liikaa työtä

Etkä edes sisääntekoja?

Minä en ainakaan tee minuuttiakaan ylitöitä, vaikka muut tekee säännöllisesti. Syynä tähän on se ettei ylitöitä korvata meille mitenkään! Niin kovaa työmoraalia ei mulla ole, että tekisin töitä ilmaiseksi.

eli joskus pitää olla tekemättä, mutta kysymys kuuluukin, että MILLOIN? Kun tekemistä tuntuu riittävän. ap

Minä en ainakaan tee minuuttiakaan ylitöitä, vaikka muut tekee säännöllisesti. Syynä tähän on se ettei ylitöitä korvata meille mitenkään! Niin kovaa työmoraalia ei mulla ole, että tekisin töitä ilmaiseksi.

lyhyempää päivää, mutta kysymys kuuluukin että lähinnä milloin kun niin paljon toimintaa tuntuu olevan ja matkaa pukkaavan.

ap

Noniin. Haukkukaa kommunistiksi, moittikaa sosiaalidemokraatiksi, mutta älkää poratko enää sen jälkeen kun luette tämän:



Ennen vanhaan oli olemassa ammattiliitot. Niiden idea oli, että työntekijät pitävät puoliaan yhdessä. Homma taisi joillain aloilla karata käsistä, ja ammattiliitot muuttuivat työntekijöiden palkannostatus- ja rahanlypsyautomaateiksi. Viime vuosina näitä yhdistymisen etuja ovat käyttäneet ne, joilla asiat ovat muutoinkin hyvin: lääkärit, lentäjät, lennonjohtajat, sairaanhoitajat ja niin edelleen.



Liittotason työehtosopimuksia ollaan hautaamassa. Aikanaan liitot sopivat tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun perustuen eri olojen palkat suunnilleen. Idea oli, kunkin alan ja jopa valtakunnan laajuisesti sovitaan, mitä töistä maksetaan. Tarkoitus oli, että työntekijät eivät pumppaa palkkojaan niin ylös, että yritykset joutuvat sen takia vaikeuksiin, eikä työnantaja paina palkkoja niin alas, että tekijät ovat ongelmissa.



Ammattiliittoa ja työpaikan työntekijöitä edusti työpaikalla luottamusmies. Oman mielikuvani mukaan semmoinen punakka, tanakan vasemmistolainen, hiukan kovaääninen keski-ikäinen mies. Hänen tehtävänsä oli huolehtia, että palkattomista ylityötunneista tosiaan puhutaan ääneen. Ja että jos ei, niin hänellä oli mahdollisuus pyytää liitosta vaikka lakimies selvittelemään asiaa työnantajan kanssa.



Joidenkin alojen tekijöiden kohtuuttomien vaatimusten ja typeryyksiin asti menneen yksilöllisyyden takia ammattiliittojen merkitys on vähentynyt. Hanttimiehetkin äänestävät kokoomusta. En tosin tiedä, miksi. Ehkä se tuo tunteen menestyjiin liittymisestä.



Yksittäistä työntekijää ei voi syyllistää, vaikka tämänkin ap:n pitäisi tajuta, että vaikka hän olisi kuinka yksilöllinen ja uskoisi olevansa oman onnensa seppä, työmarkkinoiden kynsissä on hän ypö yksin. Ani harva tekijä millään alalla on niin kova, että pystyy neuvottelemaan täysin tasapuolisesti työntekijän kanssa.



En oikein osaa sanoa kuin että ilmaisten tai vaillinaisesti korvattujen ylituntien hyväksyminen on ap:n ja hänen työkaveriensa yhteistä saamattomuutta. Porukalla siellä pelätään, että jos aletaan vaatia sitä mitä sopimuksessa sanotaan, ollaan kilometritehtaalla. Tai että se lentää ensimmäisenä firmasta, joka avaa suunsa. Älkää olko lampaita: jos firmassa tulee yt-neuvottelut, joku lentää joka tapauksessa. Jos puhallatte yhteen hiileen, voitte saada aikaan myös kaikkia työntekijöitä edes jotenkin tyydyttävän sopuratkaisun.



Tuliko tämä asia selväksi? Ärsyttäviä asoita voi joko sietää tai pyrkiä muuttamaan. Ja yksin niitä ei tuossa tapauksessa voi muuttaa. Täällä av-palstalla asia ei ratkea.