Yökyläily; paska puhetta tuo yksi yö per ikävuosi

Miksi turhaan tuhota lapsen turvallisuudentunne vain siksi, että isi saa vapaasti pimppaa?

En antaisi 1-vuotiastani mistään hinnasta yökylään. Ihme sääntö...

2v laitettiin mummulaan viikoksi ja vanhemmat etelänlomalle. Nyt ne ihmettelee "mitä siellä hoidossa oikein on tapahtunut kun ei tää nuku enää öisin vaan kiljuu kahden tunnin välein??". Olé!

meillä oli aikanaan 1- ja 3-vuotiaat kaksi viikkoa isovanhemmilla hoidossa lomamme aikana. Ei jäänyt traumoja.

Hykäämiskokemusten seuraukset näkyvät usein vasta aikuisiässä.

vanhempien lomaillessa ja ihan pienestä pitäen. Meillä olikin ja on edelleenkin loistavat välit isovanhempiin; nykyään enää mummu elossa.



Noista lomista on meille jäänyt aivan ihania ja mahtavia muistoja eikä ole traumoista tietoakaan.



Samoin toimimme nyt itse vanhempina; lapsilla on loistavat suhteet sekä isovanhempiin että vanhempien sisaruksiin.



Kyse on aika paljon myös siitä, kuinka vanhemmat itse toimivat eli jos hössötetään ja jauhetaan oliko ikävä ja tuleeko ikävä ja kyllä äidillä on ikävä jne ja soitellaan joka ilta ja kerrotaan kuinka on ikävä niin totta pirussa ei koko ajasta muisteta muuta kuin, etä oli kova ikvävä. Pitää antaa mahdollisuus muuhunkin kuin ikävöintiin ja sen kuulemiseen; ikävä on loppujen lopuksi negatiivinen ilmaus eikä suinkaan kannusta tai tue.

asiantuntija koskaan tuollaista ole minään syvimpänä totuutena tuonut julki.



Ainakin itse olen lukenut sen eri asiantuntijoiden kirjoittamana sen suurinpiirtein muodossa "keskimääräisen lapsen turvallisuudentunne ei horju, jos hän on erossa ensisijaisesta hoitajastaan vuorokauden/ikävuosi". Tarkoittaa siis sitä, että on lapsia, joiden turvallisuudentunne saattaa horjua jo tuosta sekä niitä, joiden ei horju siitä tai pidemmästäkään ajasta.



Itse en lähtisi huvinpäiten kylmiltään kokeilemaan, mihin ryhmään oma lapsi kuuluu...



"Paskapuheeksi" ei kyllä tuo ap:n siteeraama asiantuntija tuota ohjeistusta sanonut. Hän vain korosti, ettei se ole mikään ehdoton sääntö (onko joku todella luullut niin?), vaan lapset ovat erilaisia.

lapsen ja perheen mukaan hiukan soveltaa. Mammat nyt vaan ottaa kaiken ihan kirjaimellisesti. Minusta tuo on kyllä varsin hyvä ohje, ihan järjelläkin ajateltuna.

yötolkulla. Johan tuo 7-vuotias olisi nyreänä siitäkin, jos me päästäisiin johonkin löhölomalle ja hän ei. Mukaanhan tuo haluaa.



Vanhempi lapsista (7) on erittäin kiintynyt meihin, siis ihan poikkeuksellisen perhekeskeinen lapsi päiväkodinkin mukaan. Kävi päiväkodissa reippaasti ja nyt koulussa, mutta me ja koti on se tärkein ja aina haluaa olla täällä ensisijaisesti. Nuorempi lapsi taas tykkää mummusta, mutta ei syö siellä lainkaan. Ikävähän tuonkin olisi, jos sinne jätettäisiin pitkiksi ajoiksi.



Eli meillä mennään niin, että lapset käy harvoin yökylässä. Vanhempi on nyt alkanut käydä kavereillaan, mutta mummulla ovat yötä vain, jos on ihan pakko.

Hykäämiskokemusten seuraukset näkyvät usein vasta aikuisiässä.

Mistähän meinaat, että pystyy päättelemään, että jokin aikuisiän "ongelma" johtuu siitä, että ko. henkilö on viety pienenä joskus pariksi yöksi yökylään vaikka isovanhemmille? Hyljätä voi monella muullakin tavalla.

sinänsä ihan hyvä sääntö, mitä jokainen voi "muokata" sitten omaan perheeseen. jokainen tuntee lapsensa kuitenkin parhaiten. meidän vanhemmat lapset ovat pienestä pitäen hurjan reippaita ja iloisina jäivät mummolaan jo 1 vuotiaana ja jo 2-vuotiaasta lähtien halunneet itse jäädä yökylään 1-2 yöksi. Nuorimmainen on taas hirveän ujo ja herkka.. ollaan yritetty olla äidistä erossa n. 2tuntia kerrallaan tutun mummon luona, mutta edelleen 1,5 vuoden ikäisenä tästä seuraa aina seuraavana yönä itkuja ja heräilyjä.. joten selvästi ei ole vielä vamis yökyläilyyn... joten ei jätetäkään.

Lisäksi sillä on merkitystä, tapahtuuko yökyläily tutun turvallisen hoitajan hoteissa vai ei, kotona vai vieraisilla.

Stressitestejä on vain pankeille.

Miten mittaat vaikka kymmenkuisen stressiä? Stressitestejä on vain pankeille.

Hykäämiskokemusten seuraukset näkyvät usein vasta aikuisiässä.

Mistähän meinaat, että pystyy päättelemään, että jokin aikuisiän "ongelma" johtuu siitä, että ko. henkilö on viety pienenä joskus pariksi yöksi yökylään vaikka isovanhemmille? Hyljätä voi monella muullakin tavalla.

johtuukin kaikista niistä hylkäämiskokemuksista, jotka tulee siitä kun isäparka on joutunut menemään töihin ja hylkäämään lapsensa äidin hoiviin.

ole ehdottomia, sellaisia jotka sopii kaikille ja kaikissa tilanteissa. Minä ainakin käsitän ne vain suuntaa antavina ohjeistuksina, jos sellaisia ylipäätään tarvitsee, ja oman lapsen kohdalla asia ajatellaan tietenkin järjellä.



Ohjeen tarkoitus on minusta pikemminkin se, että vanhepien miettiessä menojaan (ilman lasta siis) heidän ei ehkä kannata edes miettiä sitä, jättääkö esim 1-2 vuotias isovanhemmille viikon tai parin lomamatkan ajaksi, koska ohjeen mukaan lähtökohtana on 1-2 yötä - oman lapsen persoonallisuuden mukaan vanhemmat voi sitten miettiä, menevätkö ehkä vain yhdeksi illaksi jonnekin ilman lasta, vai peräti yöksi tai koko viikonlopuksi.