voisitko olla 3 kuukautta erossa lapsestasi/lapsistasi niin ettet kuulisi heistä mitään
tuona aikana? siis vapaaehtoisesti? tai jos et, miltä ajatus tuollaisesta tuntuisi?
Kommentit (25)
mutten bb:n takia siihen rupeaisi. Ovat jo lukioikäisiä molemmat.
Isommasta eli 10 vuotiaasta voin jo olla viikon -kaks niin että kuitenkin juttelen hänen kanssaan päivittäin. Mutta en edes tuota aikaa jos ei olisi mitään yhteyttä.
Pienemmästä eli taaperosta voin silloin tällöin olla erossa yhden yön, kaksi olisi ihan maksimi.
En missään nimessä voisi. Tosin en voisi olla noin kauaa erossa oikein kenestäkään elämässäni vakituisesti olevasta henkilöstä. Kieltämättä olen melkoisen läheisriippuvainen, mutta olisi ihan mahdotonta kuvitella, etten kuulisi äidistäni, isästäni, veljestäni, miehestäni, mummostani jne. noin pitkään aikaan mitään. Saati nyt sitten lapsesta!
En vaan vois.
Juuri tänään keskustelimme siitä kun kaverit alkavat olla tärkeitä ja pyysin jopa anteeksi jos pidän "remmiä" liian kireällä vielä. Ei kuulemma ollut liian kireällä ;)
voisi missään tapauksessa olla edes päivää erossa ilman mahdollisuutta soittaa tmv lapsilleni ja tarkistaa että kaikki on hyvin ja toivottaa ainakin hyvät yöt ennen nukkumaan menoa... Viikon voisin ihan maksimissaan olla poissa lasten luota jos olisi pakko mutta silloinkin pitäisi saada soitettua ym. En voi ymmärtää näitä bb-äitejä.. Järkkyä..