Lue keskustelun säännöt.
Teini uusperheessä
22.10.2011 |
Mitä tekisitte sijassani? Olen uusperheen äiti ja minulla on edell miehen kanssa poika, joka on nyt 14v. Hän tupakoi ja on jäänyt pari krt varastamisesta kiinni. Koulussa on ongelmia, lintsausta yms.
Aviomieheni on täytin kypsänä ja haluaa, että poika annetaan sijoitettavaksi nuorisokotiin, jotta pääse aloittamaan "puhtaalta pöydältä" eri paikkakunnalla! Minä en ole varma olenko valmis antamaan lastani pois ja luovuttamaan!
Mikä on tarpeeksi "hyvä" syy, jotta lapsi sijoitetaan?
Me olemme ns. normaali perhe. Kaksi yhteistä pientä lasta, ja kaksi teiniä aiemmasta liitosta. Emme juo emmekä polta. Käymme töissä ja harrastamme, eikä väkivaltaa käytetä. Puhumalla yritetään selvittää asioita.
Onko vinkkiä mitä tehdä? Parisuhteemme on täysin hajalla tämän asian takia:(
Kommentit (18)
ulkopuolista apua? Laitos on vain yksi lastensuojelun toimista, ja aika äärimmäinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mietikään (2), mutta mieheni täysin sitä mieltä, että se on ainut ratkaisu! On kuulemma itse muuttamassa pois nuorempien lasten kanssa jos minä en ala harkitsemaan sijoittamista! Minusta tilanne on täysin kohtuuton:(
uutiset teini-ikäisten antamisesta sijoitukseen "uuden onnen tieltä", olikohan kärkikaupunkina Vantaa.
IS: Lapsia annetaan pois uuden rakkauden tieltä
Lauantai 16.4.2011 klo 10.48
Vantaalla on kymmeniä tapauksia, joissa vanhasta suhteesta syntyneet lapset annetaan vapaaehtoisesti pois uuden onnen tieltä, kertoo Ilta-Sanomat.
Uusperheiden vanhemmat ovat valmiita antamaan entisistä suhteista syntyneitä lapsia pois.
Uusperheiden vanhemmat ovat valmiita antamaan entisistä suhteista syntyneitä lapsia pois. (COLOURBOX/MVPHOTOS)
Uudessa suhteessa pidetään vain siinä syntyneet lapset.
Uudessa suhteessa pidetään vain siinä syntyneet lapset. (COLOURBOX/MVPHOTOS)
KESKUSTELE
Keskustele perheestä
Lapsissa ei ole parasta ennen -päivämäärää, mutta joiltakin vantaalaisilta vanhemmilta tämä näyttää unohtuneen.
Kaupungin lastensuojelun avopalveluiden päällikkö Jaana Vilpas kertoo lehdessä törmänneensä ilmiöön, jossa uusperheiden vanhemmat ovat valmiita antamaan hankalaksi käyneitä lapsiaan - yleensä teini-iän saavuttaneita - jopa huostaan, jotta "uusi onni" saisi tilaa kukkia.
Vilppaan mukaan kyse ei ole yksittäistapauksista, vaan asia koskee kymmeniä perheitä.
- Uudet parisuhteet menevät joissain suhteissa aiemman liiton lasten edelle. Joissain tilanteissa luovutaan niistä vanhoista lapsista ja pidetään ne uuden liiton lapset, kun teinit alkavat oireilla, Vilpas selittää lehdessä.
emme polta, emme juo ja käymme töissä. Jep jep, siinähän KOKO totuus on. Voi teini parkaa, säälin syvästi, kun ei ole kotia toivottu :(
toisen miehen tekeleestä jonka kokee vain taakaksi. Jos kaikki noin oireilevat teinit sijoitettaisiin laitoksiin niin lukumäärä olisi suuri. Tarvitsee toki apua mutta hylkääminen ei ole apua vaan vain lisää nuoren ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nainen muutti uuden miehen luokse tänne maalle, mieheltä oli vähän aikaisemmin lähtenyt vaimo ja 2 teini-ikäistä lasta lätkimään. Naisella myös kaksi silloin vielä esiteniä. Nyt perheessä 2 alle 4v lasta ja isoja ongelmia äidin teinien kanssa. On varastelua, tupakointia, vandalismia. Koulu ei suju.
Ulkopuolisen silmin näyttää siltä, että äiti unohti uudessa onnessaan vanhemmat lapsensa ja kun nämä reagoivat siihen, alkaa keskustelu nuorisokodista. Poikani on usein miettinyt, miksi Sampan äiti ei näe, mistä on kyse vaan etsii koko ajan syitä muista kuin itsestään. Perheen pienimpiä kuljetellaan harrastuksissa kaupungissa, Sampan pitää mennä itse eli valita sellainen, mihin pääsee fillarilla, koska bussi ei kulje kuin kouluaikojen mukaan. Perheen pienimpien kanssa käydään uimahallissa jne., Samppa ja siskonsa eivät pääse mukaan, koska "heille tekee hyvää olla yksin ja itsenäistyä".
En sano, että näin olisi ap:lla, mutta joskus kannattaa katsoa, ketkä kuuluvat oikeasti perheeseen ja ketkä ovat siellä vain siksi, että sattui ne synnyttämään.
seurauksena holtiton nuoruus ja alkuaikuisuus, paljon itkua, verta ja kyyneiliä. Veljelleni kävi noin myös. Asuu nykyään kadulla vetäen ties mitä hyljätty. siskoni selvisi kenties samasta parhaiten, nai väkivaltaisen alkoholistin, mutta pääsi hänestä eroon... Älä siis missään tapauksessa hylkää lapsiasi. mies ei sinua tarvitse, vaan lapsillasi ei ole ketään muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä siis missään tapauksessa hylkää lapsiasi. mies ei sinua tarvitse, vaan lapsillasi ei ole ketään muuta.
oman lapsensa? Voisitteko kuvitella eläinmaailmassa tällasita tapahtuvan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun lapsesi oli vauva. Silloin halusit suojella häntä kaikelta pahalta. Nyt se vauva on kasvanut isoksi. Pitääkö lupauksesi?
millainen äiti valitsee ennenmmin miehen kuin oman lapsensa? Voisitteko kuvitella eläinmaailmassa tällasita tapahtuvan?
esimerkiksi sellainen kuin minun äitini ja isäni. olivat itsekin alaikäisiä minut saadessaan, ja uskon, että kumpikaan heistä ei kertakaikkiaan tajunnut, kuinka lapsi 14-15v on. eivät tajua edelleenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että tuollaista edes ehdotetaan... oletko valmis tekemään kaikkesi, että saat lapsen elämän raiteilleen, silloin joudut ottamaan myös hänen raivonsa vastaan, kun alat rajoittamaan menoja
jos et, siihen tarvitaan laitos, itsestään tuo meno ei enää pysähdy, jos tuohon pisteeseen ollaan päästy
edellisestä liitostani ja meidän uusperheessä on ollut paljon kitkaa siitä, että uusi mieheni on hyvin kärkäs poikani suhteen; huomauttelee milloin mistäkin pojan tekemisistä tai tekemättä jättämisistä, olipa varsinaisesti aihetta tai ei. Poika ei ole kylläkään jäänyt kiinni mistään luvattomasta, mutta sellaista velttoiluahan hänellä koulunkäynnissä on, vaikka sinänsä ihan kohtalaisen hyvin pärjääkin. Jos mieheni alkaisi vaatia jotain noin radikaalia kuin sinun miehesi, ap, niin kyllä se olisi mies, joka saisi minulta kenkää eikä lapsi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sekoaa siitä täysin. Ja varmasti vihaa sinua lopun elämääsi.
Olen samassa tilanteessa. Tapasin nykyisin mieheni, kun poikani oli 14. Sain miehen kanssa vielä lapsen.
Poikani murkkuikä tuli vähän jäljessä, joten hän jäi näpistelystä kiinni 15-vuotiaana ja röökistä 16-vuotiaana.
Asiat on selvitetty ja onneksi siippani on ottanut asiat melko lungisti. Mieheni ja poikani välit eivät ole lämpimät, mutta mahdumme saman katon alle.
Tosin sekä mieheni että poikani varmaan odottavat, että hän lähtee omaan kotiinsa.
Tilanteesi on ikävä. Mutta ÄLÄ missään nimessä anna lastasi huostaan. Jos lankesin provoon, ei voi mitään. Selvitä asiat vaikka mitä muuta kautta, mutta ei huostaan. Missä asutte? Espoossa toimii loistava nuorille tarkoitettu kaupungin paikka, jossa saa käydä purkamassa tuntojaan. (hitsi kun en muista nimeä, nimi oli hauska, toimii Espoon keskuksessa fyysisesti). Poikani sai käydä juttelemassa siellä, eikä minulle kerrota (kerrottu) mistä puhuivat. Oli helppo puhua jollekulle ulkopuoliselle.
Toivon, että saatte asiat luistamaan. Sano miehellesi, että murrosiässä rajoja kokeillaan. Siihen kuuluu näpistely, röökin poltto ja alkoholi.
"emme juo emmekä polta"... Aha, sekö nyt teistä tekee hyviä ihmisiä, että ette peräti röökaa ja ota saunaolutta?
Täytyypi sanoa, että meillä mies polttelee ja yhdessä nautimme viikonloppuna alkoholia joskus, mutta silti meillä kas teinit voi ihan hyvin uusperheestä huolimatta.. Olet varmaan hämmästynyt, vaikka juodaan ja mies polttakin!
Hän ON vielä lapsi, ei suinkaan aikuinen.
Miehesi on vaan kasvettava ja opeteltava sietämään tilannetta. älä hylkää poikaasi, hän näin selvästi koettelee sua, vieläkö rakastathäntäkin.
Itse olen suurperheen, uusperheen äiti. 7 lasta yhteensä, osa aikuisia jo. Mutta kaikilla tilaa tulla ja mennä. Ei voitaisi hylätä osaa lapsista vaikka yheisiäkin on. Se pilaisi lopulta kaikkien välit ja luottamuksen.
Eihän tuo montaa vuotta enää kestä ennekuin isoimmat haluavat muuttaa itse pois. Teilläkään. Mutta pois ei saa potkia perheestä, sen nuori osaa kyllä lukea sydämessään hylkäämisenä. Vaarantaisi koko pojan tulevaisuuden! Ja samalla vähitellen teidänkin suhteen, kantaisit syyllisyyttä etkä taatusti antaisi sitä miehellesi anteeksi. Asia nyt vain menee näin.
Se mitä voisit tehdä, sitävastoin on tarkistaa kunkin vastuut ja tekemiset, esim kotityöt ym. Lisää vastuuta nuorelle. Esim. Oma pyykinpesu. Ja ruoanlaittovuoro. Ei ilmaista kotipalvelua, äiti ja uusisä eivät ole lasten orjia tai palvelijoita. Ja jos ei vuorollaan tee ruokaa, ei syömänkään pidä. Tyyliin että sit menette syömään raflaan ilman häntä jos ei oikeasti tee ruokaa silloin kun piti . Ja näin edelleen.
Aikuiseksi kasvamista vähitellen, turvallisesti. Ei äkkirysäyksellä hylkäämistä!
Voimia arkeen ja iloa kesästä!
Ja iloa lapsestasi, nuorestasi. Mieti häntä tosiaaan hetken verran vauvana, pikkupoikana. Ei siitä niin kauaa ole. Hän on vasta harjoittelemassa elämää. Ja näytä puolisollesi kuvia tästä pojasta lapsena, pikkuisena. Niin hänhuomaa (muistaa) että ei tämäkään poika sentään aikuisena syntynyt. Ei ole vielä valmis, ei niin valmis kuin miehesi näköjään kuvittelee! Ja monessa asiassa vanhempiensa avioeron kokeneet lapset ikäänkuin taantuvat - ovat keskeneräisempiä kuin muutoin olisivat. Tämä täytyy puolisosi ottaa huomioon. Lapsen maailmaa EI saa rikkoa ttaas uudestaan, kun ei ole oikeastaan vielä entisestäkään elämänmuutoksesta toipunut, selvästikään. Käy sitä nyt vasta läpi tuolla kapinallaan.
Mieti sydämelläsi, äitinä, katso lastasi silmiin ja ota hetki aikaa ymmärtääksesi häntä. Keskeneräistä. Jolla saattaa se isänkaipuukin siellä syvällä olla, vaikkei myöntäisi ikinä!
Älä hylkää mua taas, äiti. Sanoo, vaikkei ole sanoja. Eikö vaan?
Näytä vaikka tämä viesti miehellesi.
Terv,myös ammatikseen näitä asioita seuraava...ja kohtalotoveri.
normaali uusioperhe! Ai niitä on sellaisiakin.
uutiset teini-ikäisten antamisesta sijoitukseen "uuden onnen tieltä", olikohan kärkikaupunkina Vantaa.