Lue keskustelun säännöt.
Mitä teen mun elämällä`?
10.11.2011 |
tällä hetkellä tilanne se, että olen ulkomailla kotirouvana. työpaikka suomessa odottaa. Mutta jos muutamme Suomeen, emme saa hgistä kuin pienen asunnon lähellä työpaikk
aa. Palkkaa meiltä jäisi nettona käteen yhtä paljon kuin tällä hetkellä,että ainoastaan mieheni jäy töissä. Nyt on väläytelty mahdollisuutta, että hän jäisi tänne ja samalla tietty voitaisiin säästää siihen suomen asuntoon. Mutta mutta, minä en tiedä jaksanko olla täällä kotiäitinä. Tuttuja ja kavereita on, mutta ihmisiä tulee ja menee ja syvempiä ihmissuhteita ei oikein ehdi syntyä enkä jaksa niihin aina panostaa. Ei se oma duuni suomessa ole mikään unelma, mutta se on ns oma juttu, johon olen monta vuotta opiskellut. Jos nyt jään kotiin yht 5 vuodeksi, huoliiko mua kukaan enää töihin. ja vaikka huolisikin, en voi sitä tietää ja mun on elettävä tämän epävarmuuden kanssa. Kolmas lapsi olisi mahdollisuus jatkaa hoitovapaata ja säilyttää työpaikka suomessa, mutta jaksanko hoitaa täällä kahta pientä ja yhtä koululaista miehen tehdessä töitä.
en tiedä, ahdistus.
Kommentit (14)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ota mies suomen lähiöst ja istu sen kaa sohvalla pitkin päivää ja polttele sen tupakat ja juot sen kaljat.
sit jompi kumpi hakee lisää ku lapset tulee koulust. katotte töllöö ja surffailette av:lla.
T: punkkari äiti
saada itseeni positiivisemmaksi ajattelemalla, että tämä on etuoikeus ja ei se työssäkäyntikään ole aina herkkua. Mutta omanarvontunto tarttee omaa työssäkäyntiä, miksi en osaa olla tyytyväinen..miksi en osaa päättää-
mahdollisuutta opiskella jotain, mistä olisi etua työnsaannissa, kun palaatte Suomeen? Esim. täydennysopintoja tai kieliä, jos niistä on työssäsi hyötyä. Tai mikä estää hakemasta alan töitä siellä missä olette?
Kuuntele itseäsi. Jos sinne jääminen ahdistaa, kuulostele miksi, mitä ahdituksen sisällä on. Pelkoa, turhautumista vai mitä? Voisiko tätä ahdistusta lieventää jotenkin? Entä mikä ajatuksesta Suomeen palussa ahdistaa? Onko se lasten vieminen hoitoon, pieni asunto, arjen rumba? Kuuntele intuitiotasi. Sen äänen tunnistaa siitä, että oikean päätöksen jälkeen saat mielenrauhan.
Voimia valintaan!
Tässäpä muutama ajatus mikä kirjoituksestasi tulee mieleeni.
1. Jos jäät ulkomaille ja irtisanoudut nykyisestä työstäsi onko sinun myöhemmin helppo löytää tarvittaessa suomesta vastaava työ ?
2. Haluatko tehdä tuota työtä mihin olet opiskellut ? Ja voisitko tehdä sitä / opiskella sitä lisää siellä missä asutte nyt ?
3. Voisitko opiskella nykyisessä asuinpaikassasi jotain uutta ammattia ?
4. Minne haluatte lasten kanssa asettua kun lasten on aika valita koulu ? Onko myöhemmin enää helppoa palata kun lapset ovat juurtuneet (kaverit, harrastukset, kieli) sinne missä nyt asutte ?
5. Ihan vinkkinä ettei täällä suomessakaan työssäkäyvät pienten lasten vanhemmat oikein jaksa/kerkeä välttämättä keskittyä syvempiin ihmissuhteisiin. Naapurin kaveriperheiden kanssa on just ollut juttua kun kaikki valittaa toisilleen esim. kaupassa nähtäessä ettei kerkeä kyläillä tai muuten nähdä edes naapureita. Lapsetkin kun on isompia niin kulkevat itse kavereille. Ja monilla on paljon lasten harrastekuljetuksia ym. jotka vievät toisaalta sitten aikuisten aikaa. Eli vaikka muuttaisitte suomeen niin veikkaisin ettet välttämättä näkisi senkään vertaa kavereita mitä siellä nyt kotiäitinä.
6. Mitä arvostat ? Millaisen lapsuuden haluaisit lapsille ? Minä olen kotona lasten kanssa koska haluan tarjota heille rauhallisen, pitkän ja kiirettömän lapsuuden. Olen ollut kotona jo 7 vuotta yhtäkyytiä mutta enköhän minä vielä löydä jonkun työpaikankin kunhan lapset vähän kasvaa.
Toivottavasti tästä olisi edes pikkasen apua kun mietit miten jatkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos et nytkään viihdy kotona, miten uusi lapsi tilannetta parantaisi? Ja viiden vuoden kuluttua olet joka tapauksessa ollut x vuotta kotona, eikä Suomessa juuri kysellä, oletko ollut sen ajan äitiyslomalla vai tehnyt jotain muuta. Pitkä aika pois töistä ei juuri uraa edistä. Tottakai monet pääsevät pitkänkin ajan kuluttua takaisin vastuullisiin töihin, mutta helppoa se ei välttämättä ole.
Sinuna miettisin, mikä on tärkeää pitkällä tähtäimellä: ulkomailla asuminen ja isompi perhe vai oma ura Suomessa ja vakaampi elämä. Ja toki sen lapsen voi aina Suomessakin hankkia, jos työssä käyminen ahdistaa. ;)
ahdistaa juuri se pieni asunto ja se arjen rumba. Tähän asti olen siis nauttinut kotona olosta, kun olen ajatellut tämän olevan väliaikaista ja palaavani töihin sitten kun kuopus 3v. Oman alan töitä on täällä todella vaikea saada kielen takia ja vaikka kielen oppisikin on työllistyminen epätodennäköistä. Ajatus siitä, että olen ollut kotona 5 v tekemättä ns mitään on todella pelottava. Nyt kun ajattelin, että ollaan täällä vain se 2 v olen nauttinut juurikin tuosta kiireettömyydestä mutta se kaksi vuotta siihen lisää ja irtisanoutuminen tuntuvat uskomattoman ahdistavilta ajatuskselta. Miehen mielestä ilam muuta voisi tänne jäädä.
Suomessa myös sisarukset, vanhemmat , joita täällä ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kielteiset asiat hetkeksi sivuun niin mikä vaihtoehto tuntuu intuitiivisesti oikealta?
Heips, täällä aika lailla vastaavassa tilanteessa oleva. Itse haluaisin Suomeen ja mies jäädä ulkomaille. Ahdistaa ihan hirveesti tilanne. Mulla kans suomessa duuni odottaa, lasten kanssa täällä hoitovapaalla. Suomessa saataisiin molempien palkalla saman verran käteen ja siellä olisi eläminen kalliinpaa. Sanoisin että menkää vaan Suomeen jos mieskin suostuvainen, vaikeempaa se on sitten taas 5v päästä. Kuuntele itseäsi ja intuitiotasi, raha ei oo kaikki!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihan sisintä, niin haluun suomeen ja ns. tavalliseen elämään..mutta toinen ääni mun sisällä hokee, että kadut myöhemmin, jos et jää ja olet etuoikeutettu ja hassaat tässä nyt minkäänlaisen vaurastumisen eli talon tai asunnon hankkimen mahdollisuuden. ja että kyllä jotain työtä aina löytyy.
siis tuo 3.lapsi ois mun mahdollisuus pitää nykyinen työpaikka suomessa. eli jäädä taas äitiyslomalle ja hoitovapaalle.
kannattaa miettiä sitä lasta tarkasti, jos et oo varma haluatko sitä, mutta jos lapsi sinäänsä kiinnostaa niin siitä vaan... Ja voisiko vanhempaa laittaa johonkin kerhoon tai "esikouluun" tai muuhun, riippuen missä asutte. Auttaisi sitten kun on vauvan kanssa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin uskon, että tuo Suomeen paluu -vaihtoehto on se, joka tekisi sinut onnelliseksi ja olisi sinun kannaltasi ns. oikein. Jos päätät muista syistä toisin (minkä kyllä ymmärrän) niin muista että teet sen tietoisena tästä, ettet katkeroidu.
ihan sisintä, niin haluun suomeen ja ns. tavalliseen elämään..mutta toinen ääni mun sisällä hokee, että kadut myöhemmin, jos et jää ja olet etuoikeutettu ja hassaat tässä nyt minkäänlaisen vaurastumisen eli talon tai asunnon hankkimen mahdollisuuden. ja että kyllä jotain työtä aina löytyy.
siis tuo 3.lapsi ois mun mahdollisuus pitää nykyinen työpaikka suomessa. eli jäädä taas äitiyslomalle ja hoitovapaalle.
mut haluaisin sen seesteiseen elämäntilanteeseen suomeen ja jos suomeen mennään siis asutaan pienessä asunnossa sit mahd.kolmen lapsen kanssa.
tuon keskimmäisen voi saada jonkinlaiseen eskariin kyllä muutamiksi tunneiksi päivässä jossain vaiheessa-
ap