kirjoitin tänne eilen,ja vastauksista päätellen täällä palstailee katkeria lähiäitejä
joiden mies on aikanaan lähtenyt toisen naisen matkaan.Kylläpä tuli typeriä vastauksia kuinka olen kateellinen jos isä ostaa lapselleen kalliin lahjan.Sillä että lahja on n. puolet € mitä kk jää käteen,niin kateus siitä on kaukana,ehkä yritän olla se järkevä aikuinen.
Juttelin miehen kanssa eikä mies ollutkaan luvannut sitä lahjaa,vaan sanonut että katsotaan nyt ja ehkä.
No onneksi,tuleehan noita synttäreitä ja nyt on ainakin tiedossa mitä lapsi haluaa,ei tarvi sitä turhaa krääsää ostaa.
Kommentit (31)
Provokaatio on oivallinen tapa testata omia mielipiteitään. Myötäilemällä tämä ei ole mahdollista.
mutta vähän säälittää lapsi jolle se kamera jo luvattiin. Miehes sais vähän miettiä näitä asioita.
mutta vähän säälittää lapsi jolle se kamera jo luvattiin. Miehes sais vähän miettiä näitä asioita.
nyt vaivaa- mä en ole "katkera lähi" mutta mun mielestä silti on pöyristyttävää se lapsellisuus ja itsekkyys millä nämä uudet vaimot väheksyy niitä jo olemassaolevia lapsia. On ollut ihan oma valintasi ottaa mies jolla on lapsia ja samoin hankkia hänen kanssaan lisää lapsia vaikka raha näköjään on tiukassa. Eli tilanteesi on oma valintasi. Lapsilla ei ole samaa mahdollisuutta valita. Sen sijaan että tuijotat omaa napaasi opettele kunnioittamaan ja arvostamaan lapsia joiden kanssa olet tekemisissä. Olethan jo tuohon lähtiessäsi tiennyt ettei kaikki miehen rahat kuulu sulle. tai sun "lähi"-perheelle. Ymmärrän et tilanne herättää kaikenlaisia tunteita, eikä kaikki ole helppoja, mutta se ei vähennä aikuisen vastuutasi.
Mutta käy sääliksi joskus näitä uusperheen miesten edellisen liiton lapsia.
Näille lapsille pitää riittää minimielarit ja mitään ei saa ostaa ja laittaa. Mutta miehen pitää silti maksaa uuden vaimon edellisen liiton lasten kulut ja lahjat ja vaatteet ja harrastukset. Niin ja tietenkin yhteisiä rakkausrusinoitakin pukataan muutama peräkkäin, ettei uusioperheen äidin tarvitse lähteä töihin vaan voi olla hoitovapaalla.
Lapset huomaavat eriarvoisuuden ja ovat katkeria isälleen. Siitäkös uusiovaimo on tyytyväinen kun näppärästi pääsee edellisen liiton lapsista eroon.
Juuri näin. Niin totta kun vaan olla voi. Valitettavasti.
ymmärtänyt mitä halusit tällä viestillä sanoa, mutta riippumatta avo- tai aviopuolisoiden elätysvelvollisuudesta, minusta olisi edelleen erittäin kiusallista ja noloa puuttua puolisoni ostoksiin omalle lapselleen, ETENKIN jos puolisoni yleensä elättäisi minua edes osittain. Luulenpa että tuossa tilanteessa pikemminkin yrittäisin kannustaa häntä ostamaan kalliin lahjan, etten vaikuttaisi ahneelta.
(edelleenkin olen sitä mieltä, että lasten/nuorten ei tarvitse saada mitä tahansa kalliita lahjoja, mutta tuo ylläkuvattu on eri asia).
avopuoliso on velvollinen elättämään köyhemmän puoliskonsa,mutta vain siinä tapauksessa jos köyhempi saisi yhteiskunnan tukia.Mutta jos rikkaammalla on lapsi niin silloin en saisi siipeillä,vaan olemmekin eri taloudet kuin taikaiskusta?Samoin päiväkoti on saatanasta taaperolle,mutta jos töihin meno auttaisi etälasta saamaan lahjansa,niin silloinhan se on ymmärrettävää?
ostamasta mitään,missä niin sanoin?Ja jos et ymmärrä,että minun rahat on myös mieheni ja toisinpäin niin et varmaan ymmärrä sitäkään,että yhteistalous tarkoittaa isompia hankintoja tehtäessä molempien suostumusta.
Eikä meidän kummankaan kuulu olla kiitollisuuden velassa toisillemme,ja olenkin ehdottanut miehelle kotiin jäämistä koska haluan itse töihin.
Elatusmaksuihinhan tämä tietysti vaikuttaisi,joten se on vielä harkinnassa.
Ei se kyllä miehen maksamiin elatusmaksuihin vaikuttaisi ainakaan vähentävästi jos sitä ajattelet.
Ja edelleen, minusta sinä vaikutat vain katkeralta uudelta vaimolta jonka asennevamma miehen edellisen liiton lasta kohtaan paistaa ja kauas.
on parempi kuin jotain halpaa roskaa. Ehkä lapsi sillä kamerallaan kuvaa teidänkin yhteistä vauvelia. Säästää pitkän pennin kun ei tarvitse mennä valokuvaamoon. Voihan tuosta tulla vaikka ammatti lapselle. Ensi jouluna tai synttäreinä sitten lahjaksi vaan karkkipussi.
että olisit kieltänyt. Kirjoitin vain ja ainoastaan siitä, mikä tuntuu olevan oikein ja kunniallista tuossa tilanteessa.
ostamasta mitään,missä niin sanoin?Ja jos et ymmärrä,että minun rahat on myös mieheni ja toisinpäin niin et varmaan ymmärrä sitäkään,että yhteistalous tarkoittaa isompia hankintoja tehtäessä molempien suostumusta.
Eikä meidän kummankaan kuulu olla kiitollisuuden velassa toisillemme,ja olenkin ehdottanut miehelle kotiin jäämistä koska haluan itse töihin.
Elatusmaksuihinhan tämä tietysti vaikuttaisi,joten se on vielä harkinnassa.
jota sitten viedään sinne isän uuteen perheeseen, näytetään pienemille, saadaan ne huutamaan ja kirkumaan, kun heillä ei jotain ihanaa ole. Ja kas, siellä se uusperheen äiti sitten joutuu selittämään omille lapsilleen, miksi nämä eivät saa omaa läppäriä, kosketusnäyttöistä kännykkään, matkalle DVD-soitinta jne. Ja niihinhän ei isin uudet lapset koske, koska minä olen ne ostanut!
Harmi, että miehen esikoinen saa joululahjoja tonnilla, miehen muut lapset joutuu tyytymään paljon vähempään. Onhan se väärin, mutta se kasvattaa. Niitä lapsia. Joille on mukava näyttää kuvia vaikka legolinnasta tai nukkekodista.
mutta vähän säälittää lapsi jolle se kamera jo luvattiin. Miehes sais vähän miettiä näitä asioita.
nyt vaivaa- mä en ole "katkera lähi" mutta mun mielestä silti on pöyristyttävää se lapsellisuus ja itsekkyys millä nämä uudet vaimot väheksyy niitä jo olemassaolevia lapsia. On ollut ihan oma valintasi ottaa mies jolla on lapsia ja samoin hankkia hänen kanssaan lisää lapsia vaikka raha näköjään on tiukassa. Eli tilanteesi on oma valintasi. Lapsilla ei ole samaa mahdollisuutta valita. Sen sijaan että tuijotat omaa napaasi opettele kunnioittamaan ja arvostamaan lapsia joiden kanssa olet tekemisissä. Olethan jo tuohon lähtiessäsi tiennyt ettei kaikki miehen rahat kuulu sulle. tai sun "lähi"-perheelle. Ymmärrän et tilanne herättää kaikenlaisia tunteita, eikä kaikki ole helppoja, mutta se ei vähennä aikuisen vastuutasi.
lähiäipät onkaan niille uusilla puolisoille joihin saattaa mennä jopa miehen rahoja,jotka tietysti itsekkään lähiäidin mielestä kuuluisi hänen lapselleen.Eikö teille mikään riitä?
Katkeraahan se on jos miehen elatuskyky laskee uusien lapsien myötä.
Kerropas millähän tavalla väheksyn lasta?Olemme miehen kanssa iloisia että lapsi haluaa tällaisia harrastaa(harrastaa muutakin)eikä notku missään nuopparin nurkalla kaljaa kittaamassa,mutta jos olisi oma lapsi niin varmasti sanoisin että katsotaan sitten kun on sitä rahaa enempi.Ja luulen että tässä käy juurikin näin.
[i Katkeraahan se on jos miehen elatuskyky laskee uusien lapsien myötä.
[/quote]
Minusta on naurettavaa että uusien lapsien pukaaminen uuteen suhteeseen vähentää elatusvelvollisuutta aiempien alpsien suhteen. Kyllä jokaisen on ihan itse mietittävä onko varaa tehdä enempää lapsia vai ei! EI ole miehen ex-puolison velvollisuus elättää teidän rakkaudenhedelmiänne ja sitähän se juuri tarkoittaa mikäli elatusmaksut uusien lapsien myötä laskevat. Kyllä mekin ydinperheessämme joudumme miettimään montako lasta meillä on varaa tehdä, kas kun me ei voida sysätä vanhemmsita lapsista elatusvelvollisuutta jollein muille. Toki me keskustelemme mihin asti voimme tinkimisessä mennä mikäli lisää lapsia tulee, mutta kysyttekö te ex-puolisolta käykö hänelle että hän tästä eteenpäin vastaa yksin suuremmasta osasta etälapsen menoista? Tuskinpa... Aika vähään ne lähiäidit joutuvat tyytymään, monesti minimielarit ja tapaamismäärät kanssa. Näin teki minunkin isäni ja äitipuoleni, kunnes sitten erosivat viimein mutta eipä minua kiinnostanut enää vierasta ukkoa siinä vaiheessa tavata.
ostamasta mitään,missä niin sanoin?Ja jos et ymmärrä,että minun rahat on myös mieheni ja toisinpäin niin et varmaan ymmärrä sitäkään,että yhteistalous tarkoittaa isompia hankintoja tehtäessä molempien suostumusta.
Eikä meidän kummankaan kuulu olla kiitollisuuden velassa toisillemme,ja olenkin ehdottanut miehelle kotiin jäämistä koska haluan itse töihin.
Elatusmaksuihinhan tämä tietysti vaikuttaisi,joten se on vielä harkinnassa.