sitä vauhtia ei saa helposti pysähtymään. Se selitys auttoi ainakin meillä. Nykyään jo 4-vuotias poikamme katsoo hyvin tarkasti, tuleeko autoja ennen kuin astuu tielle.



Mutta alle 2-vuotiaan kanssa ei auta muu kuin vahtia. Ja leikkiä hänen kanssaan jahtausleikkejä turvallisissa paikoissa, niin hän saa sen kiintiönsä täyteen muuten kuin tielle juoksemalla ;)

Mutta täyttä varmuutta ei ole. Pitää olla itse todella valpas, kun liikkuu liikenteessä tuon kanssa. Vielä 5-vuotiaana juoksi autotielle kielloista huolimatta.

jostain oon lukenut, että lapsi alkaa hahmottaa liikennettä kunnolla vasta 12-vuotiaana! Omat havainnot kyllä tukevat tätä.

Ehkä 4-5 jo aika hyvin, mutta joku kiinnostava asia voi edelleen viedä huomion, eikä muista vaaraa. Joskus alle 10v sai vielä huutaa, että katso ensin, ja joka puolelle kunnolla.

Asuimme Hesan keskustassakun alpsi oli pieni, ja mä käytin lapsella valjaita ( kivittäkää vaan)tai rannehihnaa myöhemmin. Rattaita ei kovin enää käytetty yli 2v, lapsi ei halunnut ja minustakin oli hyvä että lapsi käveli itse.

Mutta onkin rauhallinen tapaus, haluaa itse ottaa kädestä kiinni aina kun lähestytään tietä. Mutta alle kouluikäiseen en vielä luottaisi.

Kyseessä siis ihan tavallinn lapsi ei mikään ylifiksu tai ihan tonttukaan.

:D

jollain tavalla ymmärtämään, mutta ei niin, että voisit olla satavarma, että missään tilanteessa koskaan ei juokse kadulle.



Vasta koululaiseen voi alkaa 100% luottamaan siinä, että osaa kulkea ja ettei missään tilanteessa unohda, mitä esim. kadulle menosta on puhuttu. Ja tämä ei vielä tapahdu välttämättä ekaluokalla.

silti en ole pätkääkään luottanut siihen, etteivätkö joskus jossain tilanteessa ryntäisi tielle. Meillä ei ole koskaan leikitty monissa perheissä tavallista "kiellän sinua juoksemasta autojen sekaan ja sitten juoksen itse perässä2 -leikkiä.

meillä 3-vuotiaana (nyt 4v) alkoi uskoa ja muistaa, että kotipihasta poistuttaessa on AINA pysähdyttävä tietyn kiven kohdalle ja katsottava joka suuntaan.

Meillä on tuossa vieressä pieni hiekkatie ja naapurit ajaa aika rauhallisesti.

Silti minä aina varmistan puiden takaa tuleeko niitä autoja ja olen valmiina varoittamaan.

Postilaatikolla ipana siis "itsekseen" käy 10 metrin päässä tuon "valtavan" tien toisella puolella.

Luota en vieläkään, se on nähty kaupan parkkipaikoilla tms. ettei 4v. vielä ymmärrä vaaraa.

Ihmisiä jää autojen alle myös vanhana.



Lapsi ei osaa lukea etäisyyksiä ennen 10- vuotiaana.



Kannattaa kieltojen lisänä käyttää kannustusta.

Kädestä pidetään kiinni tuossa iässä.

Poikani osasi liikkua liikenteessä. Miten kehtaat kirjoittaa noin että kasvatukseni oli väärää? Kasvatan yhä lapsiani samalla tavalla.

Olen seurannut naapureita: ei heijastimia, ei kypärää, mennään ja tullaan ja meiltä lapsi sattui kuolemaan.



Poikani noudatti annettuja sääntöjä ja nyt makaa haudassa. 3- vuotiaasta teki asioita vieressä kuten sanottiin ja 5- vuotiaana. Vähän ennen esikoulun alkua kuoli tapaturmaisesti.



Ei meilläkään koskaan kielletty ja juostu perässä. Kiitos tästä.

että tiell evoi voi paukata mitenkä vaan.. tai parkkihallissa ei voi sinkoilla päättömästi. 6 ja 4 v ikäisille tuntuu olevan vielä vähän haussa.

Tulee piipaa autot ja joutuu sairaalaan. Ei mennyt lähellekkään tietä.

Mutta eihän tuon ikäisiin voi vielä luottaa. Minä ainakin kävelen 5-vuotiaan kanssakin aina kosketusetäisyydellä. Ja ekaluokkalainen unohtaa välillä katsoa tuleeko autoja, siksi sekään ei kulje koulumatkojaan vielä yksin (matkaa on 2 km ja ison tien ylitys + monta muuta risteystä, ei kevyen liikenteen väylää yhtään).

Sitten yhtäkkiä tajusi kieltojen syyn (tai meidän varoittelut katkeilleista jaloista ja sairaaloista meni jotenkin perille) ja alkoi pelkäämäänkin autoja. Silti pitää olla varuillaan, mutta enää ei lähde päättömänä juoksemaan autojen sekaan varomatta mitään tai pidä sitä hauaskana leikkinä, että lähdetääpä karkuun varomatta mitään.



Nyt toi toinen on 1v9kk eikä järjen hiventäkään, sitä pitää pitää köytettynä tai kädestä kiinni, jos lähistöllä liikkuu autoja. Muuten ryntäisi ajotielle tajuamatta mitään