Nyt anopilla on aikaa lapsenlapsille ja koirille

Silloin kun meidän lapset olivat pieniä, sitä aikaa ei ollut kun isovanhemmat mieluummin kiertelivät Eurooppaa. Nyt kun reissaus on loppunut, anoppi auttaa toista poikaansa, joka perusti perheen vasta yli nelikymppisenä, ja lähtee lapsenhoitajaksi aina kun on kouluista tai hoidosta on vapaata. Samalla pääsee ulkomaille ja siitä on kiva puhua jumppakavereiden kanssa.



Monen mielestä olen kateellinen. No niin olenkin, kun muistelen miten noina aikaisempina vuosina saattoi kerran kesäkaudessa tulla kortti jostain, että on niin kova ikävä lapsenlapsia. Oma valintahan se on, pistääkö ykköseksi reissaamisen vai lastenlasten seuran. Vähän kyllä tuntuu, että olisko ääni kellossa ollut toinen, jos mekin oltais asuttu Suomen ulkopuolella. Eikä anopin tytärkään tyytyväinen ole, kun anoppi menee hoitamaan poikansa koiraa samaan aikaan kun kälyn lapsella on ylppärikirjoitukset ja käly miehineen reissulla ja anopin piti mennä huolehtimaan lapsesta :D