Mä olen todella mukava ja hyväsydäminen ihminen vrt. moniin muihin!
Tällä palstalla sen huomaa. Esim. tuo foolihappoketju. Luin aamulla Hesaria, jossa joku äiti kertoi saaneensa vammaisen lapsen ja syyttää siitä itseään ja osin myös terveydenhuoltoa, kun ei ollut saanut infoa, että pitäisi syödä foolihappoa jotta ei tulisi sitä hermostoputken sulkeutumishäiriötä.
Mulle tuli ekana sellainen empatiatulva, että voi äitiparkaa, ei syyttäisi itseä. Vammaisen äitinä on rankkaa ja triplasti vaikeampaa jos syyttää itseään ja jossittelee asiasta, josta ei ole tiennyt.
Ja mitä tekee paskamaiset av-vammat? No tietysti vittuilee, että onpas siinä yksinkertainen tyyppi, kun ei sitä tiennyt jne..!
SIIS JÄRKYTTÄVÄÄ, miten ILKEITÄ JA PAHANSUOPIA IHMISET VOI OLLA! Vammaisen lapsen äidille.
Tiedän, että muitakin empaattisia ja mukavia ihmisiä on, mutta välillä tuntuu, että liian vähän. Peukut kaikille, jotka on hyväsydämisiä :)!
Kommentit (7)
Niinpä. Herkkänä ihmisenä pahansuopuus, ilkeys ja välinpitämättömyys surettaa, usein! Samaa kokee esim. työpaikoilla,missä välillä tuntuu että etsimällä etsitään syytä valittaa selän takana ja nostetaan draamaa pikkuasioista, kuin lauma kaakattavia kanoja. Mulla on tapana neuvoa ja auttaa, jos joku tekee virheen, ei haukkua selän takana. Inhottavaa.
Pidän itseäni ihan tavallaisen tallukkana, mutta vähitellen tajunut olevani tavallista empaattisempi, ymmärtäväisempi, suvaitsevainen, ja mukava ihminen.
Olen ehkä liiankin kiltti. En pidä toisten ihmisten haukkumisesta, seläntakana pahaa puhumisesta, ilkeämielisestä juoruamisesta jne. En ymmärrä mitä ihmiset siitä saavat!!!
En myöskään tajua, sitä että kateuden kohdetta alennetaan ja arvostellaan? Miksi? Olen itse kokenut myös kateutta, mutta se on mielestäni minun itseni ongelma, eikä aihauta minussa mitään inhoa, arvostelua tai muuta negatiivista tunnetta kateudenkohdetta kohtaan??
Haluan aina itse lähtökohtaisesti ymmärtää toisia ihmisiä, heidän tekemiään tavallisia, epätavallisia elämänvalintojaan jne. Tietenkään en ymmärrä mitään naistenhakkaajia, rikollisia, lastenheitteillejättöä jne.
En halua korottaa itseäni, se ei tässä vuodatuksessa ole se pointii, vaan se, että lähinnä ihmettelen miksi monet muut ihmiset ovat niin negatiivisia?? Miksei voi ymmärtää ja hyväksyä lähimmäiset? Mikä siinä on niin vaikeaa? Haluaisin tähän vastauksen.
että työpaikallani olen myös se joka aina auttaa muita arvostelun sijaan. Tunnistan edellisen komentoijan jutusta niin itseni, olen itse aika herkkä ja tunteellinen, joten siksi minun on ehkä vaikea käsittää "kovien ja negatiivisten" ihmisten ikävää asennetta toisiin ihmisiin.
Minäkin olen mukava.
Pidin silti foolihappo-ketjua foolihappo-ketjuna. Oliko ketju sitten muka teidän mukaanne ketju vammaisesta lapsesta ja äidin panettelusta?
Mielestäni ketjussa puhutaan foolihaposta, eikä siitä miten joku ei ole asiasta "tyhmänä" kuullut. Ja että asiaan on kiinnitetty viime aikoina vähän enemmän huomioita ja että jotkut olivat asiaan jo törmänneetkin.
itsensä kanssa,ja tyytyväinen omaan elämäänsä, elämänvalintohinsa ja itseensä, eivät arvostele niin herkästi muita.
Sellainen ihminen, jolla on käsittelemättömiä asioita itsensä ja elämänsä kanssa, on juuri sellainen joka helposti kiinnittää huomion ympäristöön silloin juuri, kun pitäisi käsitellä niitä omia asioita elämässään.
Jos olet tyytymätön, onneton, katkera, vihainen jostakin asiasta elämässäsi, helpottaa itseä, kun löytää jonkun asian, tai ihmisen, jota arvostella ja halveksia... Siirretään siis se oma turhautuminen johonkin muuhuh.
Onnettomat ihmiset ovat niitä jotka aina haukkuvat ja arvostelevat muita. Sääli heitä
että suurin osa ihmisistä on ihan ystävällisia ja hyväntahtoisia, mutta ne pahantahtoiset ääliöt vaan tuppaa olemaan jatkuvasti esillä. Tälläkin palstalla näitä ilkeitä vastauksia tehtailee luultavasti aika pieni joukko.
Tällä palstalla olen monesti pahoittanut mieleni siitä ihmisten pahansuopuudesta.
Täällä se korostuu monessa asiassa. :(