Kokemuksia kansainvälisestä koulusta Suomessa
Poikani on nyt eskarissa, englanninkielisessä. Päiväkoti (jossa myös eskari) on kansainvälinen, pienempien lasten ryhmät ovat suomenkielisiä, mutta jo 4-vuotiaana pääsääntöisesti toimitaan englanninkielellä. Nyt eskarissa kieli on täysin englanti. Asumme pääkaupunkiseudulla. Kielikoe kansainväliseen kouluun tulee tammikuussa, jonka perusteella joko päästään kansainväliseen kouluun tai sitten ei. Puhumme kotona vain suomea, joten pääsy ko. kouluun ei ole "itsestään selvää". Kasvatuskeskustelun jälkeen aloin tosissani miettiä että jos lapsi pääsee kv-kouluun niin mitä kaikkea se tuo tullessaan. Mahdolliset jatko-opinnot on kaikki suoritettava sellaisessa oppilaitoksessa jossa on eng.kielisiä linjoja, vai miten on? Kuulisin mielelläni kokemuksia. Englanninkielisiä lukioita on kyllä, mutta jatko-opiskelupaikkoja ei niinkään paljoa, ainakaan eri vaihtoehtoja. Onko kenelläkään kokemusta esim. siitä että lapsi on käynyt engkieliset koulut esim. lukioon asti mutta sitten mennyt suomenkieliseen yliopistoon/ammattikorkeakouluun/opistoon tms.? Kaikki kommentit ovat tervetulleita, kiitos etukäteen!
Kommentit (7)
Riippuen siita, mihin "kans.valiseen" kouluun olet lastasi harkinnut laittavasi, mieti sellaista nakokohtaa, etta esim. Hgin Ruoholahden kans.valinen koulu: oppilasaines vaihtuu hirvean usein, luokka ei pysy samana valttamatta edes ekaa vuotta. Kaveripiiri vaihtuu tasaseen tahtiin, se voi olla rikkaus tai ongelma, riippuen lapsesi persoonallisuudesta.
Itse mietimme Ressun ala-asteen engl.kielista luokkaa. Siella kuulemma vaihtuvuus ei ole suuri ja luokalle on vaikea paasta 1. luokan jalkeen, koska oppilasvaihtuvuus on niin vahaista.
Itsekin maalaisjärjellä ajatelleena kuvittelisin että jos käy englanniskielistä koulua tiettyyn pisteeseen asti niin kotikieli suomi antaisi kuitenkin valmiudet opiskella jatkossa myös suomenkielisissä oppilaitoksissa. Kasvatuskeskustelussa opettajat kuitenkin sanoivat, että välttämättä osaaminen suomenkielellä ei ole niin hyvää että selviytyisi suomenkielisestä jatko-opinnosta. Tarkoitti lähinnä termien omaksumista molemmilla kielillä, ehkä myös matikka yms. Lisää kokemuksia kuulisin.
Kiitos kolmoselle, tuo oli hyvä pointti. En edes ajatellut tuota vaihtuvuutta. Varmasti perheitä muuttaa kesken lukuvuotta Suomeen ja pois Suomesta.
ap
Itsekin maalaisjärjellä ajatelleena kuvittelisin että jos käy englanniskielistä koulua tiettyyn pisteeseen asti niin kotikieli suomi antaisi kuitenkin valmiudet opiskella jatkossa myös suomenkielisissä oppilaitoksissa. Kasvatuskeskustelussa opettajat kuitenkin sanoivat, että välttämättä osaaminen suomenkielellä ei ole niin hyvää että selviytyisi suomenkielisestä jatko-opinnosta. Tarkoitti lähinnä termien omaksumista molemmilla kielillä, ehkä myös matikka yms. Lisää kokemuksia kuulisin.
Ja pitää ottaa huomion, että yleensä ne yläkouluaikana lukevat jo lehtiä ja katsovat televisiota jne, mistä terminologiaa myös kertyy. Esim matematiikka on niin abstraktia, että sen ymmärtäminen ei ole kielestä kiinni.
Koulun opettajilla on sitten myös kokemusta siitä, että lapsen koti ei ole suomenkielinen tai on kaksikielinen. TÄllöin suomenkielisen osaamisen kehittyminen on hankalampaa.
Mun kokemukset on tosin lähinnä piireistä, joissa todellisia vaihtoehtoja ei ole: asutaan lasten kouluiän aikana niin monessa maassa, että kansainvälinen koulu on ainoa tapa ylläpitää jotain jatkumoa. Meillä ja meidän tuttavapiirissä myös kotitaustat ovat sellaisia, että oman kotikieli kyllä väistämättä kehittyy opiskelukuntoiseksi.
Me ollaan miehen kanssa molemmat opiskeltu paljon ja tytöllä on hyvät kielelliset taidot suomen kielessä. En siis jaksa uskoa että kovin suurta ongelmaa tulisi suomen kielen kanssa olemaan, jatkossakaan. Eskariryhmässä on monta lasta joiden kotikieli on suomi-englanti tai jotain aivan muuta, mutta myös useita täysin suomenkielisen perheen lapsia. Meillä kotona myös luetaan paljon ja tyttö lukee ja kirjoittaa jo suomeksi aika hyvin. Täällä Suomessa kun on vaihtoehtona myös se suomenkielinen koulu niin tulee tässä pohtineeksi tätä valintaa. Tottakai olisi rikkaus jos tässä kohtaa hieman vahingossa ("jouduttiin" aikanaan tähän kv-päiväkotiin) oppisi myös englannin kunnolla, joten koulutus kannattaisi hyvödyntää.
ap
Itsekin maalaisjärjellä ajatelleena kuvittelisin että jos käy englanniskielistä koulua tiettyyn pisteeseen asti niin kotikieli suomi antaisi kuitenkin valmiudet opiskella jatkossa myös suomenkielisissä oppilaitoksissa. Kasvatuskeskustelussa opettajat kuitenkin sanoivat, että välttämättä osaaminen suomenkielellä ei ole niin hyvää että selviytyisi suomenkielisestä jatko-opinnosta. Tarkoitti lähinnä termien omaksumista molemmilla kielillä, ehkä myös matikka yms. Lisää kokemuksia kuulisin.
Ja pitää ottaa huomion, että yleensä ne yläkouluaikana lukevat jo lehtiä ja katsovat televisiota jne, mistä terminologiaa myös kertyy. Esim matematiikka on niin abstraktia, että sen ymmärtäminen ei ole kielestä kiinni. Koulun opettajilla on sitten myös kokemusta siitä, että lapsen koti ei ole suomenkielinen tai on kaksikielinen. TÄllöin suomenkielisen osaamisen kehittyminen on hankalampaa. Mun kokemukset on tosin lähinnä piireistä, joissa todellisia vaihtoehtoja ei ole: asutaan lasten kouluiän aikana niin monessa maassa, että kansainvälinen koulu on ainoa tapa ylläpitää jotain jatkumoa. Meillä ja meidän tuttavapiirissä myös kotitaustat ovat sellaisia, että oman kotikieli kyllä väistämättä kehittyy opiskelukuntoiseksi.
oppilaitokseen vaan omat sisäänpääsypisteet riittävät. Se ei mitenkään rajaa opetuskieltä - ainoa, mikä sitä rajaa, on se, mitä kieliä nuori siinä vaiheessa osaa. Suomenkielisestä kodista tuleva nuori taatusti osaa suomea tarpeeksi pärjätäkseen keskiasteen koulusta. Mutta jos oeptusta on siihen asti seurannut englanniksi tai ranskaksi, voi hyvin pärjätä myös niillä kielillä.
Kansainväliset koulut ja tavallinen suomalainen peruskoulu tuottavat tasan saman jatko-opintokelpoisuuden suomen keskiasteen kouluihin ja ulkomailden vastaaviin kouluihin. Kansainvälisestä koulusta saa automaattisesti akreditointitodituksen, joka kertoo suomalaisille (ja muillekin) oppilaitoksille, minkä tasoisesta koulusta on kyse. Samanlainen paperi kertoo ulkomaille, minkä tasoinen laitos suomalainen peruskoulu on verrattuna heidän koulusysteemiinsä ja ulkomailta suomeenmuuttaville, minkätasoinen sikäläinen koulu on ollutsuom nsysteemiin verrattuna. Ulkomaille tai ulkomailta muutttaessa nämä paperit pitää hankkia erikseen, kv-koulusta ne saa automaattisesti.